LYHYT ELÄMÄKERTA
Elon maningit korkeina käyvät

Synnyin 19.huhtikuuta.1939 kiikkalaisen maanviljelijäperheen esikoisena. Pian alkoi talvisota, jonne isäni Aarre Juhani (1911-91) lähti Kiikan komppanian vääpelinä, ensin Sallaan ja sitten Viipurinlahdelle. Myös koko jatkosodan hän oli komppanian vääpeli. Äidin Sylvi Kerttu Tuulikin (os. Tuomi, 1916-) harteille jäi talonpito. Perhe kasvoi ja lopulta meitä oli viisi, kolme tytärtä ja kaksi poikaa. Kansakoulun piti alkaa Talankylän koulussa, mutta se paloi poroksi juuri ennen lukuvuoden alkua. Niinpä aloitimme koulunkäynnin Raukon kartanon vintillä. Uusi koulurakennus nousi tuhkasta, mutta tänään se on Salmi-yhtiöiden vetoketjutehdaskompleksin sisällä aivan uudessa käyttötarkoituksessa - rakennemuutosta sekin.

Keskikoulu alkoi 1950 Vammalassa Tyrvään suomalaisessa yhteiskoulussa ja ylioppilaaksi kirjoitin Tyrvään yhteislyseosta 1958. Varusmiespalvelun loppuvaiheessa mietin, mitä ryhtyisin opiskelemaan, jolloin upseerikokelastoverini Erkki Annila sanoi, että rupea hammaslääkäriksi.

Hammaslääkäriksi opiskelin Turun yliopistossa ja valmistuin 1964. Turusta löysin myös vaimoni Pirkko Kontion, jonka kanssa vietimme safiirihäitä nyt jouluna.

 

Päädyin hammaslääkäriksi Kauhajoelle, jossa kunnanjohtajana oli legendaarinen Mauno Kangasniemi - sittemmin Vaasan läänin maaherra ja SPR:n puheenjohtaja. Lasten hampaiden terveydentila oli aivan hirveä ja yleisimpiä toimenpiteitä oli maitohampaiden ja ensimmäisten pysyvien hampaiden poisto. Joka ilta oli purkillinen verisiä hampaita vastaanoton pöydällä. Siitä tuli elinikäinen vamma sieluun ja halu etsiä keinoja tilanteen hallintaan. Neljän vuoden rankan työrupeaman jälkeen huomasin Hammaslääkärilehdessä ilmoituksen, että Ruotsin folktandvård haki suomalaisia hammaslääkäreitä. Lääninhammaslääkäri oli pohjoisruotsalainen suomenkielinen John Hedlin. Niinpä koko 5-henkinen perheemme muutti Lindesbergin pikkukaupunkiin kerrostaloon. Vuosi oli antoisa ja tuliaisina Suomeen toin ruotsin kielen lisäksi neuvolahammashoidon ja sosiaalihammaslääketieteen.

 

Vuonna 1970 lääkintöhallitukseen perustettiin hampaanhoitotoimisto. Helmer Nordlingista tuli toimistopäällikkö ja ylilääkärin virka julistettiin haettavaksi. Olin ainoa hakija, sillä viran palkkaus oli tosi huono verrattuna hammaslääkärien yleiseen tulotasoon. Minulle oli rahaa tärkeämpää päästä asemaan, jossa saatoin vaikuttaa asioihin. Syyskuun alussa aloitin lääkintöhallituksessa ylilääkärinä. Suomalaisten lasten hampaiden terveydentila oli silloin surkeimmillaan ja oli maailman huonoimpia. Kansanterveyslaki 1972 antoi perustan suunnan muuttamiseksi korjaavasta ehkäisevään hoitoon. Lain voimaan tullessa olin USA:ssa Michiganin yliopistossa opiskelemassa kansanterveystieteen maisteriksi (Master of Public Health). Sieltä sain laajat valmiudet terveydenhuollon hallinnollisiin tehtäviin ja tietenkin englannintaidon. Henkilökohtaiseksi tutoriksi minulla oli onni saada sosiaalihammaslääkäetieteen Grand Old Man, emeritusprofessori Kenneth Alexander Easlick.

 

Nyt alkoi kokonaan uudenlainen työ keskushallinnossa. Keskeiset vaikutuskanavat olivat neuvottelu- ja koulutuspäivät, tuhannet luennot omalle ammattikunnalle ja muille terveydenhuollon ammattiryhmille. Erityisen tärkeitä olivat Tampereen yliopiston terveydenhuollon hallinnon kurssit, joilla tavoitin terveyskeskusten johtavat lääkärit, johtavat hoitajat, hammaslääkäreitä, eläinlääkäreitä, jne. Lääkintöhallitusaikaani osuivat fluorisota, sokerisota ja amalgaamisota. Rakensimme seuruujärjestelmän, millä saimme kuvan siitä, miten väestön hammasterveys kehittyi. Pidimme tärkeänä jatkuvaa palautetta kentälle, jota annoimme julkaisuina ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa.

 

Vuonna 1977 sain kutsun ensimmäiseen WHO:n kokoukseen Kolumbiaan. Nyt avautui kansainvälinen ura, joka vei minut lopulta viidelle mantereelle kymmeniin maihin lähinnä WHO:n asiantuntijana. Tuorein WHO:n matka oli elokuussa 2007 Iraniin. Olin myös ensimmäinen suomalainen hammaslääkäri palkattuna konsulttina WHO:n päämajassa Genevessä.

Vuodet vierivät ja työn ohessa valmistui väitöskirja. Sain dosentuurin Tampereen yliopistossa. Terveydenhuollon keskushallinto organisoitiin 1991 uudelleen ja sen seurauksena lääkintöhallitus lakkautettiin. Minulla sopimuspalkkaisena apulaisosastopäällikkönä oli mahdollisuus joko jäädä eläkkeelle tai jatkaa uudessa organisaatiossa kehittämispäällikkönä. Olimme saavuttaneet tärkeimmän tavoitteeni; suomalaisten lasten hampaiden terveydentila oli Euroopan paras yhdessä Sveitsin kanssa ja yksi maailman parhaita. Lääkintöhallituksen lakkauttaminen vei hallinnollisen vaikutusvallan, jota pidin välttämättömänä, jotta olisin jatkanut valtiolla. Eläke antoi mahdollisuuden talkooperusteiseen työhön kotimaassa ja maailmalla. Aluksi oli Pohjoismaisessa terveydenhuoltokorkeakoulussa sosiaalihammaslääketieteen kurssien johtajana, WHO:n konsulttina Lähi-Idässä ja yhä enemmän Japanissa sekä muissa Kaukoidän maissa. Olin vuonna 1983 tavannut Dr Daryl Beach'n, josta tuli tärkein ammatillisen elämäni vaikuttaja - guru. Hänen kanssaan jatkamme edelleen sisäsyntyiseen aistiin perustuvan hoitotekniikan kehittämistä ja globaalien tietojärjestelmien rakentamista terveydenhuoltoon.

 

Suomalaisuus tuli elämääni täydellä voimalla 1980-luvun puolivälissä, kun Riitta Mattila pyysi minua Suomalaisuuden liiton hallitukseen. Viihdyin siellä 9 vuotta Erkki Pihkalan puheenjohtajuuden ajan ja Seppo Heikinheimon kauden loppuun. Liitto kuitenkin antoi minulle edelleen projektitehtäviä, joten kontakti säilyi. Marraskuussa 2003 minua pyydettiin vetovastuuseen puheenjohtajana. Edessä on ollut melkoisia haasteita, mutta ilokseni kielipoliittinen mieliala on muuttumassa, mikä johtaa ruotsin kielen aseman asettumiseen sille kuuluvaan yhden, joskin suurimman, vähemmistökielen asemaan.

 

Perhe on kasvanut nuoren hammaslääketieteen opiskelijan ja valmiin sairaanhoitajan liitosta jo 16 henkeen. On ollut ilo nähdä lasten (3) puolisoineen sijoittuvan työelämään rakentamaan 2000-luvun Suomea. Lastenlapsia on siunaantunut peräti kahdeksan.
Kaiken kaikkiaan elämä on ollut antoisaa ja paljon maailmaa nähneenä voin todeta, että syntyminen suomalaiseksi on sittenkin lottovoitto.

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

04.08 | 12:29

Heippa Heikki, olen muuton yhteydessä hukannut sähköpostiosoitteesi. Voisitko
lähettää sen, ja jos mahdollista, koko kurssimme osoitelistan.
Yst. terv.
Reijo

...
03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD