KIRJEITÄ
Näin sen näin!

Toimittaja Olli Ainola                                 25.12.2015
Iltalehti

Hei,

Luin mielenkiinnolla artikkelisi  "Suomen puolustus tarvitsee Ruotsia". Siinä on mielenkiintoista tietoa myös asiantuntijoilta, jotka eivät nimellään halua tulla julkisuuteen. Eräs seikka ihmetyttää usein ja myös sinun kirjoituksessasi, Ruotsin osuus Suomen viime sodissa. Kirjoituksesi mukaan komentajakapteeni Ville Suomisen tuoreessa diplomityössä mainitaan 8.000 vapaahetoisen ruotsalaisen tulleen rintamalle Suomen Talvisodassa. Se ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin tästä SFK:sta 700  oli norjalaisia. Toisekseen rintamalle ehti pari viikkoa ennen sodan päättymistä vain kaksi pataljoonaa eli n. 2.500 miestä. Yhden ainoa hiihtoretken Sallan rintamalla teki SFK:n parin sadan miehen osasto, joka paljastui neuvostojoukoille ja oli jäädä mottiin, mutta pääsivät pakoon. Isäni taisteli IX/KT-Pr:n joukoissa Sallan rintamalla ja totesi "suomalaisten jo kesyttäneen ryssän ennen ruotsalaisten tuloa rintamalle". SFK:n pari pataljoonan vartiopalvelus toki mahdollisti osan Sallan suunnan kokeneista suomalaisjoukoista heittämisen Viipurinlahdelle, missä tilanne oli muuttunut kriittiseksi. Senkin jälkeen Pohjois-Suomen rintamilla ja myös Sallassa suomalaisjoukkoja oli enemmän kuin ruotsalaisi/norjalaisia. Ehkä jotakin todellisesta sodankäynnistä kertoo se, että isäni komppanian 200 miehestä kaatui Talvisodassa 33 (16 %) ja SFK:n 2.500 miehestä 31 (1 %).

Ruotsin koko vapaaehtoisjoukko oli puolustamassa Ruotsin malmikenttiä. Esimerkiksi lento-osasto F19 oli Lapissa, missä sen toiminta rajoittui vähäiseksi, koska Lapin talvi oli umpipimeä estäen ilmavoimien tehokkaan käytön. Usein kuulee myös väitteen, että kolmannes Ruotsin ilmavoimista olisi ollut Talvisodan aikana Suomen Lapissa. Sekin lievää törkeämpää liioittelua, sillä vaikka F19:ssa oli kolmannes Ruotsin ensi linjan hävittäjistä, se oli vain pieni osa Ruotsin ilmavoimista (tietoa vahvuuksista löytyy netistä). SFK:n 8.000 miehestä 5.500 (n. 70 %) oli sodan loppuun asti aikaansa kuluttamassa Torniossa ja Kemissä - eivät suinkaan lähelläkään rintamaa.

Vapaaehtoisavusta Sotatieteen laitoksen Talvisodan historia -teoksessa (WSOY 1979) sivulla 57 todetaan: "Vapaaehtoisavun merkitys ei vastannut siihen asetettuja toiveta, vaan osoittautui joka suhteessa merkityksettömäksi, kuten Saksan lähettiläs Blücher oli ennustanut helmikuun loppupuolella. Suomeen ehti vapaaehtoisia noin 11.500 miestä ja vain vähäinen osa heistä rintamalle saakka."
Artikkelisi otsikoksi olisikin sopinut ehkä paremmin "Ruotsin puolustus tarvitsee edelleen Suomea" kuten se on tarvinnut koko kirjoitetun historian ajan. 

"Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman 'suojamuuri ja ruoka-aitta', kuten sanottiin." Jouko Vahtola, Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2003, s. 172. Vahtola on Suomen ja Skandinavian historian professori.

Jouluisin terveisin

Heikki
Heikki Tala  
Dosentti, ylilääkäri (emeritus)


                                                                                                            18.12.2009

Toimittaja Risto Nordell

YLE Radio 1

 

Mielenkiintoisessa tämänpäiväisessä Lucia-ohjelmassa kerroit kaiken hyvän ja sivistyksen tulleen Ruotsista. Se on se tavallinen mantra, jota meille suomalaisille on syötetty vuosikymmeniä, ellei peräti vuosisatoja. Varmaan paljon hyvää Ruotsista on saatu, mutta myös paljon pahaa – ja ennen kaikkea Ruotsi riisti suomalaisiaan varsin häikäilemättömästi. Siitä on osuvasti kirjoittanut nykyinen Oulun yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Jouko Vahtola: "Pultavan tappion jälkeen [1709], kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin."

 Jouko Vahtola, Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2003, s. 172.

 

Sitten hieman suomalaisten sivistyksestä – mistä sitä on saatu. Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva on väitöskirjassaan selvitellyt tätä asiaa. Sen perusteella me suomalaiset olemme olleet ennen kaikkea eurooppalaisia jo 1300-luvun alusta. Ensimmäinen tunnettu Euroopan yliopistossa opiskellut on vuodelta 1313. Liitän tähän kartan Nuortevan väitöskirjasta, joka kertoo, miten laajalti suomalaiset ovat opiskelleet nimenomaan Euroopan yliopistoissa.

Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 177 & Bibliotheca Historica 27: Helsinki, 1997. (2. painos 1999.) 533 sivua.  http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/arviot/nuorteva.html

 

Olisi hienoa, jos tuon iän ikuisen ”ruotsalaisen sivistyksen” hokemisen rinnalle tuotaisiin ihmisten tietoisuuteen tätä varsin vähän julkisuudessa esiteltyä suomalaisten eurooppalaista kulttuuriperintöä. Me olemme olleet ja olemme kulttuuriltamme ennen kaikkea eurooppalaisia jo ainakin 700 vuoden ajan.

 

Jouluisin terveisin

 

Heikki Tala

http://www.simplesite.com/Tala

 

 

 

 

Suomalaiset opintiellä Euroopassa 1313-1640. Jussi Nuortevan väitöskirja 1997

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
01.01 | 22:39

Unbelievable, but true.

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD