Keskiviikko 29.12.2010     Palkankorotuksia!

Järvenpään kaupunginhallitus äänesti kahden ylimmän johtajan palkankorotuksista. Tuloksena oli 6,9 % korotus kaupunginjohtajalle ja 8,8 % apulaisjohtajalle. Kaiken huipuksi päätökseen lyötiin leima "ei julkisuuteen". Ainoa perustelu oli, että johtajan palkkaa ei ole pitkään aikaan korotettu! Jos tätä verrataan alati kasvaviin tuloeroihin ja esimerkiksi eläkkeiden korotuksiin 0,28 % - 1,35 % viime vuosina, niin samalla perusteella pitää eläkkeitä ja pienituloisten ansioita pystyä korottamaan lähes 10 % kerta heitolla!
Tänään Keski-Uusimaa julkaisi Heikki Talan mielipiteen asiasta.

Sunnuntai 26.9.2010         Tuusulan Syysmarkkinat

Vaalityö on täydessä käynnissä ja tänään jälleen me viisi Keski-Uudenmaan ehdokasta olimme Hyrylässä syysmarkkinoilla. Ja iloksemme myös kansanedustaja Pietari Jääskeläinen tuli paikalle. Mutta ennen kaikkea oli mukava todeta, miten paljon väkeä kävi teltallamme juttelemassa päivänpolttavista asioista. Kansan toden totta odottaa ja toivoo muutosta nykymenoon. Siinä onkin haastetta kerrakseen. Ongelmia, jotka vaivaavat kansalaisten mieltä ovat mm.
- terveydenhuollon jääräpäinen yksityistäminen
- hallitsematon maahanmuutto ja suomalaisten työttömyys
- poliittinen korruptio ja verovapaat säätiöt
- vanhusten ja eläkeläisten elinolosuhteet.

Näihin toivotaan korjausta, koska vanhat puolueet eivät näytä pystyvän ongelmia ratkaisemaan. Kokoomuksen puheenjohtaja kävelee kylmän rauhallisesti oman puolueensa korkeimman päätöksentekoelimen yli pakkoruotsiasiassa. Kepun asiat ovat hajallaan kuin Kukkosen eväät. Vihreät istuvat hallituksessa kuin kakka Junttilan tuvan seinässä ja rakentavat lisää ydinvoimaa.

Jotenkin en ihmettele perussuomalaisten kannatuksen hurjaa nousua.  menoa!

---

Sunnuntai 30.5.2010         Tuusulan Suvimarkkinat

Tänään testasimme PerusSuomalaisten yhteistyökykyä ja hyvin pyyhkii! Suvimarkkinoille pystytimme JärPS:n teltan ja paikalle tuli Uudenmaan PS-piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Pietari Jääskeläinen Vantaalta, JärPS:stä molemmat kaupunginvaltuutetut Jaana Siukola (kansanedustajaehdokas 2011) ja Heikki Tala, Tuusulasta kunnanvaltuutettu Heta Lähteenaro (kansanedustajaehdokas 2011) sekä kaupunginvaltuutettu Jouni Tirkkonen Keravalta. Tästä on hyvä jatkaa ja laajentaa yhteistyötä, jotta PerusSuomalaisten sanoma ja tavoitteet ensi eduskuntavaaleissa saadaan kansalaisten tietoisuuteen. Nyt jos koskaan PerusSuomalaisia tarvitaan oikaisemaan Suomi-neidon hallitsematon syöksykierre.

---

PerusSuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 10.5.2010 Kivipuisto-asiassa

Heikki Tala

Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö

Järvenpään kaupunki sai hiljattain uuden strategian, jonka ohjaavat arvot ovat asukaslähtöisyys, vastuullisuus, taloudellisuus ja oikeudenmukaisuus. Visiomme on elinvoimainen kulttuurikaupunki ja missiossa sanotaan, että Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Taidatkos sen paremmin sanoa. Nyt olemme päätyneet tilanteeseen, jossa strategiamme liha ja veri punnitaan.

Ei ole aivan jokapäiväistä kunnallispolitiikassa, että valtuutetut yli puolue- ja ryhmärajojen yhdistävät voimansa ja saavat reilun kolmanneksen vaatimaan kuntalain mukaisesti ylimääräistä valtuuston kokousta selvittämään yhden hoitolaitoksen ongelmia. Näin on nyt tapahtunut Kivipuiston palvelukotiasiassa.

Palvelukotisäätiön tilinpäätös vuodelta 2009 kertoo kulujen olleen yhteensä 3.138.763 €, joka on 1,4 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja 2,6 % sosiaali- ja terveystoimen kuluista. Säätiön kulut ylittivät talousarvion 4,1 prosentilla. Henkilöstökulut tavanomaiseen tapaan muodostavat pääosan kustannuksista eli 70 % ja niiden kasvu myös suurinta (18 % edellisvuodesta). Henkilöstökulut nousivat siis n. 400.000 euroa yhdessä vuodessa. Kiinteistökulut olivat 11 %, ruokapalvelut 9 %, lainanhoito 5 %, yleishallintokulut 3,4 % ja lisäksi erittelemättömiä kuluja 1,6 %.

Säätiön talousarviot ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2009 toimintakertomuksen mukaan vuonna 2006 säätiön talous oli vahva (+458.000 €), tasapainossa vuonna 2007 (+4.300 €), kriisin esiasteella vuonna 2008 (-103.000 €), kriisissä vuonna 2009 (-400.000 €), joka jatkuu tänä vuonna (-180.000 €) ja konkurssissa vuonna 2011 (?). Perussuomalaiset pitävät nyt välttämättömänä, että Järvenpään kaupunki säätiön suurimpana – lähes yksinomaisena – rahoittajana tekee selkokielisen yhteenvedon Kivipuiston kysymyksestä ja kertoo, mihin se on pyrkimässä ja millä keinoilla. 

Aineiston liite A:n mukaan Järvenpään kaupunki on tahollaan selvityttänyt konsultilla vuonna 1989 perustetun Kivipuiston palvelukotisäätiön suhdetta kaupunkikonserniin. Kuntaliiton mukaan säätiö ei ole kaupungin tytäryhtiö eikä konsernin jäsen. Konsultti esittää 10 erilaista vaihtoehtoa toiminnan uudelleen järjestämiseksi. Niistä 9 vaihtoehdon käyttötalouden nettovaikutus on suunnilleen sama, n. 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vain vaihtoehto E3, jossa säätiö lopetettaisiin ja kaupunki ottaisi toiminnot hoitaakseen, olisi selvästi muita kalliimpi eli n. 2,7 miljoonaa euroa.

Selvityksessä päädytään esittämään toiminnan jatkamiseksi säätiön itsenäisyyden säilyttämistä ja asuntojen lisäämistä palveluasumiskäyttöön olemassa oleviin tiloihin, jonka tarkoitus on parantaa kiinteistön käyttöastetta ja vakauttaa näin säätiön taloutta.  Säätiö itsenäistyisi entisestään ja tilojen muuttaminen palveluasumiskäyttöön vakauttaisi taloutta. Säätiön näkökulmasta hyödyiksi konsultti arvioi, ettei Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia tarvitsisi palauttaa, toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa, onnistuneen kilpailutuksen tuloksena useampi kunta tilaisi palveluja, säätiö olisi itsenäinen toimija ja strategiassa tapahtuisi käänne parempaan. Haitaksi arvioidaan kiinteistön kulujen jääminen säätiön vastuulle. Kaupungille vaihtoehto A2 olisi pelkkää plussaa; ratkaisu olisi palvelurakenne- ja käyttötaloustavoitteiden mukainen, ei aiheuttaisi investointitarvetta ja olisi tilamanageroinnin (mitä se ollenkaan onkaan?) tavoitteiden mukainen.

Julkisessa sanassa kuulutettiin äskettäin sellaisten johtajien perään, jotka eivät pelkää tehdä virheitä. Muutamia viimeaikaisia tapahtumia (Adultan miljoonakonkurssi, ylimmän johdon henkilökohtaiset asiat hyllytyksineen, Kiljavan pohjaton kaivo ja nyt Kivipuisto) seuratessa on joillekin saattanut syntyä vaikutelma, että Järvenpäällä olisi tässä suhteessa ollut poikkeuksellisen hyvä herraonni. Meidän perussuomalaisten mielestä olisi kuitenkin hyvä, jos johtajat eivät pelkäisi tehdä joskus oikeitakin ratkaisuja.

Ei savua ilman tulta, on vanha suomalainen sanonta. Kivipuistossa savua on riittävän sankasti, jotta tulen sammuttamiseen on perusteltua syytä. Palvelurakennemuutosyritys on aiheuttanut poikkeuksellisia ilmiötä jatkuvana lehtikirjoitteluna, megafonein tehostettuna kansalaismielipiteen ilmauksena, hallinto-oikeuteen tehtyinä valituksina, lukuisina yhteydenottoina valtuutettuihin, huhuina siirrettävien asukkaiden nimikirjoitusten keräämisestä kyseenalaisin menetelmin, väitteinä hyväosaisten meluisasta kapinasta, jne.

Saadun selvityksen mukaan Järvenpään vanhuspalveluiden ikävakioidut kulut vuonna 2007 olivat 7,6 miljoonaa euroa kalliimmat kuin keskimäärin vertailukunnissa, ja siitä 88 % kohdistui asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Nyt tehtyä ratkaisua perustellaan toiminnan sopeuttamisella kaupungin talouteen ja palvelujen kohdentamiseen niitä eniten tarvitseville. Siihen perussuomalaisilla ei ole huomauttamista, mutta tapa, jolla asioita Kivipuiston kysymyksessä on hoidettu, ei mielestämme täytä hyvän hallinnon tunnusmerkkejä; avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. On tilanteita, joissa yksilön etu joutuu väistymään yhteisön edun edessä, mutta juuri silloin menettelyt on voitava perustella toimenpiteiden kohteeksi joutuneille tavalla, jonka he ymmärtävät ja joka kestää päivänvalon.

Nyt 19 valtuutetun tekemiin kysymyksiin valmistelu on tuottanut 165 sivua A4:sia ilmeisellä ajatuksella, että nokkikaa siitä! Valtuustolle esitetään lakonisesti, että ”Valtuusto päättää merkitä tiedoksi saamansa selvityksen Kivipuiston palvelukotisäätiön tilanteesta”. Kivipuistossa näyttää olevan menossa RAI, RAVA, RAVATAR ravikisat, joissa vedonlyönnin kohteena on 15 vanhusta. Perussuomalaisten mielestä tämä ei ole oikein!

---

Järvenpää-päivä 8.5.2010 torilla

Tänään oli JärPS:n uuden teltan vihkiäiset sopivasti Järvenpää-päivänä kävelykatu Jannella. Saimme vieraaksi PerusSuomalaisten kansanedustajan Pietari Jääskeläisen. Omaa väkeä olivat kaupunginvaltuutte ja PS-kansanedustajaehdokas Jaana Siukola, valtuutettu Heikki Tala sekä lautakuntien jäsenet Heimo Mikkanen, Pasi Hallikainen ja Martti Piirainen. Martti tuli paikalle uudella sähköavusteisella Helkama-polupyörällään - olihan makea peli!
Karkit ja Suomen lippu tarrakortit tekivät kauppansa - loppuivat molemmat kesken. Kansalaiset arvelivat äänien satavan suoraan Timo Soinin ja PerusSuomalaisten laariin.

Tuusulan PS-kansanedustajaehdokas Heta Lähteenaro tuli tervehtimään koko perheensä kanssa ja saivat palkkioksi PS-lippalakit. Pysähtyipä teltallemme kuuden lapsen isä perheineen - ja olivat kovin PS-henkisiä. Tuolla menolla Suomi saadaan nousuun!

Ilma oli kolea, mutta tunnelma oikein hyvä. Kyllä se tästä. Eikä edes pahemmin harmita, että sain virhetulkintani vuoksi 40 € P-virhemaksun!

---

PerusSuomalainen 4/2010

Suomen kielipolitiikka uusille urille

Osuvasti kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivänä 10.10.2009 PerusSuomalaisten Nuoret järjestivät kielipoliittisen seminaarin Vaasassa. Tilaisuuden julkilausumassa esitettiin, että myös Suomessa suuren enemmistön kieli – suomi – säädetään ainoaksi valtakunnallisesti viralliseksi kieleksi. Näinhän on kaikissa muissa Pohjoismaissa; Ruotsissa ruotsi, Tanskassa tanska, Norjassa norjat ja Islannissa islanti. Myös kaikissa muissa Itämeren rantavaltioissa vain enemmistön kieli on virallinen; Saksassa saksa, Puolassa puola, Liettuassa liettua, Latviassa latvia, Virossa viro ja Venäjällä venäjä. Näin, vaikka useimmissa niissä on selvästi suurempia kielivähemmistöjä kuin ruotsinkieliset Suomessa. Hassuinta tietysti on, että koko Suomen tasavallassa vain ruotsi on virallinen kieli, sillä Ahvenanmaan maakunnassa suomen kieli ei ole virallinen. Siellä asuva viiden prosentin suomenkielinen väestö ei saa lapsilleen edes koulutusta lasten äidinkielellä. Heiltä puuttuu siis sellainen perusoikeus, jota suomenruotsalaiset pitävät itsestään selvänä itselleen Manner-Suomessa. PerusNuorten julkilausuma on saanut julkisuutta vain ruotsinkielisessä mediassa – ja siellä sitä toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen.

Näin veljesmaassa Ruotsissa

Ruotsissa heräsi huoli enemmistön kielen asemasta ja sitä ryhdyttiin määrätietoisesti kohentamaan muutama vuosi sitten. Siellä ollaan erityisen huolestuneita siitä, että ruotsin sukulaiskieli englanti työntyy voimalla yhteiskuntaan. Samaan aikaan Ruotsi sai EN:n nuhteet erityisesti oman suuren suomenkielisen vähemmistönsä nurjasta kohtelusta. Kaiken tämän seurauksen Ruotsi sääti uuden kielilain, jossa ruotsin kieli on ainoa virallinen pääkieli, joka on yhteiskuntaa yhdistävä ja rakentava kieli. Muutama vanha muu kieli sain kansallisen vähemmistökielen aseman; mm. suomi (tosin jaettuna kahdeksi; suomi ja ”meänkieli”, joka on yksi suomen murre). Muita kansallisia vähemmistökieliä Ruotsissa ovat jiddish, romani chib ja saamen kieli.

Suomessa kielitaistelua on käyty jo lähes 200 vuotta. Suomen alueella suomi on koko tunnetun historian ollut suuren enemmistön kieli. Ruotsin vallan aikana suomalaisia hallittiin ruotsiksi ja myös koulutus oli pääasiassa ruotsinkielistä. Uralla eteneminen vaati jopa nimen muuttamista ruotsinkieliseksi. Suomen päästyä irti Ruotsin otteesta vuonna 1809 ruotsinkielinen hallinto jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut. Suomen kieltä väheksyttiin ja syrjittiin. Vuonna 1850 kiellettiin jopa julkaisutoiminta suomen kielellä. Pinnan alla alkoi kuitenkin muhia ja yllättäen keisari Aleksanteri II antoi Parolassa 30.7.1863 käskykirjeen, jolla suomi piti nostettaman viralliseksi 20 vuoden siirtymäajan kuluessa. Ruotsinkieliset tekivät kaikkensa, jotta suomen kieli ei olisi päässyt nousemaan erityisesti korkeampaan opetukseen ja hallintoon. Siinä he onnistuivat 40 vuoden ajan aina vuoden 1902 kieliasetukseen.

Historiallinen taakka

Itsenäisyyden alkuvaiheessa suomenruotsalaisiksi itseään nyt nimittäneet olivat edelleen keskeisessä asemassa hallinnossa, koulutuksessa, talouselämässä, jne. Niinpä Suomen ensimmäiseen valtiomuotoon kirjattiin kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, vaikka sen kirjoittaja Kaarlo Juho Ståhlberg kolmeen ensimmäiseen luonnokseen kirjoitti suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. 1920-luvulla alkoi kielitaistelu, joka huipentui Helsingin yliopiston osittaiseen suomenkielistämiseen vuonna 1937. Toinen maailmasota peitti kieliriidan ja sotien jälkeen suomenruotsalaiset Ruotsin tuella pystyivät vähä vähältä uudelleen ruotsalaistamaan suomalaisia. Vuonna 1968 peruskouluun tuli pakollinen ruotsin kieli opetusalan asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta. Vuonna 1978 yliopistoihin ja korkeakouluihin säädettiin pakollinen virkamiesruotsi, jonka tuloksena on nyt syntynyt ”rvm” ilmiö – ruotsia vaille maisteri.

Kielitaistelu virisi uudelleen 1988, kun kieliaktivistit ottivat Suomalaisuuden Liiton johtaakseen. Liitto alkoi teettää tutkimuksia suomalaisten suhtautumisesta pakkoruotsiin ja kerta toisensa jälkeen tulos oli, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaaehtoiseksi koulutuksessa. Perinteinen media ei tuloksia julkaissut, mutta 2.1.2010 saatiin näyttävää julkisuutta Kalevan ja viiden muun sanomalehden teettämälle tutkimukselle – 66 prosenttia haluaa pakkoruotsin pois.

Internet muutti kielikeskustelun asetelmat totaalisesti. Vuosia jatkunut kiihkeä verkkokeskustelu aiheutti sen, että myös televisio kiinnostui aiheesta. Nyt on ollut jo useampia pakkoruotsia ja kielipolitiikkaa käsitelleitä ohjelmia televisiossa, radiossa ja lehdistössä. Nettikeskustelu jatkuu suorastaan raivokkaana. Tutkimukset kertovat karua kieltä kieli-ilmapiirin nopeasta huononemisesta – ruotsinkielinen media puhuu jo katastrofista. Kansan sietokyky alkaa olla katkeamispisteessä, eikä ihme. Valtion koulutuskomiteoiden pitkäaikainen puheenjohtaja, professori Erkki A. Niskanen totesi, että nykyisillä koulutusohjelmilla valtiovalta sulkee suomalaiset nuoret kahden kääpiökielen häkkiin.

Miten tästä eteenpäin?

Suomen kielipolitiikan ainoa ongelma pakkoruotsi ei toki ole. Keinotekoinen virallinen kaksikielisyys on erittäin suuri ja tarpeeton miljardien eurojen taakka. Yksi ainoa kielivähemmistö on kahminut itselleen aivan valtavat etu- ja erioikeudet kiintiöineen ja ylimitoitettuine valtionosuuksineen.

Seuraavat kolme vuotta ovat erityisen tärkeitä Suomen tulevalle kielipolitiikalle. Tänä vuonna arvioidaan ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen vaikutusta ”toisen kotimaisen kielen” – käytännössä ruotsin – osalta. Opetusministeriössä on työryhmä laatimassa esitystä peruskoulun tuntijaoksi ja siinä kivenä kengässä on ruotsin kielen opetus. Ensi vuonna on eduskuntavaalit ja niiden tuloksella on suuri merkitys maamme tulevalle kielipolitiikalle. Ja vuonna 2012 valitaan seuraava tasavallan presidentti, jolla arvojohtajana on merkitystä sille, mihin suuntaan kielipolitiikkaa aletaan kehittää. Ainoa kestävän kehityksen kielipolitiikka perustuu Ruotsin malliin; enemmistön kieli on ainoa virallinen kieli, muut vanhat kielet (saame, ruotsi ja romani) saavat kansallisen vähemmistökielen aseman kaikkine siihen kuuluvine oikeuksineen ja kaikki muut – nyt jo lähes 200 – Suomessa äidinkielenä puhuttua kieltä ovat vähemmistökieliä. Niistä suurin ja nopeimmin kasvava on venäjä. Miten se olikaan Suomen kolme suurinta haastetta? Venäjä, venäjä, venäjä!

Heikki Tala

dosentti, PS-valtuutettu

Järvenpää

http://www.simplesite.com/Tala
 

---

Keski-Uusimaa 4.12.2009

 

JÄRVENPÄÄ TARVITSEE KIPEÄSTI KUNNANSOVITTELIJAA

 

Nimimerkin  ”Lopen uupunut” kirjoitus (3.12.) sai minut jälleen kerran miettimään Järvenpään todellisia tarpeita. On hyvä, että ”strategiaa” on saatu selkiytettyä edes paperilla. Mutta sen muuttaminen lihaksi ja vereksi onkin toinen juttu. Järvenpään kaupungille suunnitellaan nyt perustettavaksi sisäisen tarkastajan virka ja sen uskotaan nopeasti haukkuvan hintansa. Niin saattaa ollakin, jos saamme riittävän osaavan ja terhakan tarkastajan. Tarkastuslautakunta näyttää olevan aika hampaaton epäkohtien todelliseen korjaamiseen. Seurattuani Järvenpään ylimmän johdon henkilökemiaa, niin mieleen on noussut vielä yhden viran perustaminen – kunnansovittelija. Ei voi olla oikein, että ylimpiä palkkoja saavia johtohenkilöitä heitellään toisarvoisiin ”konsulttitehtäviin”, jos sukset johtajan kanssa menevät ristiin. Ristiriidat hallinnossa ovat yleisiä (omakohtaista kokemusta  yli 20 vuotta valtion keskushallinnossa), mutta kyllä ne on voitava ratkaista kokonaisuuden kannalta myönteisesti. Siinä olisi paikka kunnansovittelijalle. Mutta kun nuo kuntatalouden näkymät ovat jonkin verran lohduttomia, niin jospa sisäisen tarkastajan toimenkuvaan lisätään kunnansovittelijan tehtävät. Yksi kaupungintalon huoneista varustetaan vain ulkoapäin avattavalla lukolla ja pienellä savutorvella. Sinne sitten ristisuksiset kunnansovittelijan avustamina miettimään asioita, ja kun yhteinen latu on löydetty, niin yksi turha paperiarkki vain tuottamaan torvesta sopusavu. Näin elinvoimainen kulttuurikaupunkimme olisi mainio esimerkki muillekin kunnille.

 

Heikki Tala

kaupunginvaltuutettu, PS

Järvenpää

 

---

21.11.2009

JärPS:n valtuutetut Jaana Siukola ja Heikki Tala jalkautuivat Järvenpään torille ja Janne-kävelykadulle Joulukadun avajaisiin. Alue ei ole suuren suuri, mutta emme silti väenpaljoudessa kohdanneet Jaanan kanssa, koska hän oli unohtanut kännykän kotiin. Olimme PerusS-puseroissa jakamassa PS-karkkeja ja keskustelemassa ihmisten kanssa. Sääkin oli leppeä, vaikka nyt iltapäivällä alkoi sade.

Tarjoilin "Timo Soinin kivikovia sokerikarkkeja" ja kerroin olevani hammaslääkäri, joten kehotin harjaamaan hampaat huolellisesti. Vastaanotto oli tosi kiva ja pääasiassa myönteinen Timoa kohtaan, vaikka jokuset jupisivat Prysselistä. Kuitenkin moni uskoi, että vuosi 2011 tulee olemaan persuille hyvä. Niin uskon minäkin.

On tärkeää, että me PerusSuomalaiset näymme säännöllisesti, jotta ihmiset näkevät meidän olevan tosissamme politiikan teossa (joka on kovaa työtä, jos sitä kunnolla tekee).

                                                                        Heikki

---

9.11.2009   KAISLIKOSSA SUHISEE - näin otsikoin kirjoitukseni Keski-Uusimaa-lehteen, joka julkaisi sen  kuitenkin otsikolla

Jos olisin diktaattori
Järvenpäänkin poliittisissa kaislikoissa suhisee. Taloudellinen tilanne puhuttaa ja poliittiset vastuuhenkilöt hyppivät seinille. Ei ainakaan meiltä saa säästää, ei lapsilta, ei vanhuksilta, ei kulttuurista – niin, ei mistään. Mutta kun on pakko. No, otetaan sitten johdosta ja kulttuurista, nehän ovat tarpeettomia, eikö totta? Järvenpään kaupunki pyörittää vuosittain noin 200 miljoonan euron summaa palveluitten tuottamiseen. Johto ja keskushallinto maksavat tuollaiset 18 miljoonaa euroa eli vajaat 10 %, merkittävä summa sekin.

Kaupungin palvelurakenteet on jaettu kolmeen toimialaan; sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sivistystoimeen ja tekniseen toimialaan. Lautakuntia on kuusi ja niissä kussakin 11 jäsentä, mutta niiden hallinnoima rahamäärä on erittäin epätasainen. Sosiaali- ja terveysalalla on yksi ainoa lautakunta ja sillä on 120 miljoonan euro potti. Sivistystoimessa on kaksi lautakuntaa; opetuslautakunta ja kulttuurilautakunta, mutta rahat jakautuvat opetukselle 40 miljoonaa ja kulttuurille 5 miljoonaa. Teknisellä toimialalla on peräti kolme lautakuntaa; tekninen lautakunta 26 miljoonaa, liikuntalautakunta 5 miljoonaa ja rakennuslautakunta 1 miljoona euroa. Olen pyöristellyt summia, mutta suuruusluokat ovat kohdallaan.

Jokaisessa lautakunnassa on 11 jäsentä ja 11 varajäsentä. Ne ovat kuulemma välttämättömiä poliittisen osallistumisen ja puolueitten rahoituksen kannalta. Lautakuntapaikat ovat palkintoja osallistumisesta yhteisten asioiden hoitoon. Siihen ei mielestäni ole nokan koputtamista, ja nostan lakkia nuorelle valtuutetulle, joka uskalsi sanoa tämän ääneen.

Mutta, mutta…. kun on 40 vuotta opettanut yliopistossa terveydenhuollon hallintoa ja vähän itsekin siihen sekaantunut, niin välttämättä alkaa miettiä, että onko tuo lautakuntarakenne sittenkään järkevä, vaikka edellinen valtuusto on niin päättänyt? Kekkonenko se kirjoitti, että jos olisin diktaattori? Oli tai ei, niin minusta Järvenpään asioiden hoito olisi helpompaa tai ainakin järkevämpää, jos meillä olisi kolme lautakuntaa, jotka saisivat hieman toisiaan lähempänä olevat rahapussit hallinnoitavakseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta luopuisi varhaiskasvatuksesta, jolloin liikevaihto oli 95 miljoonaa. Kulttuurilautakunta saisi varhaiskasvatuksen kera 70 miljoonaa euroa. Tekninen toimiala pärjäisi yhdellä lautakunnalla ja saisi pitää 31 miljoonaansa.

Mutta entäs ne lautakuntapaikat? Jokainen kolmesta lautakunnasta voisi olla 22-henkinen, jolloin paikat, kokouspalkkiot ja puolueverot säilyisivät ennallaan. Liian yksinkertaistako? Politiikka on näet mahdollisen taidetta, sanovat.

 

Heikki Tala

kaupunginvaltuutettu

perussuomalaiset

Järvenpää

---

16.10.2009

SEITSEMÄN LAIHAA VUOTTA LATAAVAT PAINEITA VALTUUTETTUJEN NISKAAN

Keski-Uusimaa 16.10.2009

On taas se aika vuodesta, jolloin poliittiset intohimot riehuvat kuntien sorvatessa ensi vuoden talousarvioita. Parku on kova, kun mistään ei saa ottaa eikä oikein lainatakaan. Ensimmäinen vuosi Järvenpään valtuustossa on ollut opettavaista perussuomalaisten uudelle valtuustoryhmälle. Matemaattinen painoarvomme on kahdella valtuutetulla 51:stä vajaa 4 %. Emme siis voi päättää yksin yhtään mitään. Olen yrittänyt vääntää kaupungin budjettia ymmärrettävään muotoon – siis ”läpinäkyväksi”. Siinä mielessä erilaiset pylväät ja piirakat ovat hyviä havainnollistamaan, mistä rahat tulevat ja minne ne menevät. Kaksi toimialaa on ylitse muiden; ylivoimaisesti suurin on sosiaali- ja terveydenhuolto noin 120 miljoonan euron menoilla ja toisena sivistystoimi 43 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspuolella suurin osuus menee erikoissairaanhoitoon, toiseksi suurin on varhaiskasvatus/päivähoito ja kolmansina tulevat sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuolto. Sivistyspuolen jättiläinen on perusopetus.

Uusi valtuusto peri maailmanlaajuisen laman ja edellisen valtuuston korottaman kunnallisveron. Edessä on seitsemän laihaa vuotta ja kasvua ei oikeasti ole näkyvissä. Tuoreimman KUNTA-lehden pääkirjoitus on otsikoitu ”Jarrumies kovilla talouden vuoristoradalla”. Takana on huikea nousukausi ja raju kustannusnousu; viime vuonna lähes 8 %. Ensi vuodelle arvioidaan enää 3,6 % kasvua ja tuloihin nähden sekin on liikaa. Kuntasektori on työvoimavaltaista ja palkankorotukset ovat ongelma. Ensi vuonna palkat nousevat 3,2 %. Järvenpään sivistystoimessa se tarkoittaa n. 824.000 euroa.  Se on enemmän kuin toimialan säästövelvoite 764.000 euroa. Lapsilta ja nuorilta ei saa ottaa!, vanhuksilta ei saa ottaa!, sairailta ei saa ottaa!, kulttuurista ei saa ottaa! Mistä siis otetaan?

Nobelin talouspalkitut ovat erimielisiä toimenpiteistä, pankkien pääekonomistit esittävät täysin vastakkaisia näkemyksiä ja suosituksia. Perusvaltuutettu on tässä hullunmyllyssä hämmästyksen sormi ihmetyksen suussa, kun maailman talousviisaatkaan eivät oikeasti tiedä, mitä pitäisi tehdä. Mutta pakko vain on päättää. Siis mitä keinoja valtuustolla on käytettävissä? Veronkorotukset (kuntavero, kiinteistövero, koiravero), lainanotto, henkilökunnan vähentäminen, maksujen korotus, lomautukset, loppujenkin katuvalojen sammuttaminen, ”löysien” juuriminen, jne. Ensi vuoden palkankorotukset on jo päätetty. Kuntaveroa on vastikään korotettu. Järvenpäässä on vertailukuntiin nähden paljon kuntapalkollisia, mutta velkaantuminen ei ole vielä kovin hälyttävää määrältään – kasvuvauhti kuitenkin on.

Tässä tilanteessa saattaisi olla järkevää olla ottamatta kaikkia munia yhdestä korista eli käyttää maltillisesti kaikkia edellä mainitsemiani keinoja. Kuntaveron korotus 0,25 %, lainaa lisää, henkilöstön määrää vähemmäksi, tiukan paikan tullen lomautuksia ja tietenkin löysien kitkemistä. Entä mistä lisää tuloja? Saadaanko uusia yrittäjiä kaupunkiin? Veronmaksukykyisiä asukkaita lisää? Järvenpäällä on kadehdittavan hyvä sijainti kahden moottoritien ja pääradan varrella. Tilaakin on vielä runsaasti, vaikka kaupungin pinta-ala on maltillinen. Ennen kaikkea on hyvä muistaa, että Suomi on tänään maailman vauraimpia maita. Edessä olevat säästöt ja leikkaukset eivät vielä alkuunkaan uhkaa ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä. Mutta kuten KUNTA-lehti kuuluttaa: ”Kuntatalouden vuoristoradalla on taitavan jarrumiehen paikkoja auki”.

Heikki Tala

kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaiset

Järvenpää   http://www.simplesite.com/Tala

---

1.10.2009

Tänään JärPS piti syyskokouksensa Järvenpäätalolla. Puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jaana Siukola. Vuoden 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio vahvistettiin. JärPS tekee jo nyt työtä vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja pitää yhteyttä kaupunkilaisiin mm. toritapahtumin.
Olemme tavoitettavissa sähköpostin ja puhelimen välityksellä ja erityisesti toivomme teidän tulevan juttelemaan kanssamme, missä tahansa meidät tavoitatte.

---