Dream Choice All Ineed 16.05.00-
Isä Blockhead’s Food Pattern, emä Blockhead’s Its Now Or Never
Kasvattaja Jaana Pyyhtinen, Mikkeli
Lonkat vasen A, oikea A
Kyynärnivelet vasen 0, oikea 0

Pentueen keskimmäisenä syntyi pikkuruinen pentu, Severi, josta sitten kuitenkin kasvoi leveäselkäinen ja –rintainen, vahvalihaksinen ja runsasturkkinen koira , ja kuten veljensäkin on sekin Valtteri- isäänsä matalampi.

Minua miellytti paljon Severin kaunis ja tasainen väritys, etenkin valkoiset sukat takatassuissa, pentuna sitä nimitettiinkin sukkapennuksi.

Nuorena ollessa, joka paikkaa nenänsä pistävänä, kun kaikki piti ottaa suuhunsa, sattui kerran ampiainen pörisemään sen tielle ja suuhunsa se piti napata ja tietenkin se pisti, onneksi kotona oli kyypakkaus, josta oli oiva apu ja sitten pienen rauhoittumisen jälkeen vauhti oli taas entisellään.

Pompputiikeri- nimen se sai lempinimekseen, koska se usein pomppii paikallaan, mm. palloilla leikkiessä ja etenkin Eemeliä kiusatessa, se haukkuu ja hyppii sen edessä, kunnes saa sen ärsytettyä takaa-ajo leikkiin, ja nopeampana Severi yleensä voittaa sen.

Severi on vilkas luonteinen, ja nopeasti reagoi uusiin tilanteisiin.

Vahvoilla lihaksilla pääsee kovaa juoksemaan, muiden jo väsyttyä, se jatkaa vielä juoksemistaan useamman kierroksen.

Selällään on mukava pyöriä maassa roskakasoissa, etenkin sen jälkeen, kun turkki on juuri pesty, ja muutenkin leveän selän päällä on mukava kelliä.

Severi on mieltynyt pöytien alla nukkumiseen, tuolien takana, mahdollisimman ahtaissa paikoissa, tai yleensä jossain nurkassa ja vielä jos saisi päänsä pistettyä jonkin kaapin taakse piiloon olisi olo lokoisa. Olen ajatellutkin leikkimielisesti, jos pihallamme olisi koirankoppi, olisi Severi ainut meidän koirista, joka menisi sinne nukkumaan.

Häntä heiluu herkästi, ei tarvitse sanoa kuin kenen häntä heiluu, niin huiske jo käy.

Severillä on naurava ilme, kun se läähättää, näyttäisi siltä aivan kuin se nauraisi.

Valtteri-papan lellikki poika, Severi nuolee usein sen korvia ja saa usein toimia sitä kohtaan miten vain, eikä Valtteri ole siitä moksiskaan.

Muutenkin se on kova nuolemaan , etenkin käsiä ja pusu herkästi lupsahtaa poskelle.

Sylivauva, mamman syliin on mukava sukkuloida, se saa itsensä ihmeen pieneen tilaan mahtumaan.

Pentuna se sai itsensä taituroitua esteiden läpi, mitä pienemmästä rappusen raosta tai aitauksen yli. Se oli sitä mieltä, että esteet ovat voitettavissa, eikä ne ole sitä varten.

Mustasukkainen, jos jotain toista hyvänä pitää, on Severi työntymässä heti siihen väliin.

Märkiä pyyhkeitä puskee naulakosta lattialle pukuhuoneessa, tietää kuka siellä on käynyt touhuamassa, kun kaikki pyyhkeet ovat mytyssä lattialla.

Aamuisen, kun herään, alkaa kova völlötys, on tullut oltua pitkä yö hiljaa, jälleennäkemisen riemu alkaa ja siitä ei meinaa millään tulla loppua.

Severi on herkkä oppimaan , haluaa mielistellä omistajaansa, ja herkkupaloilla tykkää opetella erilaisia temppuja.

Suhonen -->lempinimenä on tehokas ja voimakas, yleensä sen kuultua tietää tehneensä väärin.

Hampaiden pesu ei ole sen mielestä mieluista touhua, muiden odottaessa innokkaana vuoroaan, se menee silloin pöydän alle piiloon.

Tv:n katselu on myös mukavaa ajanvietettä ja etenkin koirat näyttävät aidoilta ja ne pitää ajaa pois meidän TV:stä

Pentuna ollessa kävimme näyttelyissä ja 2 kertaa Severi oli ROP ja BIS 3:nen ja juniori luokassa 3 kertaa KP ja 1 serti Lahdesta, nyt on sitten tauko näyttelyuralla.