Kieloja kivikossa

Vaaleanpunaista

 

Hyvää päivää marketti

iloisempaa ilmettä hyvät ihmiset,

tänään on rakkauteni ensimmäinen käyttöpäivä.

Siihen suurin suklaarasia,

kimppu kukkia hintaa katsomatta.

Kaunis nainen syö kaunista ruokaa

suurta saksalaista mansikkaa

ruusunmarjajogurttia pitkällä lusikalla.

 

Tiikerin päiväuniteellä

päästään totuuteen

kauneimmat rakkauslaulut-

musiikkia mukaan mutta

tänä iltana ne kalpenee.

 

Ostoskärry laulaa

ja puoltaa minua,

kivaa miten pitkälle ajatus entää,

kärryissä kaksoset kinuu karkkia.

 

Kassa, suurta plussaa itsellesi,

olet maailman toiseksi kaunein nainen.

Bonuskorttiako

ei, vaan valttikortti;

kuusikymmentäviisi kiloa biotunnistetta,

magneettinauhalla koodi vaan yhdelle.

 

Vielä saman katon alta

shampanjaa, sitä vaaleanpunaista.

Pulu perhana, rakkauteni lintu,

steppaa tänne,

ota leivos ja kurnuta

oodi mun tytölle.

 

Maailma on kirkas ja helmeilevä,

jouset on kantapäissä

käsivarsissa voimavirtaa,

vanha Toyota sporttinen peli

eikä yhtään apinaa liikenteessä.

 

 

 

 

 

Kesäisin

 

Sitä tullaan kurkkaamaan

missä olikaan sammakonkutu

keväällä kotilammella,

puron varrella vesimyllyn kivet,

ja vieläkö tuulessa soi

se suuri mänty,

jonka alimmalta oksalta

koko maailma näkyi.

 

Kesäyössä me  kokeillaan

onko lämmin

se pihamaan laakea kivi

ja vieläkö kasvaa

kieloja kivikossa.

Nukutaan siinä aittassa,

jonka nurkkaa polle kopsutteli

ja kummitustarinoistamme

saman peiton alla pelättiin.

 

Rohkeimmat meistä

lapsina jälleen

vielä haluaisi hikeen heinäsuulissa

ja pyöräillä uimarantaan,

yli joen lumpeena kellumaan

sähkölangalta pääskynpoikia laskemaan.

 

Me tullaan onkea uittamaan

äidin pyykkivesiin,

marjapaikkoja muistelemaan.

Hartaina hiljaa me luetaan

nimet kiviin kirjoitetut

ja uskotaan

ikikesä on auennut heille.

 


 

Illan valo

 

Illalla hän tulee

herään siihen tietoon

lämpimin sormin

joku näppäilee kylkiluitani

ja minä soin.

 

Pilvet muhevan mustia

tuuli helisee haavoissa

närhikin sanoo, aha, tiedetään

pure vaan pikkuvarvasta

ystäväni muurahainen.

Illalla hän tulee.

 

Kuule käärme,

sovitaanko että

kuljetaan eri polkuja.

Ole sen verran reilu

älä pelästytä sitä,

joka illalla tulee.

 

Kun kaikki on valmista

on aikaa odottaa

arvailla missä kohtaa

hän on tulossa.


Tuulen yhdistämät

 

Sinä olet minun vihreä laaksoni.

                 Kun katson kauas sinuun

                   ilma kirkastuu

                     vuorimännyssä laulaa satakieli.

Luoksesi on poluton taival

                 monen kiven siirto

                   ja olisitko enää sama

                     läheltä katsottuna.

Tyydyn siihen

                 vain kaunein joiku

                   luoksesi kantautukoon.

Kaiusta paimen ymmärtää

                 sama tuuli meitä hyväilee.

 

 


 

Enkelini

 

Ei hetkeäkään ilman sinua

maisella hipaisullani,

kaikki valo tulee silmiesi ikkunoista,

ilma hengitykseeni siipiesi tahtiin.

Hiuksiesi jousilla soitat

pihkaista soitinta

paremmin kuin unkarin mustalainen

 

Kun väsyn kiuaskivisillä teillä

kannat minua jälkiä jättämättä

laineisiin kompastumatta.

 

Kerran vapautat minut

ripsieni kaltereiden takaa

pois kellojen varjoista

mittarien ulottumattomiin.

 


 

Jos tulisit

 

Olisit puutarhassani

kun omena kukkii.

Katse

lukulasien yli

riittäisi onnekseni.

                 Vanhalta laiturilta

veneeni perään istuisit

kun kevään lämmin henki

keinuttaa rentukkaa

niin silmistäsi suunnan

soutajana peilaisin.

                 Jos kuuntelisit kanssani

pääskyparin liverrystä

pyytäisin kätesi

tikapuita tukemaan

kun kiinnitän niille

pesäpuun.

                 Jos tulisit vastaan minua

sumuissa elokuun aamuna

en selittäisi silmieni kosteutta.

                 Keltaisten lehtien aikaan kun tulisit

kai yhden saisin hiuksistasi poimia

runokirjani väliin.

                 Talvi-iltaan jos luokseni tulisit,

kaukaa kuulisin lumen narinan.

Uunin ääreen sinut istuttaisin,

sytyttäisin monta kynttilää

ja revontulina tukkasi loimuaisi.

 


 

Virtani

 

Sanasi

solisevat purona minussa,

kirkkaana ponnistaa kivestä

poutapilvin merkitty  vesi.

                 Katseesi

sulattaa varjojen hileet,

silmiesi lähde

janoni sammuttaa.

 

Askeleesi

lumpeen keinunta suvannossa,

ohikulkusi ilmavirta

tuoksuu kielolehdon sateelta.

                 Villiruusun kosteus kädessäsi

herättää janoisen linnun lauluun.

 


 

Keijumorsian

 

                 Tervetuloa tänne, missä

usva tanssii valssin

ja kadottaa huntunsa

kesäpäivään lämpenevään.

 

                 Tervetuloa tänne, missä

niittykukat tarjoilevat mehiläisille,

lintujen siivistä soi sonaatti sieluun

ja orava kurkistaa ikkunasta.

 

                 Tervetuloa tänne

                 syksyn soittoon

kun laineet loiskii vasten virtaa,

viima juoksee  yli aavan laakson

ja viiri tahdittaa  lipputangon naruja.

 

                 Tervetuloa tänne

                 talven sinihämäriin

ja kuutamoiltoihin

kun savupatsaat kutsuvat

iltateelle kynttiläikkunoiden ääreen.

 

                 Tervetuloa tänne

                 kevätpurojen solinaan

korkean taivaan alle,

missä kiuru kutsuu kyntäjää

satakieli laulamaan.

 

                 Tervetuloa tänne, missä

korvat kuulevat kysymykset,

silmät näkevät hyvyyteen

ja suut puhuvat lohdutuksen sanoja.

 

                 Tervetuloa ystävä

                 ystävien joukkoon!

Olemme odottaneet

havujen havinassa

ja joen hileiden hiljaisessa helinässä.

 


Mukana

 

Kuljet kuin sumu

iltahämärällä joella

                 Olet lähellä

ja rakkaus kuin höyhen kämmenellä.