PÄIVÄKIRJA 2004-07
Kielipolitiikkaa ja elämää

Päiväkirja 2004-07

 

Avasin 8.1.2008 uudet suomalaiset kotisivut http://www.simplesite.com/Tala
K-netti sulki vanhat sivut 1.4.2008  ja uusi foorumi on nyt siis Simplesite. Alla ovat vuosien 2004-2007 päiväkirjat.



30-12-2007 Paljastavaa tekstiä suomenruotsalaisuudesta   

HBL antoi tänään tilaa tällaiselle kirjoitukselle:

10 ajatusta suomenruotsalaisesta tulevaisuusinstituutista

1. Eikö olekin jotakin syvästi vertauskuvallista siinä, että Roger Broo, josta nyt tulee päävastuullinen suomenruotsalaisesta tulevaisuusinstituutista, sai vajaat kaksi vuotta sitten potkut toisesta johtavasta asemasta mm. nepotismin vuoksi.
2. Uskottavuusongelma ei näytä huolestuttavan yhtyneitä säätiöitä, jotka nyt antavat Broolle kosto- ja perääntymisaseman.
3. Se, mikä upotti Broon paatin 30 vuoden purjehduksen jälkeen, on vain jäävuoren huippu.
4. Skandaali on rakenteissa. Broo hoiti Åbo Akademia kuin mitä tahansa suomenruotsalaista rahastoa, säätiötä tai seuraa, joissa kukaan ei kysele eikä kukaan sano vastaan.
5. Swen Willner 1970-luvulla vertasi yksipuoluevaltio Ruotsalaissuomea sen aikaiseen mahtavaan yksipuoluevaltioon Neuvostoliittoon. Samankaltaisuus DDR:ään oli myös vertauskohde. Onko Ruotsalaissuomi porvarillinen DDR, missä mitään Stasia ei tarvita, koska kaikki kumminkin tietävät kaiken kaikista.
6. Ruotsalaissuomen uusfeodalismista ei ole toistaiseksi keskusteltu, mutta se olisi herkullinen aihe kansainväliselle yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Pikemminkin kuin Neuvostoliitto vertauskohteeksi sopisi 1928 Egyptissä perustettu Muslimiveljeskunta tai peräti libanonilainen Hizbollah. Nekin rakentavat tukensa väestön keskuudessa jakamalla rahaa, rakentamalla kouluja ja perusrakenteita. Ne rakentavat valtiota valtioon, joka saa kannattajia, kun varsinainen valtio epäonnistuu tehtävissään. Meidän veljeydessämme suomenruotsalaisuus korvaa uskonnon.
7. Säätiöiden tärkein tehtävä on hallinta ajattelua ja siinä ne ovat onnistuneet. Suomenruotsalaiset rakastavat ja pelkäävät säätiöitään eivätkä koskaan arvostele niitä muiden kuullen. Syksyn FST-myllerryksessä monet porvarillisetkin keskustelijat ovat oppineet sana Public Service. On myös kuultu ääniä, että säätiöiden pitäisi ottaa hoitaakseen ruotsinkielinen tv ja radio. Alas Public Service ja esiin Secret Service.
8. Tärkeä argumentti FST:n olemassaololle on, että se on harvoja paikkoja, missä riippumaton tutkiva journalistiikka esimerkiksi suomenruotsalaisesta valtarakenteesta on edes periaatteessa mahdollinen. Toukokuussa TV saattoi paljastaa salaisen organisaation, johon säätiöt kuuluvat suurimpina RKP:n vaalirahoittajina. Valitettavasti demokratiavaje johtaa pätevyysvajeeseen, kun sukulaisuus, kaverisuhteet ja verkostot kulkevat sujuvasti todellisten ansioiden edellä. Kansainvälisissä korruptiotutkimuksissa Suomi menestyy hyvin. Ehkä niissä on unohdettu Ruotsalaissuomen numerot.
9. Vähemmistön ei kannattaisi panna kaikkia munia samaan koriin. Suomenruotsalaiset poliitikot eivät voi uskottavasti esiintyä valtakunnallisissa asioissa, jos he itse ovat roolipelisankareita jonkinlaisessa keskiaikaisessa mielikuvitusvaltiossa kilpailevina pikkukuninkaina, jotka ehkä aika ajoin vaihtavat pallia keskenään, mutta lopulta syövät samasta padasta. Sellaista suomenruotsalaista on aivan liian helppo karrikoida, mutta ennen kaikkea se tekee meidät tyhmemmiksi.
10. Tulevaisuusinstituutin, jota Roger Broo alkaa johtaa, nimi on vielä avoin. On luovuttu ajatuksesta ratsastaa Jan-Magnus Janssonin nimellä, mikä osoittaa yhtäkkistä ja yllättävää oivallusta. Koska tunnetusti Broon korkein suojelija on Christoffer Taxell, ehdotan laitokselle hänen nimeään. Syitä on kaksi: Taxell on ehdottomasti suosituin suomenruotsalainen, joka kevyesti voittaisi missikilpailun Ruotsalaissuomen kuninkuudesta. Toiseksi tapaus Broo osoittaa, että Säätiöiden Ruotsalaissuomessa kaikki on mahdollista. Tässä taxellin paradoksi saa aivan uuden merkityksen.

Vapaa lyhennetty käännös Trygve Söderlingin kirjoituksesta HBL:ssä 30.12.2007

Kieltämättä aika rajua tekstiä. Minuakin on ihmetyttänyt Suomen menestyminen korruptiotutkimuksissa, mutta nyt joku muukin on kertonut syyn - ei ole tutkittu Suomen kielipolitiikkaa ja suomenruotsalaisuuden menetelmiä.

 

Kommentti: 08-01-2008   Tekijä: 2. luokan suomalainen: Seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti rkp:n äänenkannattajalehdistöä ja ihmettelen. Siis sitä, että suomenkielinen lehdistö vaikenee niiden sisällöstä. Miksi? Eikö rkp:llä saa olla oppositiota? Mitä tapahtuisi jos kritisoisi rkp:n äänenkannattajien asenteita muita suomalaisia kohtaan? KIITOS KÄÄNNÖKSISTÄ. 

 

  


28-12-2007 Elämmekö lakien mukaan?

Lakien tarkoitus luonnollisesti on ohjata yhteiskunnan kehitystä. Joskus lait eivät kuitenkaan toimi aiotulla tavalla ja silloin siihen on jokin selkeä syy. Suomessa oli aikoinaan kieltolaki, jonka tarkoitus oli raitistaa viinalle perso kansakunta. Laki aiheutti enemmän ongelmia kuin vähensi niitä. Kysymys nousi niin tärkeäksi, että lain kohtalo jätettiin kansanäänestyksellä kansalaisten käsiin. Niinpä tuo laki kumottiin.
Kielilaki on mielenkiintoinen jo syntyhistoriansa puolesta. Sitä vaativat suomenruotsalaisten edustajat Henrik Laxin johdolla. Valtio suostui suomenruotsalaisten vaatimukseen ja asetti kielilakikomitean, jossa jäsenet, pysyvät asiantuntijat ja kuullut jakautuivat 50/50 ruotsin- ja suomenkielisiin. Sihteeristö oli kuitenkin yli 3/4 suomenruotsalaisia (pääsihteeri ja kaksi kolmesta muusta sihteeristä).
Lakiesityksen kirjoitti suomenruotsalainen komitean pääsihteeri. Eräs keskusteltu kysymys oli sanktiot lain rikkomisesta. Osa suomenruotsalaisista vaati rangaistukset lakiin kirjattaviksi, mutta enemmistön itsesuojeluvaisto toimi sen verran, että uudessa kielilaissa ei todellakaan ole sanktioita.
Lakien rikkominen - tahaton ja tahallinen - on jokapäiväistä. Niin on kaikilla elämänaloilla ja yhteiskuntapolitiikan osa-alueilla. Aivan erityisen yleistä on sellaisten lakien rikkominen, joita kansalaiset eivät koe mielekkäiksi. Kielilaki on malliesimerkki tällaisesta laista. Se ei toimi, vaikka oikeusministeriöön perustettiin kolme uutta virkaa valvomaan lain toteutumista. Jotakin kertoo sekin, että kaikki kolme virkanaista ovat suomenruotsalaisia.
Nyt on jo pitempään keskusteltu uudehkon perustuslain avaamisesta. Yleensä aiheena on ollut presidentin valtaoikeudet, mutta siinä yhteydessä olisi erinomainen tilaisuus korjata perustuslaki myös kielipykälien osalta vastaamaan käytännön todellisuutta. Siis mitä? Sitä, että 92 % suomenmaalaisista on suomalaisia, joiden äidinkieli on suomi. Itse asiassa Suomen itsenäistyessä sen ensimmäisen perustuslain kirjoittaja K J Ståhlberg kolmeen ensimmäiseen luonnokseen sitkeästi kirjoitti vain suomen viralliseksi kieleksi. Itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa piakkoin juhliva Suomi ansaitsee suurimmaksi lahjakseen valtakunnallisesti virallisen pääkielen - suomen!

Jk. Tämän kirjoitukseni Helsingin Sanomat julkaisi tänään verkkolehden siinä keskustelussa, jota käydään "kestoaiheiden" sulkemisesta. 

 

Kommentti: 28-12-2007   Tekijä: Jarmo Ryyti: Hyvää Uutta Vuotta Heikki Talalle ja kiitos tästä kohta menneestä vanhasta vuodesta. On ollut nautinto lukea tekstejäsi. Niissä on kivaa huumoria. Ei niin vakavaa asiaa ettei siitä saisi huumoriakin;)

 

22-12-2007 Postia Suomen oikeusministerille    Arvoisa Ministeri Brax,

Luin Teidän puheenne: Kielellisten oikeuksien seminaarissa Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 23.10.2007; KIELELLISET OIKEUDET OSANA PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄÄ - DE SPRÅKLIGA RÄTTIGHETERNA - EN DEL AV DE GRUNDLÄGGANDE RÄTTIGHETERNA.

Yritin hahmottaa, miten 5 % vähemmistö voi oikeasti vaatia yli 90-prosenttisesti äidinkieleltään suomenkieliseltä enemmistöltä ruotsin osaamista (pakkoruotsi peruskoulusta yliopistotutkintoihin) vastoin kansan ehdottoman enemmistön (2/3) mielipidettä. En voinut muuta kuin todeta, että ”mission impossible” se on. Suomea on yritetty ruotsinkielistää vuosisatojen ajan sekä pakolla että muutoin. Mikä on tulos? Tänään Suomessa osataan aina vain huonommin ruotsia. Miksi? Opetusviranomaisten lukuisten tutkimusten mukaan siksi, että ruotsin opettelemiseen ei ole motivaatiota. Pakko ei kerta kaikkiaan motivoi suomalaista.
Sain eilen eräältä tunnetulta tiedemieheltä mielenkiintoisen joulutervehdyksen: ”Arvostan Sinua suuresti, että olet ottanut harteillesi suomen kielen puolustajan viitan maassa, jossa eliitti suojelee ruotsin kieltä kuin valkoselkätikkaa. Aivan kuten tikkoja on itärajan takana metsät täynnään, ruotsin puhujia on lännessä riittämiin.” Harvinaisen osuva vertaus.
Kun vielä toteamme, että tuolla lännessä kolleganne valehtelee avoimesti kansainvälisille viestimille (kts. Uppsala, Enköping, Haparanda, jne), niin eiköhän Suomessakin olisi aika katsoa todellisuutta ja hoitaa maamme kielilainsäädäntö kestävän kehityksen ja terveen järjen malliin. Sehän ei missään tapauksessa tarkoita minkään vähemmistökielen sortoa (jättäkäämme se ahvenanmaalaisille ja Ruotsille, joilla on pitkä ja likainen historia suomen kielen kohtelusta vähemmistökielenä), vaan tosiasioiden tunnustamista, joka Suomalaisuuden Liiton yhden perustajajäsenen, J K Paasikiven mukaan on kaiken menestyksellisen toiminnan peruskivi.

Hyvää Joulua & Menestystä Uudelle Vuodelle

Heikki Tala
Puheenjohtaja
Suomalaisuuden Liitto ry

 

Kommentit: 26-12-2007   Tekijä: Hmm: Suomalaisuuden liitto on ainoa taho, joka ajaa suomenkielisen enemmistön asiaa kielipolitiikassa. Valitettavasti mitkään poliittiset puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta eivät sitä tee. Kimmo Sasit, Lipposet yms. ajavat pienen ruotsinkielisen vähemmistön asiaa, koska saavat siitä palkinnoksi mitaleita, herraklubinjäsenyyksiä ja ihan silkkaa (korruptio)rahaa "kulttuuripalkinnon" nimellä. 

 

25-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Suomalaisuuden Liitolla on menossa nytkin useita erilaisia projekteja. Tuemme suomensukuisten veteraanien kuntoutusohjelmaa Venäjällä. Pidämme yhteyksiä Viroon. Seuraamme Suomen puolustuspolitiikan kehittymistä. Teemme jatkuvasti lippuvalistusta ja muuta lippukulttuuriin liittyvää työtä, vaikka Rkp poistatti meiltä valtionavun. Järjestämme vuosittain itsenäisyyspäivän valtakunnallisen lipunnoston Tähtitorninmäellä. Autamme ihmisiä sukunimiasioissa. Annamme lehti-, radio- ja televisiohaastatteluja mitä erilaisimmista asioista. Olemme kyllä ihan oikeutetusti leimautuneet kielipolitiikan uranuurtajaksi, herättäjäksi ja vaikuttajaksi. Ensi vuonna paneudumme Suomen lipun 90-vuotisen taipaleen tiedottamiseen, Suomen kielipoliittisen historiaprojektin käynnistämiseen ja moniin muihin suomalaisuuteen ja suomen kieleen liittyviin asioihin. Tervetuloa mukaan! 

 

25-12-2007   Tekijä: Jami: Ruotsilla on vuosisatainen perinne sortaa suomenkielisiään. Miksi esim. Pohjoismaiden Neuvosto sulkee edelleen silmänsä. Lisää tässä linkissä: http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/artikel_416099.svd  

 

25-12-2007   Tekijä: helanes: Osuinpa tännekin. Sattumalta. Hyvää vaan joulua ja onnea uudelle vuodelle. Mutta. Eikö Suomalisuuden liitolla ole muuta tehtävää kuin ruotsin kielen kyttääminen? Ikävältä todella kuulostaa ruotsalaisten suomen kieleen suhtautuminen Ruotsissa. Ja suomalaisiin yleensäkin. Ja taas suomalaisten suopea suhtautuminen ruotsin kieleen Suomessa on todella hämmästyttävän pitkämielinen, raivostuttava suorastaan. Mutta sittenkin Suomelle, suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle täysin vaaraton. http://helanes.blogit.kauppalehti.fi 

 22-12-2007 Postia Ruotsin oikeusministerille    H.E. Minister of Justice, Beatrice Ask

It is very amazing that the Minister of Justice for Sweden is publicly lying or does not know what is happening in her own country - as did Mrs Beatrice Ask today in Tallinn, Estonia. She claimed that Upsala ban to use Finnish even in leisure time is a single and separate incidence.
The entire history of Sweden is very ugly towards Finnish. Sweden and Swedes have treated her own Finnish speaking inhabitants really badly during centuries. Maybe Mrs Ask should visit Enköping, Haparanda, and several other places in Sweden to get a realistic picture of the status of Finnish language in Sweden (440.000 speakers). Ban after ban to use Finnish has been reported from Sweden; Upsala township, Enköping township, Haparanda socker playground, senior citizen homes with Finnish speaking dementhia patients, Finnish ice hockey players in Swedish teams, etc. Not to talk of the ethnic eradication of Finnish language in Norrbotten, Dalarna, Wärmland, etc.

Sweden is doing her utmost to destroy and depress Finnish language in Sweden, and at the same time trying to set her own expert in the Finnish National Board of Education to supervise the teaching of Swedish (tvångssvenskan) to Finnish children. Fortunately Finns finally realized the ugliness of the Swedish government, and now the Swedes try to swedenize Finland with "Svenska nu" project.
Time is ripe to start to harmonize language policy and legislation between Sweden and Finland. We are claimed to have a long common history and being "brother nations". Finland and Sweden are now also members of the European Union which is an additional indication to harmonize the language policy.

Sincerely yours,

Heikki Tala
President of the Association of Finnish Culture and Identity
http://heikkitala.k-netti-nu/

 

Kommentit: 29-12-2007   Tekijä: Jonas: Anti-Joonas,yes, it's the same language. I agree, that the Swedish state has acted very badly when it regards minority languages in Sweden. But that gives us in Finland all the more reason to not follow their bad lead!! That's the great irony, you complain (and quite rightly) about Sweden's handling of Finnish, and yet SL would have the same thing done to Swedish in Finland as Sweden has done to Finnish there! Do you not see the irony of that? As Finnish people, we should be proud that our language laws are far more fair and just than those in Sweden.

"Yksi monista", how does Heikki Tala's writing in English to a Swedish government minister have anything to do with equality?! Surely Dr Tala wants to communicate his message. It would be most effectively done in the clearest possible way. In this case, his Swedish is far better than his English - so he is only making his letter less clear by writing in a language that he is less competent in. (I don't mean to sound critical of his English by the way - as I said before, my Finnish would deserve as much greater critic if you saw me write in it! ;) )
But, "Yksi monista", your response just highlights your over-politicisation of language - at the end of the day, the primary purpose of a language is for communication. It should not be a political football - sadly organisations like Suomalaisuuden liito and Finlandssvensk samling treat language matters in that way. At least SL has a previous good history of advancing and promoting Finnish culture - it should return to its previous core goal, then it would form an inclusive force that all Finnish people could then again support!

Finally, Heikki Tala - you do the same plus you stereotype. Why do you assume just because I am a Finland-Swede, I must support compulsory teaching of the other domestic language in schools? Personally, I don't. If you just argued for the removal of compulsory Swedish/Finnish teaching, I wouldn't think you were an extremist! Such a viewpoint is quite rational and sensible. However, I have read and heard you argue in a very hateful manner towards all things Swedish. Almost as if you would prefer it if we all did not exist. It is that which I find extremely intolerant. I am afraid we do exist. And we, just our Finnish speaking compatriots, will want to receive service in our national language and use it. That's a basic right. We don't want to follow Sweden's bad example, and prevent people from their basic rights.
Finland is better than that. 

 

26-12-2007   Tekijä: Yksi monista: Suomenruotsalaisten käsittämättömästä asennevammasta kertoo kaiken se, että heille on pöyristyttävä asia, jos suomalainen ei joka kerta puhukaan/kirjoita ruotsalaiselle tämän äidinkielellä. Tottakai Heikki valitsi englannin kielen kommunikaation välineeksi; tasavertaisuussyistä. Miksi ihmeessä suomalaisen pitäisi puhua ruotsalaiselle tämän äidinkieltä? Arvoisat suomenruotsalaiset, se että te niin oletatte, on hyvin alentavaa ja lasitavaa suhtautumista suomenkielisiin. 

 

25-12-2007   Tekijä: Anti-Joonas: Jonas osannee ruotsinruotsia, joten hänelle tässä vähän tietoa siitä miten kielteisesti Ruotsissa suhtaudutaan monikulttuurisuuteen ja kaksikielisyyteen: http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/artikel_416099.svd Heikin pahin vikahan on siinä, että toisin kuin useimmat muut hän rohkenee ottaa esille asioita joista pitäisi vaieta. Miksi Joonas pitäisi vaieta vääryyksistä. Pitäisi perustaa TOTUUSKOMISSIO, joka tutkisi kaikki ruotsinkielisyyden nimissä suomenkielisille tehdyt vääryydet Suomessa, Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Norjassa.  

 

25-12-2007   Tekijä: Tietoa lisää: Erityisen tärkeää olisi kääntää suomenkielisille lukijoille Vasabladetin, Ålands tidningenin kiihkoruotsalaisten päätoimittajien pääkirjoituksia näille sivuille. Sitten suomenkielisten silmät avautuisivat. Huussiskin on selvästi rkp:n äänenkannattaja. Sehän nostaa lehdistötukea rkp:n mandaatista, mutta ei kerro lukijoilleen olevansa rkp:n äänenkannattaja. Miksi;) 

 

24-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Niinpä niin, "Jonas", jatkat kielitaitoni haukkumista - suomenruotsalaisten tavaramerkki. Tässä tapauksessa tarkoitushakuisesti väittäen, että "englantini on todella huonoa", ja yrität mielistellä jonkin Vasabladetiin sanakirjan avulla värkkäämääni ruotsinkielisen pätkän muka osoittavan, että osaisin ruotsia erinomaisesti. Ainoa kieli, jota hallitsen melko hyvin, on äidinkieleni suomi. Kaikki muut kielet ovat vieraita minulle ja osaamistaso vaihtelee. Englantini on kelvannut suurten kansainvälisten konferenssien puheenjohtajan tehtäviin ja YK:n asiantuntijaksi 30 vuoden ajan viidellä manterella. Että toimeen on tultu! Aikoinaan osasin ruotsiakin aika hyvin, mutta käytön puutteessa taito on pahasti ruostunut. Toki pystyn edelleen auttavasti tönkköruotsillani mm. Radio Vegassa saamaan suomenruotsalaiset kuulijat hyppimään seinille. ;-) Vanhanen, Katainen, Kanerva, Karvinen, Ollila, jne ovat kaikki eläviä esimerkkejä siitä, että ruotsin osaaminen Suomessa on romahtanut myös yhteiskunnan huipulla. Suuntaus jatkuu entistä vauhdikkaammin nyt, kun on päästy eroon ylioppilastutkinnon pakkoruotsista. Se prosessi myös avasi suomalaisten silmät havaitsemaan, että suomenruotsalaisten ylimitoitettuja vaatimuksia ei enää tarvitse hyväksyä eikä toteuttaa. Minäkin jatkan "surkealla englannillani" kansainvälistä vaikuttamista. Tällä erää Ruotsin suuntaan. Mielenkiintoista vain on, että suomenruotsalaisten ensimmäinen reaktio aina on puuttua toisen kielitaitoon - itse asiasta he eivät osaa sanoa yhtään mitään. Sekään ei enää toimi! Aitoon suomenruotsalaiseen tapaan piilotat myös pääsi pensaaseen yrittäen väittää minua ekstremistiksi. Itse asiassa minun sanomani on suvaitsevaisuudessaan ylivertainen, sillä teen työtä kielivapauden ja terveen järjen puolesta. Pakkoruotsin juuriminen ja suomen kielen säätäminen maamme ainoaksi valtakunnalliseksi pääkieleksi on myös suomenruotsalaisten etu, vaikka vasta harva heistä sen tajuaa ministeri Pär Stenbäckin tavoin. Tunnen suomenruotsalaiset ja riikinruotsalaiset erittäin hyvin. Molempien kanssa olen ollut yhdessä sekä työssä että vapaa-ajalla. Heidän suhtautumisensa suomalaisiin, suomen kieleen ja suomalaisuuteen on ylenkatsovan alentuvaa ja ahneen röyhkeää. Sen aikakauden loppu on nyt alkanut, sillä suomalaiset eivät enää alistu. Näemme sen tänään jopa Ruotsissa, missä suomenkielisten itsetunto on noussut kohisten, kun viime maailmansodasta vihdoin toipunut Suomi on kirinyt jo monessa suhteessa Ruotsin rinnalle ja jopa ohi. 

 

23-12-2007   Tekijä: Jonas: Of course, you can write in whichever language you so choose to members of foreign governments. The fact that Vanhanen and Katainen use English a lot with Swedish government ministers is clearly because, in their cases, their English is superior to their Swedish (which is unfortunately not so great, especially Katainen - but passable). I can totally understand their choice of language in such instances - it's the same reason as mine here. It's practical - based on what language is primarily for - communication. The point I was trying to make is, that your written English is really quite bad. I have seen you write in Swedish - your written Swedish is very good, much better than your English. I assume also that during your time as a dentist in Sweden, you didn't speak to your patients in English! So, clearly your choice of English in writing to the Swedish justice minister is based on your xenophobia rather than any practical communicative means.

Although clearly you will never win my support, I do (sadly) think you could secure greater support for your extremist views from some people if you actually adopted a consistent approach. People see through populism and a politic that simply changes its argument to suit that day's circumstances and wind direction. We're lucky to live in a country where people are not fooled easily - perhaps another testament to our good education system and enlightened population; in fact, the Finnish-speaking schools have slightly better PISA results - so maybe the people you are aiming at are even harder to fool ;)!  

 

23-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: "Jonas" haluaa hyvään suomenruotsalaiseen tapaan aloittaa arvostelemalla kielitaitoani. Toisekseen hän ihmettelee, että kirjoitan englanniksi Ruotsin ministerille. No syy on ihan sama kuin pääministeri Vanhasella, ministereillä Katainen ja Kanerva - me kaikki osaamme englantia selvästi paremmin kuin ruotsia ja käytämme niin muodoin englantia kommunikoidessamme ruotsalaisten kanssa. Minulle riittää mainiosti, että Ruotsi omaksuu Suomen kielipolitiikan ja lainsäädännön. Siis pakkosuomi Ruotsiin peruskoulusta yliopistotutkintoihin asti, suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ja lisäksi suomenkielisille kiintiöt ruotsinkielisiin yliopistoihin, suomenkielinen joukko-osasto (jaa, onko sillä Ruotsilla enää sotaväkeä?), suomi viralliseksi kieleksi koko Ruotsiin lukuunottamatta Norrbottenia, joka Ahvenanmaan tapaan julistetaan autonomiseksi yksikieliseksi suomenkieliseksi maakunnaksi, Ruotsin radiosta ja tv:sta suomekielisille 40 % kanavista ja 16-30 % budjetista, Ruotsin valtion virkoihin suomentaidosta todistus, jne. Jos Ruotsi täyttää nämä vaatimukset, niin sekä minä että uskoakseni myös Suomalaisuuden Liitto lakkaa puhumasta kielipolitiikasta. Koska en kuitenkaan usko, että Ruotsi olisi niin hullu, että se toteuttaisi noin absurdin kieliohjelman, niin Suomessa pitää ottaa järki käteen ja omaksua Ruotsin kielipolitiikasta sen parhaat puolet kuten yksi valtakunnallinen pääkieli (enemmistön kieli). Sen sijaan en missään tapauksessa halua Suomeen samanlaista maan suurimman vähemmistökielen sortoa ja vainoa, jota Ruotsi on iät ja ajat toteuttanut suomen kieltä kohtaan, ja tekee niin edelleen. Vaikka Suomessa suomen kielestä tulee maan ainoa pääkieli, niin kyllä ruotsi voi säilyä toisena kansalliskielenä ja alueellisesti virallisena vähemmistökielenä - emmehän me suomalaiset ole ahvenanmaalaisten, muiden suomenruotsalaisten ja Ruotsin kaltaisia kielirasisteja ja sortajia. Voin jopa ajatella, että Ahvenanmaa jatkossakin olisi virallisesti vain ruotsinkielinen, mutta ehdottomasti suomenkielisillä siellä pitää olla samat kielelliset ja muut oikeudet kuin suomenruotsalaisilla on Manner-Suomessa. 

 

23-12-2007   Tekijä: Jonas: Hej Heikki! Firstly, I find it interesting that you chose to write to a member of the Swedish government in English, I have seen you contribute in Swedish on, e.g. Vasabladet's website before; your written Swedish is far superior to your written English. I realise your choice of English is for shear political reasons and that regard for clear communication comes as a secondary thought to that. I suppose you could make a similar accusation towards myself for choosing to also use English here ;), but I assure you it is because my Finnish sadly is not that great (especially in writing). I am trying to improve it though. Secondly, I will naturally say that I find the actions of Uppsala and now possibly Enköping as distasteful as you (although, I will point out that whilst Uppsala was very much an anti-Finnish language incident, Enköping's proposal is not specific to being against the Finnish language). However, I do find your condemnation of what you call "ethnic eradication of Finnish language in Norrbotten, Dalarna, Värmland, etc." remarkable. This seems a classic case of double standards. I assume now, with your new multi-lingual tolerant approach, you will stop calling for the eradication of the Swedish language in Finland. I recall particularly your article in the trade union OAJ's Opettaja magazine where you effectively called for the eradication of all traces of Swedish, even including a vision of a one-language Finnish Åland. Does that not sound like "ethnic eradication" also? Sweden should absolutely do more for its language minorities. In fact, following the Finnish approach would do no harm at all for our western neighbour. We are a good model of how a tolerant language policy can work and enrich a society. The Finnish language is a beautiful language. It deserves an organisation that promotes it and Finnish culture. Why Suomalaisuuden Liitto spends so much of its time on this paranoid anti-all things to do with Swedish/Sweden (including often making associations that finlandssvenskar are effectively the same thing as Sweden/rikssvenskar, which we most certainly are not - proud citizens of Finland are we too) is beyond me; it certainly has the effect of making SL well known amongst us Swedish-speakers though! Sadly, I have found very few Finnish-speaking people who have even heard of it. (Which fortunately is a good sign that the vast majority of the country are tolerant and not filled with hate). Start doing what SL was founded to do; promote Finnish language and culture - to all the people of Finland. There is no need for this creation of hate! Hyvää joulua!  

 

22-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Toki tallessa on koko "Suomi puhuu" ohjelma TV2:ssa. Nyt pitäisi vain saada vanha VHS kasetti digitoitua. En sitten tiedä noista tekijänoikeuksista? Olisi kyllä lottovoitto saada tuo keskustelu jälleen koko kansan tietoisuuteen. Sehän ajettiin ulos neljä kertaa ja aiheutti yhden vilkkaimmista jälkikeskusteluista TV2:n historiassa. Niin, ja nettikeskustelun sulkemisen kesken kaiken ja koko ohjelman lakkauttamisen. 

 

22-12-2007   Tekijä: Mats: Kommenttini ei liity varsinaiseen aiheesen, mutta olisiko sinulla Heikki tallella TV-väittelyjäsi, mm. se jossa keskustelit Marlen Timosen kanssa. Voisitko laittaa ne you tuben videosivuille kaiken kansan nähtäväksi? Hyvää joulua!  

 21-12-2007 Alkaako järjen ääni kuulua eduskunnassakin?   

 

Aivan uskomaton puheenvuoro hallituspuolueen edustajan esittämäksi:

EDUSKUNTA, 97. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2007 kello 16
5) Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomus yhtiön toiminnasta vuosilta 2005 ja 2006, Ainoa käsittely, Kertomus K 16/2007 vp, Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2007 vp

Lyly Rajala /kok: "Arvoisa herra puhemies!
Minua varoitettiin tuolla käytävällä taas kerran, että älä mene puhumaan sellaisia, ne ovat sellaisia asioita, mistä ei saa puhua, mutta minäpä puhun.

Ihmettelin suunnattomasti edellisessä Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa Rkp:n käyttäytymistä. Kokoukseen mennessämme meillä oli käsissä hallituksen esitys, jonka mukaan ruotsinkielinen Radio Extreme olisi lopetettu. Sisään mennessämme kuitenkin hallituksella oli uusi kevyempi ehdotus, joissa tämä kielivähemmistön nuorisoradio saikin jatkaa. Säästöesityksenä oli suomenkielisen ja ruotsinkielisen uutistoiminnan yhdistäminen siten, että toimitukset yhdistyisivät, mutta kumpikin jatkaisi uutisten toimittamista omista lähtökohdistaan.
Ylen budjetista runsaat 16 prosenttia menee ruotsinkielisen ohjelman tuotantoon ja esittämiseen. Kuitenkin esimerkiksi viime vuonna 2006 Ylen ruotsinkielinen FST5 sai vain 0,2 prosenttia katsojien kokonaiskatseluajasta. Kulut 16 prosenttia, katsojat 0,2, miettikääpä sitä. Suomen Yleisradio maksaa myös suomenkielisen television näkymisen Ruotsissa.

Viimeisen tilaston mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä 289 609 henkilöä, se on 5,5 prosenttia. Ruotsissa on suomenkielisiä sama prosenttimäärä, 5,5 prosenttia, määrältään 470 000. Kahden vuoden kuluttua tulee 200 vuotta siitä, kun Suomi on eronnut Ruotsista. Kas kummaa, siitä huolimatta Ruotsissa suomen kieli on virallisena kielenä - minä osaan ulkoa nämä paikkakunnat - Kiirunassa, Jällivaarassa, Övertorneåssa, Pajalassa, Haaparannassa. Viidessä kunnassa suomi on virallinen kieli ruotsissa. Meillä se on koko valtakunnassa, Ahvenanmaalla jopa ainoana virallisena kielenä. Se olkoon eri asia.
Miksi me maksamme yhteiskunnan varoilla yhdelle kielivähemmistölle näin suuren summan? 16 prosenttia Ylestä menee ruotsinkieliseen toimintaan ja katsojia 0,2 prosenttia. Korostan näitä asioita moneen kertaan, että ne jää kaaliin."
Kun tähän lisäämme vielä ministeri Suvi Lindenin (kok) julkisuudessa esittämän lausunnon, että ei YLE:n supistukset voi loputtomasti kohdistua vain suomenkieliseen toimintaan, niin alkaa usko vähitellen vahvistua, että Suomi pelastuu!
.
 19-12-2007 Ei päivää ilman Suomalaisuuden Liittoa!   

 

Suomalaisuuden Liitto alkaa olla esillä joukkoviestimissä lähes jokaisena päivänä. Tänään liittomme mainittiin FST5:n ohjelmassa "Älä löi - keskustelu ruotsin kielestä Suomessa".
Tuomas Enbusken radio-ohjelmassa pari päivää sitten mainittiin Suomalaisuuden Liitto suomenruotsalaisten pahimpana mörkönä.
Eilen purkitettiin Ritarihuoneella kielipoliittinen ohjelma "Isien synnit", ja kuinkas muuten, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja otti mittaa suomen kielensä unohtaneesta, Ruotsin vähemmistöasiamiehen viraston suomenruotsalaisesta juristista Ida Asplundista. Ohjelman tuottajan mukaan edustimme kielikeskustelun ääripäitä. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko ohjelma koskaan ulos FST5:ssä (alustava päivämäärä on 15.1.2008 klo 21.30). Kymmenen ohjelman talkshow sarjan pitäisi alkaa 8.1.2008 klo 21.30 ja ohjelmat uusitaan lauantaisin elokuvan jälkeen.
Ilta-Sanomat repäisi koko aukeaman jutun Uppsalan suomen kielen puhumiskiellosta otsikolla "Sortoa kuin Venäjällä". Ja päähaastateltu oli Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
Tämäniltainen FST5:n ohjelma oli jälleen itkuinen hätähuuto, kun suomenruotsalaiset alkavat vähitellen tajuta asuvansa maailman ainoassa ja lähes kokonaan suomenkielisessä maassa. Mitä kauemmin he yrittävät pitää kiinni etu- ja erioikeuksistaan, sen kipeämpi tulevaisuus heitä odottaa. 

 

Kommentti: 20-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Ylijohtaja Cay Sevón Sisäasiainministeriö

Arvoisa ylijohtaja Sevón Oli todella mielenkiintoista seurata FST5 keskustelua suomenruotsalaisuuden tulevaisuudesta. Erityisen mielenkiintoista oli todeta, että Te erittäin ponnekkaasti ilmoititte, että niiden yksikielisesti suomenkielisten kuntien, jotka liittyvät suurempaan kaksikieliseen kokonaisuuteen, on pakko – ON PAKKO - muuttaa tienviitat ja kilvet kaksikielisiksi vastoin näiden kuntien mielipidettä. Onneksi se on varmin tapa päästä eroon Suomen keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä. Koulujen pakkoruotsi on jatkuva suuri ärsytystekijä, joka joka ainoa päivä työskentelee suomenruotsalaisuutta vastaan. Kaikki lisäpakot lisäävät tulisia hiiliä suomenruotsalaisuuden päälle. Tiedämme kaikki, mitä tapahtui sen jälkeen, kun 16.3.2004 yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista näytti joukkovoimaa. Vajaata kuukautta myöhemmin valtioneuvosto joutui RKP:n vaatimuksesta äänestämään suomenruotsalaisille kohtalonkysymyksestä ”studentsvenskanista” ja kärsivät totaalisen tappion. Linja jatkui samana myös eduskunnassa. Suomi on nyt valinnut tiensä, ettekä Te sen paremmin kuin RKP tai suomenruotsalaisten 5 % vähemmistö edes Ruotsin kuningaskunnan tuella pysty enää suuntaa muuttamaan. Mielenkiintoista on vain nähdä, missä järjestyksessä edetään – tuleeko ensin kielivapaus koululaitokseen (KIEPOn vaihtoehto D) vai edetäänkö suoraan perustuslain muuttamiseen Ruotsin malliin, niin että vain enemmistön kieli on valtakunnan pääkieli. FST5:n ohjelmassa Suomalaisuuden Liitto ry mainittiin jälleen kerran. Miksikähän tämä vajaan tuhannen jäsenen pieni yhdistys koetaan niin tärkeäksi, että se otetaan esiin jokaisessa kielipolitiikkaa koskevassa ohjelmassa? ;-) Rauhallista joulua, Heikki Tala Puheenjohtaja Suomalaisuuden Liitto ry

 

17-12-2007 Jälleen uusi voitto!   

 

Tänään Helsingin Sanomat lakkautti "kestoaiheet" palstan, missä "on puhuttu jatkuvasti kiinnostavista aiheista, esimerkiksi ruotsin kielen asemasta Suomessa, Karjalan palauttamisesta tai poliittisesta historiasta". Lakkauttamispäätös johtuu aivan ilmeisesti Suomi24 kielipolitiikkapalstan sulkemisen jälkeisestä pakkoruotsikeskustelun siirtymisestä HS verkkoliitteeseen. Lehti alkoi varsin pian säännöstellä mielipiteiden virtaa "italiaisella lakolla" eli sulki palstan päivittäin useiksi tunneiksi. Totaalisulkemisen syy on perinteinen "uusien tuoreiden mielipiteiden" puuttuminen.

Keskustelu pakkoruotsista ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä ei tietenkään lopu. Nyt se siirtyy aina vain uusille palstoille ja näin tavoittaa yhä uusia lukijoita, jotka saavat mukavan paketin faktatietoa Suomen kielipolitiikan ja -lainsäädännön omituisuuksista. Samalla myös opimme, miten Ruotsi on nämä kieliasiat järjestänyt. Sieltä saa hyvän esimerkin kielipolitiikan päälinjoihin.
Tänään lähetin Ruotsin suurlähettiläälle "Kätsyn" piirroksen 15.-16.12. Ilta-Sanomissa Uppsalan tapahtumista. Olisikin toivottavaa, että mahdollisimman moni muistaisi kirjeellä tai sähköpostilla Eva Walder-Brundinia. Osoite löytyy helposti internetistä. 

 

Kommentit: 19-12-2007   Tekijä: SFP5 tänään: Nyt kaikki puhumaan kaikkialla ruotsia ! Kyllä ne finnit siitä rupeaa tajuamaan ruotsin tärkeyden, kun sitkeästi puhutte ruotsia SFP5-kanavan debatin ohjeiden mukaan. Ja hei, ruotsinkielisiä on ainakin 500 000 tässä maassa, Peter Nymanin matematiikan mukaan. Wideroosin määräys suurten puolueiden johtajille: Tunnustakaa yhteinen uskonne kaksikieliseen Suomeen: Kertokaa suomenkielisille kannattajillenne suomeksi suomenkielisellä tv-kanavalla, että ruotsin kieli SAA MAKSAA (får kosta) !! Kertokaa se heille, koska nyt vain SFP ja de gröna uskalsivat kertoa asian ääneen ruotsiksi SFP5-kanavalla...odotamme Kataisen ja Vanhasen tunnustusta ! Ja sitten sokerina pohjalla: Kuntauudistuksen suurin saavutus: Ennen vain suomenkieliset tiennimet pitää nyt olla myös ruotsiksi. Sisäministeriön ylijohtaja oli ekstaasissa kertoessaan, että DE ÄR TVUNGNA TILL DET ! Det är språklagen ! Kyllä taas tuli oikein imagonrakentamista ruotsin kielen puolesta: Ruotsi on PAKKOHAUSKAA- se on minun johtopäätökseni.. mutta katsokaa itse netistä. Yksi keskustelijahan sanoi kireä ilme kasvoillaan, että "det är roligt med svenskan". Ei tarvita tosiaan mitään mielipidekirjoittelua- SFP kampanjoi itse itseään vastaan- kiitos/tack. Älä löi - en debatt om svenskan i Finland 19.12.2007 Först studentsvenskan, sedan tingsrätterna och polisdistrikten och nu Svenska YLE - sparas svenskan bort i Finland? Debatt i Spotlight - gäster i studion är Peter Nyman, Kjell Westö, Maarit Feldt-Ranta, Christoffer Taxell och Tuomas Enbuske. Programledare är Marko Hietikko och Susanna Ginman.  

 

19-12-2007   Tekijä: Hyvää Joulua!: Se on tosi huvittavaa, että Stadingradin sanomille Ruotsi on kotimaata. Miksi muuten se raportoisi Uppsalasta Kotimaan uutisissa. On tämä naurettava itämaa. 

 

19-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Kielikeskustelu Suomessa on edennyt uuteen vaiheeseen, missä ehkä ei enää tarvitakaan kovin mittavaa kirjoittelua. Olen pohtinut sitäkin, että asia saattaisi edetä jopa nopeammin, jos esimerkiksi minä lopettaisin nettikirjoittelun. Nyt on käynyt niin mukavasti, että joukkoviestimet haluavat kuulla Suomalaisuuden Liiton ja sen puheenjohtajan kannan mitä erilaisimpiin asioihin ihan niiden omasta aloitteesta. Tänäänkin muuten Helsingin Sanomissa Uppsalan kieliuutinen oli "Kotimaan" osastossa. Ehkä syy on se, että suomen kieli on meille sekä tärkeä että kotoinen asia myös Ruotsissa. On myös niin, että kaikista maailman maista Ruotsi on meille edelleen läheisin ja "yhteisin" maa ja kansa. Siinä onkin tärkein syy, miksi juuri Ruotsin ja Suomen kielilainsäädännöt tulee harmonisoida ja yhdenmukaistaa. Suomen kannattaa omaksua Ruotsista yhden valtakunnallisen pääkielen malli eli säätää enemmistön kieli ainoaksi valtakunnalliseksi kieleksi. Suurimpien kielivähemmistöjen kohtelussa Ruotsin ja Suomen välillä on edelleen hyväksymättömän suuri ero. Siinä Ruotsin kannattaa ottaa oppia Suomesta enemmän kuin toisin päin. 

 

18-12-2007   Tekijä: fbfb: täällä voi jatkaa keskustelua www.ruohonjuuri.com

 

18-12-2007   Tekijä: TIEDOKSI: Huomasiko Heikki Talakaan tätä: Sekä YLE että HS uutisoi sen Uppsalan suomen kielen puhumiskieltotapauksen KOTIMAAN uutisissa. HS:n palstalla ko. aiheesta käydään edelleen keskustelua Kotimaa-palstalla. Pointti on tässä: Kukaan ei näe mitään omituista siinä, että Ruotsista tuleva uutinen on Kotimaan uutisissa. Ei tämä jengi ole vielä alkuunkaan henkisesti kypsä itsenäisyteen Ruotsista. Työtä on vielä valtavasti jäljellä. Onko kukaan edes valittanut YLE:een tästä? Tai Hesarille? Tuskin. Niin on porukka manipuloitu ja opetettu ajattelemaan. Rkp hykertelee saavutuksesta.  1

 

8-12-2007   Tekijä: Niinpä: Mistä tämä johtuu? Kestoaiheet palstalla ilmoitetaan syyksi että jutuissa ei ollut mitään uutta. Onko tämä osoitus siitä että aihe on sitten loppuunkäsitelty?

 

12-12-2007 Huomenna on Suomalaisuuden Liiton avoimet ovet   

 

Tervetuloa Aurorankatu 7 A 1 liittomme Jugend huoneistoon nauttimaan glögiä, kahvia ja muita virvokkeita sekä keskustelemaan Suomen kielipolitiikasta ja muista suomalaisuuteen liittyvistä asioista. Pannu on kuumana 13.12.2007 klo 14-18.

Meillä on myynnissä upeita teoksia:
Raimo Savolainen: Sivistyksen voimalla (Snellmanin elämä ja teokset)
Jari Helispuro: Virtuaalivaltion varjossa
Marja Leena Lempinen: Agricolan lapset
Marko Paavilainen: Kun pääomilla oli mieli ja kieli
Kalevi Wiik: MIstä suomalaiset ovat tulleet?
Simo Heininen: Mikael Agricola, Elämä ja teokset
Jussi Niinistö: Kiinteistöjen liputustieto
Jukka I Mattila, Jarkko Kemppi: Viron vapaussota 1918-1920.

Paljon muutakin suomalaisuuteen ja liputuskulttuuriin liittyvää on kaupan, mutta mitään ostopakkoa ei ole - me uskomme vapauteen ja vapaaehtoisuuteen.
TERVETULOA!

 

Kommentit: 14-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Totta kai suomenruotsalaisia tarvitaan, jotta suomenkieliset voivat lahjoittaa ylimääräiset varansa YLE:n ruotsinkieliseen toimintaan, maksaa ahvenanmaalaisille varustamoille "merenkulkutukia", jotka siellä jaetaan välittömästi osakkeenomistajille ja loput lahjoitetaan suomenruotsalaisille epäisänmaallisille säätiöille. Mihin muuhun suomenruotsalaisia tarvitaan? En oikein tiedä - tiedättekö te? No, kyllä he pääosin ovat kelpo kansalaisia - siis suomenmaalaisia. Suomalaisia heistä ei näytä saavan millään ilveellä, vaikka voissa paistaisi. Ja kovia ovat vaatimaan pakkoruotsia suomalaisille. Se tie alkaa kuitenkin olla loppuun kuljettu. 

 

14-12-2007   Tekijä: J.: Faktum är att finlandssvenskarna behövs - även för Heikki Tala. Han sover säkert bra och lever gott så länge vi finns,vad skulle han annars ha att göra?  

 

13-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Iltapäivälehdet ovat päättäneet antaa minulle uuden etunimen "Esko". Toimittaja lupasi kuitenkin oikaista virheen huomisessa lehdessä. Nyt vain on käynyt niin, että koko artikkeli on poistettu Ilta-Sanomien nettisivuilta! Salamannopeasti koko aukeaman (s 4 ja 5) uutinen hävisi IS:n nettipainoksesta! Kaikki muut uutiset siellä ovat edelleen klo 19.30, mutta "SORTOA KUIN VENÄJÄLLÄ!" loistaa poissaolollaan. Sääliksi käy päätoimittajaa ja toimittajia Vesa Mäkinen ja Seppo Varjus. Mistähän sensurointikäsky mahtoi tulla tällä kertaa? Ruotsista, Venäjältä vai Aatokselta? Mutta valtava informaatioarvo on sillä, että Ilta-Sanomat julkaisi haastatteluni paperilehdessä - miljoonia lukijoita ja kunnon räväkkä otsikko! Netissä juttu alkaa elää omaa elämäänsä, sanokaa minun sanoneen! Ruotsi ja Uppsala ovat jälleen tehneet valtaisan "hyväntyön" Suomen kielipoliittisen keskustelun kannalta. Ruotsi on mokannut ihan yhtenään sen jälkeen, kun Suomen eduskunta poisti pakkoruotsin ylioppilastutkinnosta vastoin RKP:n kantaa. - Ensin ruotsalainen lehti yritti saada Ruotsin uusnatsit ristiretkelle Suomeen palauttamaan pakkoruotsi yo-kirjoituksiin. - Sitten Ruotsin valtiopäivät päätti ryhtyä tukemaan rahalla ruotsin kieltä Suomessa. - Ruotsin hallitus asetti erityisselvitysmiehen, jonka kuningasajatus oli, että Ruotsi asettaa oman virkamiehensä Suomen opetushallitukseen valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsitusta. - Kun tuo yritys epäonnistui, niin käynnistettiin "Svenska nu" projekti, jota rahoittavat 92-prosenttisesti suomenruotsalaiset säätiöt ja Ruotsin valtio (Suomen hallitus antoi hikiset 20.000 euroa!). Eikä mene RKP:llä sen paremmin - ruotsinkielisten etuoikeudet ovat nyt alkaneet tippua kuin napit paholaisen palttoosta, yksi kerrallaan!  

 

13-12-2007   Tekijä: J.Å.: niin siis tässä http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1465396 

 

13-12-2007   Tekijä: J.Å.: Miksi tuossa is-artikkelissa kerrotaan "Esko Talan" olevan SL:n puheenjohtaja?? Onko Esko salanimesi? ;) 
 

08-12-2007 Jatkuvasti kiihtyvää keskustelua   

 

Tänään Keski-Uusimaa -lehdessä on T Turusen erinomainen kirjoitus "Kaksikielisyydestä ei ole Suomessa koskaan tingitty". Otsikointi lienee toimituksen, sillä itse tekstissä todetaan, että rahaa tuhlaantuu, kun Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintojärjestelmää yhden pienen kielivähemmistön vuoksi. Tähän menee joka vuosi valtava summa verorahoja.
Turunen toteaa, että "Ainoa kohde, josta Suomessa ei ole vielä milloinkaan tingitty, on Suomen näennäinen kaksikielisyys". Hän havainnollistaa hyvin, että "Kun Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat selvittäneet, miksi suomenkielistä koulua, yliopistoa, vanhainkotia ja niin edelleen on mahdotonta perustaa, syyksi on esitetty laskelmat, jotka osoittavat, että suomenkieliset palvelut tulisivat maksamaan niin paljon, että yhteiskuntajärjestelmä ei pystyisi niitä kantamaan".
Tämä yksipuolisuus ja vastavuorottomuus ovat yhä enemmän alkaneet ärsyttää suomalaisia, vaikka suuri osa vielä uinuu "onhanmaammekaksikielinen" -ruususen unta.

Eilen sain mielenkiintoisen puhelun Nordisk Film & TV -nimisestä firmasta, joka alkaa tuottaa talkshow -ohjelmaa FST5:llä tammikuun 8. alkaen klo 21.30. Nimi on "TUSEN SJÖAR OCH EN ANKDAMM - Tuhat järveä ja ankkalampi". Se on kuulemma maailman ensimmäinen kaksikielinen talkshow - ruotsi ja suomi. Minut on pyydetty mukaan suomenkieliseltä puolelta. En tiedä kuka tulee suomenruotsalaisista, mutta mielenkiintoista on nähdä, tuleeko tämäkään ohjelma koskaan tuutista ulos. Tänä vuonna on jo kaksi ohjelmaa sensuroitu tai peruutettu. Alkuvuodesta TV Nelonen ehti jo lehdissä ilmoittaa Rabbe Sandelinin ja minun väittelystä pakkoruotsista yötelevisiossa, mutta jostakin syystä se peruttiin viime hetkellä ja luvattiin katsoa, jos löytyisi uusi aika - eipä ole löytynyt!
FST5 väitti kiven kovaan, että en tulisi turhaan, sillä ohjelma ajetaan ulos jopa kaksi kertaa, sillä uusinta on lauantaisin elokuvan jälkeen. Aika näyttää! ;-) 

 

Kommentit: 16-12-2007   Tekijä: Marja Leena: Kuulin juuri hiljattain yläkoululaisen teini-ikäisen naureskelevan nuorten ohjelmaa, jota hän seuraa. Sitä seuraa ilmeisesti moni muukin nuori. Siinä on osio, jossa esitetään nykyistä suomenruotsia, sitä, jota koululaisten kai pitäisi oppia. Puheessa on joka toinen sana suomea. Puhujat on kuvattu hassahtaneiksi. Lopussa on aina lause: Min pappa har mycket pengar! Valitettavasti minulle ei selvinnyt, mikä ohjelma se on. Tietääkö joku? Saako Ylessä esittää tällaista 'hapatusta'? Sehän on askel eteen päin pakkoruotsikampanjassa. Kun nuoret itse tajuavat, kuinka heitä huijataan, se on menoa se! Niinhän ylioppilaskirjoituksistakin siivottiin pakollinen ruotsi.  

 

12-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Olen parhaillaan muuttamassa kotitoimistoani huoneesta toiseen. Siinä sitten siirtyivät mitalitkin. Niitä näyttää olevan Suomesta, USA:sta ja kansainvälisiltä järjestöiltä. Toki vielä mahtuisivat "Freukka" ja Folkstingin mitalit. jos suomenruotsalaiset katsovat työni sen arvoiseksi. Itse asiassa teen kyllä kaiken aikaa työtä, joka koituu tämän maailman hemmotelluimman kielivähemmistön oikeaksi hyväksi. Mitalit olisivat siis ihan paikallaan! ;-) 

 

12-12-2007   Tekijä: Freudenthal: no no Heikki, kyllä sinäkin haluat mitalin. Niin semmonen kun Lipponen sai.se on sitte tårta på tårta 

 

10-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Ankkalammessa käy nyt sellainen kuhina, että suomenruotsalaiset eivät oikein tiedä ollako vähemmistö vai ei. Yrittävät sekä syödä että säilyttää tårta på tårta. Mutta se ei yksinkertaisesti onnistu. Pian joutuu armas aika! ;-) 

 

10-12-2007   Tekijä: Armas Koivupuu: Siis ovatko nämä ruotsinkieliset nyt sitten vähemmistökielisiä vai kielivähemmistö vai samanarvoista kansalliskieltä puhuva (5=95 ?) kansanryhmä ? Ruotsinkielisten status kyllä PITÄISI muuttaa nimenomaan vähemmistökieltä puhuvaksi kielivähemmistöksi eikä hirttäytyä perustuslain aikansa eläneeseen kansalliskieli- mantraan. Suomi ei ole elävässä elämässä kaksikielinen maa. Ruotsin kielelle vähemmistökielen asema niin loppuu tämä 150 vuotta kestänyt turha jaarittelu. Lainsäädännön tulisi muuttua maailman muuttumisen myötä. http://koivupuu.vuodatus.net/blog 

 

10-12-2007   Tekijä: fbfb: Heikki oot paras! jatka samaan malliin äänestän sua ens vaaleissa jos taas osallistut 

 

09-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: TUSEN SJÖAR OCH EN ANKDAMM - Tuhat järveä ja ankkalampi on 10-osainen keskusteluohjelma, jossa suomenruotsalaiset ja suomenkieliset puhuvat avoimesti niistä ennakkoluuloista, eroista ja samankaltaisuuksista, jotka erottavat väestön viiden ja yhdeksänkymmenenviiden prosentin leireihin. Ohjelmassa keskustelevat tavalliset ihmiset. Vaikka suomenkielisten ja suomenruotsalaisten kitkapisteitä käsitellessä ei voi välttyä politiikalta ja sukupolvien taakse ulottuvilta tapahtumilta ja käsityksiltä, ohjelma keskittyy puhtaasti nykypäivän arkeen henkilökohtaisella tasolla. Edellä olevaan tapaan ohjelman tekijät kuvailevat tätä uutta talkshow-ohjelmaa. Esittely päättyy näin: "Siitä kun ensimmäiset kunnolliset kieliriidat alkoivat kukoistaa 1860-luvulla, Suomessa on käyty aikajaksoin kiivastakin kieliryhmien välistä keskustelua. 150 vuotta myöhemmin käymme edelleen samaa keskustelua. Ilman tulosta. Nyt on aika lopettaa se kerralla ja viedä keskustelu uudelle tasolle." Taitaa olla aivan liian suuri pala haukattavaksi suomenruotsalaisille - lopettaa kielikeskustelu kerralla! Vastahan se on päässyt uudelleen alkuun, kun internet avasi mahdollisuuden keskusteluun, minkä perinteiset sähköiset ja muut viestimet olivat tehokkaasti estäneet vuosikymmenten ajan. Keskustelu on jo siirtynyt uudelle tasolle ja myös tulosta on alkanut syntyä. Päivän Hesari kertoo siitä korutonta kieltä - Patrick Holmström: "Alasajo (YLE) olisi helpompaa aloittaa ruotsinkielisestä toiminnasta. Yleinen trendi tällä hetkellä lienee välinpitämättömyys ja/tai jonkinasteinen vihamielisyys kielivähemmistöä kohtaan." 

 

08-12-2007   Tekijä: Heikki Tala: Olen saanut hieman taustatietoa ohjelmasta. Sen juontaa 28-vuotias Annika Sucksdorff. Ohjelma kuvataan Ritarihuoneella (kuinkas muuten!). Talkshowssa keskustelevat tavalliset ihmiset. Kipupisteitä käsiteltäessä ei voida välttyä politiikalta eikä sukupolvien taakse ulottuvilta asioilta, mutta yritetään keskittyä nykypäivän arkeen henkilötasolla. Ohjelmasarjan on suunniteltu käsittävän 10 puolen tunnin ohjelmaa kevätkaudella 2008 FST5:ssä. Voi olla, että katsojamäärät moninkertaistuvat? ;-) Tietenkin asiaan kuuluu se, että toimittajat toimittavat ohjelman eli se ei ole suora. Näin voidaan ohjelman luonne säätää suomenruotsalaisten haluamaan muotoon. 

 

08-12-2007   Tekijä: kielipolitiikko: Hienoa Heikki! Minkälainen ohjelma on kyseessä? Vakamielinen? Vai viihteellinen? Mistä aiotte kesksutella ohjelmassa? 

 

28-11-2007 Suomalaisuuden Liitto ry:n syyskokous  on huomenna torstaina 29.11.2007. Sitä edeltää klo 18 avoin yleisötilaisuus, jossa pidän esityksen "Tango, Leino ja Snellman - syvintä suomalaisuutta". Paikka on Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Tervetuloa!

Ehkä hieman epätavallisen yhdistelmän Tango-Leino-Snellman taustaksi kerron, että Suomalaisuuden Liitto pyydettiin mukaan Seinäjoen Tangomarkkinoiden SATUMAA-tapahtumiin vuonna 2005. Dosentti Jukka Ammondt oli ideoinut tämän SATUMAAn Unto Monosen tangon 50-vuotisjuhlavuodeksi, ja SATUMAA julistettiin kansallistangoksi. Seuraavan vuoden SATUMAA-tapahtumaan kuului seminaari, jossa tangoa valotettiin eri näkökulmista. Koska vuosi 2006 oli Snellmanin 200-vuotisjuhlavuosi, Unton päivä on 5.7. ja Eino Leinon päivä 6.7. on runon ja suven päivä, niin esitykseni aiheeksi ihan itsestään nousivat nuo kolme keskeistä suomalaisuuden elementtiä. Huominen esitykseni perustuu tuossa tangoseminaarissa pitämääni alustukseen, mutta olen sitä muokannut tähän vuoteen sopivampaan muotoon.
Esityksen PowerPoint esitysgrafiikka tulee myös tänne internetiin myöhemmin. 

 

Kommentit: 08-12-2007   Tekijä: Marja Leena Lempinen: Maamme-laulusta Maamme-laululla on sama sävel kuin virolaisten kansallislaululla. Sitä lauletaan kahdella kielellä. Mielestäni parempi kansallislaulu olisi Sibeliuksen Finlandia, jonka nimi kansallislauluna voisi olla "Nouse Suomi". "Lopuksi laulamme kansallislaulumme Nouse Suomi!" Kuulostaisi hienolta, eikö vain, ja vain suomeksi!  

 

30-11-2007   Tekijä: Jami Ryyti: Onneksi olkoon Heikki Tala! http://www.jami10.blogspot.com 29-11-2007   

 

Tekijä: Heikki Tala: Smeds on aivan ilmeisesti luonut merkittävän tulkinnan Väinö Linnan "Tuntemattomasta". Se taas kertoo Linnan suuruudesta - hänen perustekstistään pystyy ammentamaan aina vain uusia näkökulmia. Kansallisen uusin produktio ei todellakaan kuvaa jatkosodan veteraanien sotaa, vaan heijastelee 2000-luvun Suomea. 700 suomenmaalaisen vaikuttajan teloittaminen on mautonta, mutta eipä tuossa mitään menetetä. ;-) Suomalaisuuden Liiton syyskokouksessa oli ennätysmäärä osanottajia moneen vuoteen - 40 innokasta kaikista ikäryhmistä. Minun vetovastuuni jatkuu edelleen, vaikka olen jo pitempään toivonut seuraajaa. Ensi vuosi on jälleen haasteellinen; Suomen lippu täyttää 90 vuotta ja lippuvalistuksen pioneerina liitto on tietenkin itseoikeutettu asian esillä pitäjä. Suomen kielipolitiikan historia ansaitsee myös uuden tarkastelukulman ja nyt meillä on luvassa jo kannuksensa ansainnut historioitsija hankkeen kirjoittajaksi. Heimotyö Viron suuntaan on myös saamassa uusia yhteistyökumppaneita. Näyttää ihan hyvältä! Esitykseni "Tango, Leino ja Snellman - syvintä suomalaisuutta" sai tänään melkein yhtä innostuneen vastaanoton kuin Smedsin Tuntematon! ;-)  

 

28-11-2007   Tekijä: Kalaohravuoka: On erittäin harvinaista, että Suomen Kansallisteatterin suuren näyttämön ensi-iltayleisö nousee seisaalleen huutamaan bravoota. En muista sellaista tapahtuneen kuin joissain maailmanluokan vierailuesityksissä. Kristian Smeds ja esityksen video- ja kuvamaailman luonut Ville Hyvönen tekivät suomalaista teatterihistoriaa Tuntemattoman sotilaan rajulla uustulkinnalla, joka ei jättänyt kylmäksi ketään. Monet ensi-iltavieraista olivat valmiit nimeämään esityksen suomalaisen teatterin ja tämän vuosikymmenen käännekohdaksi. Lisää aiheesta:

 

22-11-2007 Surullista - kukaan ei puhu ruotsia   

 

Tänään Ruotsin johtavassa iltapäivälehdessä EXPRESSENissä Marie Söderqvist kertoo matkastaan perheensä kanssa Suomeen. Lyhyeen kirjoitukseen hän on saanut mahtumaan suuren osan ruotsalaisten ajatuksista Suomesta ja suomalaisuudesta. Totta on, että ruotsin kielen asema täällä on peruuttamattomasti muuttunut. Mutta nyt puheenvuoro Marielle:

Surullista – kukaan ei puhu ruotsia

Olen pari kertaa viime vuosina matkustanut Suomeen suomalaisen kauppakamarin järjestämille lehdistömatkoille. Olen tavannut suomalaisia poliitikkoja, yrittäjiä, huippukokkeja, akateemikkoja ja tutkijoita. Joka kerta olen palannut kotiin aavistuksen myönteisemmin suhtautuneena itäiseen naapurimaahamme. Koska kukaan ei näytä täysin vapaaehtoisesti matkustavan Suomeen, päätin kokeilla viikon lomaa Suomessa. Vaati jonkin verran ylipuhumista saada vastahakoinen perhe mukaan. Teini-ikäinen tyttäreni väitti aivan tosissaan, että olisi piinallista kertoa luokkatovereille lomailleensa Suomessa.
Vedin linjaa, että joka tapauksessa on originellimpaa matkustaa lomalle Suomeen kuin ajaa autolla Italiaan, mennä laivalla Kreikkaan tai ostaa valmismatka Kroatiaan. Vaikkei Suomella olekaan välimerellistä charmia tai ruokaa, on maalla jättimäinen saaristo ja jokaiselle järvi. Me valitsimme saariston Turun ulkopuolella. Perinteisen ruotsinkielisen alueen, missä tulisi toimeen ruotsilla, kuten luulin. Mutta ruotsi on yhä ahtaammalla Suomessa. Edes Turussa, joka on vanhaa perinteistä ruotsalaisseutua, ei ruotsilla pitkälle pötkitä. Jo Turun suurella torilla, missä oikea maalaiseukot ja –ukot myivät vastapoimittuja herneitä, toteamme ettei ruotsia helposti löydy. Kukaan ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää. Ja vastaukset tulevat käsittämättömällä suomenenglannilla.
Kun menemme aivan Turun vieressä olevaan Naantalin Muumilaaksoon, toteamme miten suomenkielinen se on. Tove Jansson kirjoitti kaikki kirjansa ruotsiksi. Koko muumimaailma on valtava suomenruotsalainen luomus. Mutta sitä ei juuri huomaa. Muumilaaksosta on tullut suomenkielinen. Ehkä se on vain kaupallista sopeutumista suomenkielisten kävijöiden suureen määrään. Tai sitten se on varsinainen poliittinen viesti, ruotsin kielestä emme enää välitä.
Ruotsalaisena on sanottava, että tuntuu hieman surulliselta, jos ruotsi häviää kokonaan Suomesta, ja sen mukana ruotsinkieliset paikallislehdet ja hieman suurempi Hufvudstadsbladet. Se ei ole ollenkaan mahdoton ajatus. Tapaamamme suomenruotsalainen lehtimies kertoi militantista ruotsiapuhuvasta veljestään, joka silloin tällöin ajautuu selkäsaunaan tai ainakin saa uhkauksia juuri sen vuoksi, että hän itsepintaisesti puhuu aina ruotsia. Hän kertoi myös, että monet nuoret suomenruotsalaiset puhuvat ruotsi ja suomen sekamelskaa. Eivätkä he juuri osaa sanoa lauseiden merkitystä kokonaan vain ruotsiksi. Eikä vain kieli kuole suomenruotsin aina vain nopeamman vähenemisen mukana. Myös vanhanaikainen korkeaporvarillinen ja perinnerikas elämäntapa häviää. Mitä olisivat muumipeikot, jos he puhuisivat ruotsia kuin syntyperäiset ruotsalaiset, eivätkä omaleimaista suomenruotsalaista kieltä.
Mutta siitä huolimatta, että ruotsin kieli on häviämässä, olen hieman heikkona tylyyn naapurimaahamme. Kukaan ei hymyile turhaan, mutta kaikki toimii ja kaikki ovat tyylikkään avuliaita. Mutta merkillisintä Suomessa on, että on yhtäkkiä 25 vuotta ajassa taaksepäin. Kaikki on kuin silloin, kun olimme pieniä. Kukaan ei juo lattea, kaikki ovat vehnänvaaleita, eikä kukaan näytä keksineen korkeita korkoja, ehostusta tai kalliita käsilaukkuja.

Marie Söderqvist   (vapaa suomennos Heikki Tala)

 

Kommentit: 13-12-2007   Tekijä: Jonas: Expressens artikel var publicerat den 9.8.2006!!! 

 

27-11-2007   Tekijä: Ei ruotsalaistollo: Siis suhteellisen hyvin koulutettu (?) ruotsalainen toimittaja ihmettelee, että ulkomailla ei puhuta ruotsia! Opiskele nyt sitten ruotsalaistollojen kieltä! Tyhmistyis vaan samalle tasolle. 

 

24-11-2007   Tekijä: Jukolan Jussi: Hienoa Heikki! Laitahan postia, niin jutellaan lisää. Pakkoruotsittajat ovat todella joutumassa aina vain ahtaammalle, kuten on oikeudenmukaista. Naurussa on pitelemistä, kun lukee hurrien delegaation reissua EU:n pakeille. Vapaa kielivalinta Ry aloittaa todenteolla toimintansa. Lars dahl, mies.suomalaine = seko svekomultinikki yms mitä nikkejä käyttääkään tämä svekohäirikkö tarvitsisi mielenterveyden takia hoitoa, mutta toisaalta ko häirikön toiminta on hyvä osoitus siitä, mitä PISA tutkimus on osoittanut. Ilman kielikiintiöitä hurrit eivät saisi nysvättyä tutkintojaan missään ! Mielestäni sinun kannattaisi tehdä rikosilmoitus näistä dorkista. Hurrien on syytä alkaa omaksua roolinsa mukainen käyttäytyminen Suomessa. 5% ei ole kuin kuihtuva vähemmistö Mutta kiitos suoraselkäisyydestäsi! Ilmankos hurrit ovat kauhuissaan. Totuus tekee kipeää.  

 

22-11-2007   Tekijä: Heikki Tala: Lomamatkahan se oli. Pari tuhatta kilometriä autoilla pitkin USA:n itärannikkoa - Washington DC, Pinehurst, Talamore, Raleigh, Charleston, jne. Tyypit sain Hyundai Sonatasta ja Jaguar S-typestä. Kielipolitiikasta saatoimme todeta espanjan voimakkaan invaasion kauppoihin - kyltit isolla englanniksi ja pienemmin kirjaimin espanjaksi. Olisi erinomainen käytäntö myös Suomeen; isolla suomeksi, pienemmällä ruotsiksi ja muiksi kieliksi. 

 

22-11-2007   Tekijä: mikälie: Koska tulee vastaava kommenti USA:n matkastasi? Eli mikä oli asia?

 14-11-2007 Historiallisesti musta päivä   

Tänään marraskuun 14. päivänä 2007 SUOMI24 sulki erittäin suositun kielipoliitiikkaa käsitelleen keskustelupalstan. Sen verran sananvapaudesta Suomessa. Tosin on myönnettävä, että pakkoruotsittajien häiriköinti teki keskustelusta hankalaa.
Onneksi Helsingin Sanomilla on moderoitu keskustelupalsta "kestoaiheet", jossa kielipolitiikka on Karjalan palauttamiskeskustelun ohessa suosituin aihe.
Varmaan myös Suomalaisuuden Liiton vieraskirjassa voimme jatkaa keskustelua pakkoruotsista ja keinotekoisesta kielipolitiikasta.

On myös mielenkiintoista nähdä, miten valtiovalta ja oikeusministeriön kielilain toteuttamista valvovat virkamiehet aikovat huolehtia siitä, että TEHY:n työtaistelun mahdollisesti alkaessa turvataan kielilain 12 § oikeudet niille suomenkielisille potilaille, jotka aiotaan siirtää Ruotsiin. Lienee selvää, että lain yli kävellään jälleen kerran - eihän sen noudattamatta jättämisestä ole säädetty sanktioita. 

 

Kommentit: 16-12-2007   Tekijä: frey: Todellinen syy Suomi24 kielipolitiikkapalstan sulkemiseen lienee kuitenkin ollut ns. "sheriffin" luopuminen esitarkastuksesta ja siitä seurannut suuri valitusten määrä suoraan ylläpidolle. Palsta alkoikin mennä jonninjoutavien aloitustehtailijoiden toimesta täysin käyttökelvottomaksi, missä oma syynsä on toki Suomi24:n puutteellisen teknologian, mikä salli uusien aloitusten ajaa vanhat järkevämmät alleen. Tuo sveko-/pakkoruotsittajasalaliittoteoria on enemmänkin Heikin itsetehostusta ja populismia kuin arkitodellisuutta. 

 

22-11-2007   Tekijä: Heikki Tala: Olen samaa mieltä, että meno Suomi24:llä svekohäiriköiden puolelta äityi mahdottomaksi. Muutoinkin palsta oli jo tehtävänsä tehnyt. Nyt laipioijat ja muut svekot ovat etsiytyneet Helsingin Sanomain verkkolehden kestoaiheisiin. Keskustelu siellä pysyy join kuin järkevissä rajoissa - kiitos viestien esitarkastuksen. Näin sanoma myös leviää taas uusille lukijapiireille. Kaiken kaikkiaan ruotsittamisen alasajo etenee nyt nopeammin kuin olisin ikinä voinut edes unelmoida. Expressenin toimittajan lomamatka Suomeen kertoo omalla karulla tavallaan ruotsin kielen osaamisen sammumisesta. Sitä se pakko teettää. Nyt Suomi etenee vauhdilla kohti kestävän kehityksen kielipolitiikkaa! ;-)  

19-11-2007   Tekijä: Mikälie: Ihan oikein että suljettiin SUOMI24! Heikki & opetuslapset valehtelivat vähän liian karskisti. Mitä tulee TEHY:n toimiin niin kommenttisi on sitä samaa desinformaatiota kuin aina. Voi hyvin! 

 

17-11-2007   Tekijä: Oikeastaan naurattaa: Pakkoruotsalaistajat eivät pysty enää vastaamaan kuin sulkemalla keskusteluja, faktat puuttuu, se jos mikä osoittaa kuinka epätoivoisen heikoilla jäillä he ovat. Lisää pökköä pesään vaan Tala. Mustamaalaajat hyökkäävät tietty kimppuun, mutta kyllä ihmiset näkevät sen läpi, sen takaa netti.  

 

16-11-2007   Tekijä: fbfb: täällä vooi jutella kanssa. erään suomi24 kielipolitiikka palstalle kirjoittajan perustama.. www.ruohonjuuri.com 

 

14-11-2007   Tekijä: Sananvapaus-onko sitä?: Heikki Talako muka sulki Suomi24:sen kielipolitiikka-palstan? Hehheh. Kyllä suomi24:sen kielikeskustelun sulki sen ruotsalaisomistajat. Sulkiko Tala myös Sfp ja Svensk ungdomin keskustelupalstat? Entä YLE:n ja valtionhallinnon Otakantaa-keskustelufoorumit? Niin ja Kokoomuksen Korva. Sehän meni tukkoon kanssa kun ei oltu samaa mieltä Kokoomuksen "kotihurrien" kanssa Suomen kielipolitiikasta.

 

06-11-2007Hakkapeliittain päivä   

 

Tänään on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuoleman vuosipäivä. Suomessa sitä vietetään ruotsalaisuuden päivänä ja hakkapeliittain päivänä. Suomalaisten historian Ruotsin vallan aikana on surkea monessa eri mielessä. Kuten dosentti Tove Skutnabb-Kangas ansiokkaasti kirjoittaa, Ruotsi kohteli Suomea kuin alusmaata. Suomen rikkaudet ja varallisuus kirkonkelloja myöten vietiin rahoittamaan Ruotsin loputtomia sotia ja myös vaurastuttamaan Ruotsia ja ruotsalaisia.

Ruotsin historia suomen kielen ja omien suomenkielistensä (edelleen ainakin 440.000) kohtelussa on raaka tarina - suomalaisia sai tappaa vapaasti kuin "muitakin vahinkoeläimiä", suomen kielen puhumisesta seurasi lasten fyysistä pahoinpitelyä aina 1950-luvulle asti, ja henkistä väkivaltaa Pohjois-Ruotsin lastenkodeissa vielä 1980-luvun puolivälissä. Edelleen tänä päivänä ruotsalainen erotuomari kieltää suomen kielen pelikentällä (ruotsi ja englanti ovat sallittuja). Ruotsalaisissa vanhainkodeissa on kielto puhua suomea dementoituneille suomenkielisille vanhuksille.

Ruotsi pitää täysin sallittuna ja hyväksyttävänä puuttua Suomen kielipolitiikkaan. Ruotsin hallitus ja valtiopäivät yrittivät jopa asettaa ruotsalaisen virkamiehen Suomen opetushallitukseen valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opiskelua.

Omien ruotsinkielistemme historia niin ikään on hyvin likainen suomalaisia ja suomen kieltä kohtaan. Siitä on lukematon määrä kirjallistakin todistusaineistoa. Kun tähän kaikkeen lisätään suomenruotsalaisten käyttäytyminen viime sodissa ja niiden jälkeen, niin ei todellakaan ole ihmettelemistä, että yksityistalouksien lipputangoissa ei juuri Suomen lippua näy "ruotsalaisuuden päivänä"! 

 

Kommentit: 14-11-2007   Tekijä: Sen Suuri Iski Taas: Tala kirjoitti omalla nimellään reilusti ja rehellisesti. Sensuuria ja keskustelun tukahduttamista haluavat ne, jotka eivät pidä avoimesta keskustelusta suomalaisessa yhteiskunnassa. On eniten Ruotsalaisen kansanpuolueen intresseissä, että Suomen kielipolitiikasta ei keskustella. Suomi24. on ruotsalaisomistuksessa. Kannattaa kirjoitella esim. täällä: http://www.aamulehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=131 tai täällä: http://www.hs.fi ->Keskustelut->Kestoaiheet  

 

14-11-2007   Tekijä: Sikasuomalainen: Sait sitten aikaan sen että Suomi24 sulki kielipolitiikkakeskustelupalstansa. Oletko tyytyväinen? Taisi Jippii tehdä samalla tavalla. Olet Tala ei-toivottu henkilö!!! 

 

07-11-2007   Tekijä: Usko Toivo: Suomalaiset on todellisia Pohjolan masokisteja: 6.11.1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita.

 

06-10-2007 Juhlapuheeni Keski-Uudenmaan Hammaslääkäriseurassa   

Dosentti Heikki Talan juhlapuhe Keski-Uudenmaan Hammaslääkäriseuran
30-vuotisjuhlassa Hirvihaaran kartanohotellissa lauantaina 6.10.2007

Arvoisa juhlaväki, hyvät kollegat!

Keski-Uudenmaan Hammaslääkäriseuran perustamisvuonna 1977 myös A. J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys piti vuosikokouksensa. Asiakirjoista voimme lukea, että sukuyhdistys oli perustettu v. 1948. Yhdistyksen jäseniksi hyväksytään Liperin kirkkoherra Anders Josef Europaeuksen (1797-1870) jälkeläiset, jälkeläisten ottolapset, näiden jälkeläiset sekä edellä lueteltujen aviopuolisot. Kokouksessa Helmi Krohn muisteli: "Koko lapsuus- ja avioliittoaikanani elin yliopiston ilmapiirissä. Varhaisempiin muistoihini kuuluvat savokarjalaiset ylioppilaat, jotka Juliuksen päivänä tulivat laululla tervehtimään kuraattoriaan, ja usein olivat kutsutut kotiini kahville. Olin siihen aikaan niin pieni, että en pannut pahaksi, vaikka osakuntalaiset nostivat minut polvelleen, jonka johdosta isäni nimitti minut "sylioppilaaksi". Erikoisesti on näiltä ajoilta jäänyt mieleeni herttainen ja lapsirakas Matti Äyräpää, joka osoitti minulle suurta ystävällisyyttä paljon myöhemminkin". Helmin mieleen oli siis jäänyt Suomen hammaslääketieteen isä, joka oli sen lisäksi myös palavasieluinen fennomaani. Hän piti Finska Läkaresällskapin 50-vuotisjuhlakokouksessa 28. syyskuuta 1885 seuran historian ensimmäisen suomenkielisen esitelmän ”Mitenkä hammaslääkäri tieteen-opetus meillä on asetettava”. Seurauksena oli useiden ruotsinkielisten jäsenten mielenosoituksellinen ulosmarssi.

Vuosi 1977 maailmanhistoriassa ei ollut erityisen merkittävä. Lääketieteessä tunnistettiin legioonalaistaudin aiheuttava bakteeri. Suomessa tuli voimaan maailman edistyksellisin tupakkalaki. Teneriffalla sattui maailman tähän asti pahin lentoturma, kun KLM:n ja PanAmin jumbot törmäsivät kiitoradalla yhteen ja 583 ihmistä menehtyi. Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, Apple II tuli markkinoille. Päivänvalon näki ensi kertaa myös Viktoria Ingrid Alice Desiree ja Kaarle XVI Kustaa oli mukana synnytyksessä. Suomessa Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi.

Millainen oli hammaslääkärien Suomi vuonna 1977? Hammashuollon historian suurin uudistus oli tapahtunut vain viisi vuotta aiemmin – siis kansanterveyslain voimaan tulo aprillinpäivänä 1972. Se oli siihen asti ja myös sen jälkeen ylivoimaisesti suurin mullistus meidän alallamme. Toki paljon muutoksia on tapahtunut sen jälkeenkin, mutta ne eivät ole olleet läheskään yhtä veret seisauttavia kuin kansanterveyslaki. On tullut erikoissairaanhoitolaki, joka toi hammaslääkärit keskussairaaloihin lääkärikunnan tiukasta vastustuksesta huolimatta. Tuli väestövastuu ja nyt vielä hoitotakuu. Alamme on jatkuvassa muutoksessa ja niin on tietenkin koko yhteiskunta, jonka yksi pieni mutta tärkeä osa olemme me. Vuonna 1977 tietoisuuteemme alkoi tulla lasten ja nuorten hammasterveyden muutos parempaan. Vuosikymmenen vaihteessa olimme maailman pahnanpohjimmaisia, josta määrätietoisin ponnistuksin aloimme nousta maailmanennätysvauhdilla huippumaiden harvaan joukkoon. Vuonna 1977 aloitettiin myös historiallinen Mini-Suomi-tutkimus, jossa mukana oli aikuisten hammasterveyden mittaaminen.

Keski-Uudenmaan hammaslääkäriseuran juhliessa ensimmäistä 10-vuotistaivaltaan koko maailma oli mullistunut – ja siinä mukana myös suomalaisten maailma. Neuvostoliitossa oli alkanut perestroikan, glasnostin ja uskorenijen aika – siis uudelleenrakennus, avoimuus ja nopeuttaminen. Sehän sitten johti koko jättiläisvaltion romahtamiseen.
Vuonna 1987 Helsingissä koettiin kaikkien aikojen kylmyysennätys -34,3 C. Oulussa Jumalan teatteri heitteli kakkaa yleisön päälle ja totta kai toinen päätekijöistä oli kollegamme lapsi. Maailman ensimmäinen sydän-keuhkosiirto tehtiin Baltimoressa. Mathias Rust lensi Suomesta Moskovan Punaiselle torille Neuvostoliiton ilmapuolustuksen huomaamatta. Maailma koki myös syvän pörssiromahduksen,
Hammashuollon tärkeimpiä uudistuksia oli hammaslääketieteen sisällyttäminen erikoissairaanhoitolakiin tasavertaisena erikoisalana. Maailman terveysjärjestö ja Maailman hammaslääkärijärjestö olivat laatineet globaalit tavoitteet hammashuollolle vuoteen 2000 ja tärkeäksi mittariksi otettiin 12-vuotiatten DMF-indeksi. Tavoite oli korkeintaan 3 karieksen vaurioittamaa hammasta. Suomi oli saavuttamassa tämän tavoitteen juuri, kun seuramme oli 10 vuoden ikäinen. Yksityishammaslääkärien pääasiallinen potilaisto olivat aikuiset, ja nyt myös tästä oli saatu tutkimustietoa Kauko Nymanin vuonna 1983 julkaisemasta ”Aikuisten hammashuollon toteutuminen 1968–1981”. Mini-Suomen loppuraporttia saatiin odottaa aina vuoteen 1991 asti, joka oli myös lääkintöhallituksen lakkauttamisvuosi. Tutkimukset osoittivat, että myös aikuisten hammasterveys oli kohenemassa.

Entäpä mitä tapahtui vuonna 1997, kun Keski-Uudenmaan hammaslääkäriseura täytti 20 vuotta? Maailma näki ensimmäisen kloonatun eläimen, Dolly-lampaan. Hongkong siirtyi Kiinalle, prinsessa Diana kuoli Pariisissa, TV Nelonen aloitti toimintansa, Seppo Heikinheimo teki itsemurhan ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko tuhopoltettiin.
Terveydenhuollossa päivän iskusana oli väestövastuu. Sosiaali- ja terveysministeriössä sitä pohdittiin hammashuollon osalta näin: ”Miten hammashuolto niveltyy tähän väestövastuujärjestelmään ja onko hammashuollolle luotavissa oma väestövastuu? Verkostomainen työtapa vahvistuu kunnissa. Miten hammashuolto löytää paikkansa siinä? Julkisessa terveydenhuollossa hoidon tulee perustua todelliseen tarpeeseen. Miten voidaan määrittää väestön hammashuollon todellinen hoidon tarve? Löytyykö siihen laskentamalleja tai voidaanko tarve arvioida esimerkiksi väestökyselyllä?” Paljon kysymyksiä, mutta ei juuri vastauksia. Todellista väestövastuuta hammashuoltoon ei koskaan ehditty luoda.
Ministeriö jatkaa näin: ” Väestövastuu liittää hammashuollon osaksi perusterveydenhuollon hoitotiimiä. Terveydenhuollossa on pitkään tavoiteltu sopimista alueellisista hoitovastuista. Hammashuollossa hoitoketjuja on mahdollista kehittää yhteistyössä hammas- ja suusairauksien yksiköiden, yksityissektorin ja kuntien hammashuoltoyksiköiden kanssa. Kuntien hammashuollon kustannuksissa on suuria eroja ilman, että sille löytyy ilmiselviä selityksiä. Joku kunta pystyy hoitamaan koko väestön ja toisessa kunnassa samansuuruinen henkilökunta hoitaa huomattavasti vähäisempää osaa väestöstä.”

Entäpä tänä seuramme juhlavuonna, miten makaa maailma ja miten Suomi-neito? Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun, jossa on nyt 27 jäsenmaata. Microsoft esitteli uuden Windows Vistan, missä on havaittu paljon lastentauteja. Virossa historian tulkintaerimielisyydet ja Pronssisotilaan siirtäminen aiheuttivat mittavan mellakoinnin. Elvis Presleyn kuolemasta on kulunut 30 vuotta – Keski-Uudenmaan Hammaslääkäriseura voi siis syystä elvistellä – toinen syntyi ja toinen kuoli. Järvenpääläisen Janne Sibeliuksen kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Suomi siirtyi digiaikaan ja niinpä meilläkin uusi digiboksi on jo toista viikkoa korjattavana.

Mitä kuuluu hammashuollolle? Siitä on ihan lain mukaan tullut suun terveydenhuolto. Kun tämän sanaparin otin käyttöön lääkintöhallituksessa 1980-luvulla, niin silloinen pääjohtaja kielsi minua sitä käyttämästä, sillä hänen mielestään hammaslääkärien ammattitaito ei riitä suuhun – pysykööt hampaissa. Nyt kipuilemme hoitotakuun syövereissä, jonot kasvavat ja juristit ovat kimpussa. Menikö jotakin vikaan? No aivan varmasti, sillä kyllä kansa tietää. Vaikka sairausvakuutus vihdoin viimein ulotettiin hammashuoltoon, niin terveyskeskushoidon ja yksityishoidon välittömät kustannukset potilaalle ovat niin erisuuruiset, että paine kohdistuu kunnalliseen hoitoon ja jonot sen kuin kasvavat. Laiha lohdutus lienee, että kun 1960-luvun lopulla olin töissä Ruotsin kansanhammashoidolla, niin hoitoon tulevat potilaat olivat olleet jonossa 9 vuotta! Tässäkin asiassa raha puhuu. Niin kauan kuin hoidon hinnassa on suuri ero sektorien välillä, paine kohdistuu sinne, mistä hoidon saa halvemmalla.
Toinen suuri uutisaihe on hammaslääkäripula. Turku on aloittanut uudelleen hammaslääkärien peruskoulutuksen ja Kuopiota suunnitellaan avattavaksi. Heiluri heilahtaa ääriasennosta toiseen. Tuntuu jotenkin omituiselta, että puhutaan hammaslääkäripulasta maassa, missä koko lääkärikunnasta joka neljäs on hammaslääkäri. Vuosikymmenien ajan olen yrittänyt toimia unilukkarina kysymällä, että mitähän tapahtuisi, jos joka neljäs lääkäri toimisi kokopäiväisesti koko ammatillisen uransa ajan ruuansulatuskanavan toisessa päässä. Arvioni mukaan peräaukko olisi jo kauan sitten julistettu kansalliseen hätätilaan ja mietittäisiin kuumeisesti, että miten tähän on jouduttu ja miten päästään pois. Mutta putken toisessa päässä se ei näytä aiheuttavan sen suurempaa liikehdintää korvien välissä.

Miten sitten on tulevaisuuden laita? Kymmenen, 20, 30 vuoden kuluttua. Millainen Suomi on vuonna 2037? Väkiluku jatkaa maltillista kasvua ja kasvusta suurin osa perustuu maahanmuuttoon. Suomalaisten värikkyys lisääntyy, kielten kirjo laajenee edelleen. Jo nyt täällä puhutaan lähes 150 kieltä äidinkielinä. Maahanmuuton seurauksena myös suun terveydenhuollon haasteet lisääntyvät. Vastuu uussuomalaisten kotouttamisesta suun ja hampaiden osalta jää meille ja muille suun terveydenhuollon ammattiryhmille. Tänä vuonna syntyvien suomalaisten elinkaari ulottuu aina vuoteen 2100 asti. Meidän vastuullamme on perustan rakentaminen näiden lasten hammasterveydelle. Tänään tehty täyte lapsen ensimmäiseen pysyvään hampaaseen on ongelma seuraavat 70–80 vuotta. Toisaalta ikääntyvä väestö kuuluu raskasmetallisukupolveen, jonka hampaiston hoito vaatii oman osaamisensa. Siirtyminen taka-alueen hampaiden paikkauksessa amalgaamista muoveihin on lisännyt huimasti hoidon uusimisen tarvetta. Implanttiteknologia mahdollistaisi kolmannen hammaskerran, mutta on kansantaloudellisesti mahdoton yhtälö. Hammaslääketieteessä on jo vuosikymmenten ajan odotettu ja toivottu uutta läpimurtoa kahden yleisimmän kroonisen kansantaudin – karieksen ja kiinnityskudossairauksien - voittamiseksi. Näköpiirissä sellaista ei ole, mutta emme tietenkään voi tietää, milloin se tulee. Siihen asti meidän on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti nykyisiä menetelmiä terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi, niiden hoitamiseksi sekä kuntouttamiseksi. Siinä Keski-Uudenmaan Hammaslääkäriseuralla on ollut tärkeä osa ja olen varma, että tahtoa ja taitoa riittää myös tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.
Vivas, crescas, floreas!

 

Kommentit: 25-10-2007   Tekijä: Antti Rantakokko: Oletteko lukenut Iltalehteä 3.9. tänä vuonna? Siinä kolumnisti Kalle Isokallio kritisoi suomenruotsalaisten kanavatoiveita kolumnissaan "Skäms ni inte?". Mukavaa, että noinkin luetussa lehdessä kirjoitetaan jo noin avoimesti kielipolitiikasta. Kolumni löytyy googlettamalla.  

 

21-10-2007   Tekijä: Kahdet pelisäännöt:  Kai Salmi ihmettelee Suomen kuvalehdessä 18.10.07 miksi Suomen yliopistoissa ei ole suomalaisen kirjallisuuden professuureja. Totta tosiaan ei niitä ole. Niin olemme turtuneet olemaan näkymättömiä kotimaassammekin. GOOGLE PALJASTAA: -suomalaisen kirjallisuuden professuuri = 0 osumaa -suomalaisen kirjallisuuden professori=5 osumaa Joista ainakin yksi Yrjö Varpio on väärin, koska hän on Suomen kirjallisuuden professori. Ei suomalaisen (finsk) kirjallisuuden professori. On eri asia olla Suomen kirjallisuuden professori kuin suomalaisen kirjallisuuden professori. Jälkimmäisiä ei ole olemassakaan Suomessa! Vrt. Professor i Sveriges littaratur vs. professor i Svensk litteratur. Erikoista on, että Suomessa on ruotsalaisen (svensk) kirjallisuuden professuureja, mutta ei suomalaisen (finsk) kirjallisuuden professuureja. Hakusanalla "professor i finsk litteratur" viitataan väärin Kai Laitiseen, koska hän ei ole suomalaisen kirjallisuuden professori vaan kotimaisen kirjallisuuden professori!  

 

09-10-2007   Tekijä: Raivo Raitis: Tähän Erkki Pihkalan Kanavassa kirjoittaman artikkelin sanomaan olisi saatava poliitikot reagoimaan. Luodaanko rinnakkaiskoulujärjestelmää kielikylpykoulutuksen verjolla? Ainakin peruskoulun ystävien soisi heräävän. Erkki Pihkala Kanavassa 7/2005: "Ottaen huomioon sen, että ruotsin osaaminen on historiallisesti ollut suomalaisen sivistyneistön eliittiaseman tunnus, kielikylpy yhdistettynä ruotsin merkitystä korostavaan kielilainsäädäntöön on omiaan tekemään kielikylvetyksestä eliitille keinon säilyttää yhteiskunnallinen asemansa.Kielikylvetys näet tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda peruskoulun rinnalle monen kaipaama rinnakkaiskoulujärjestelmä." "Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtion virkoihin sekä kaksikielisillä alueilla olevien suurimpien kaupunkien virkoihin, etenkin korkeimpiin virkoihin vaaditaan suomen ja ruotsin kielten osaaminen. Kielikylpyjä on tarjolla vain isommissa kaupungeissa, joissa eliitti asuu, ja näin syrjäseudut on taas saatu paikalleen. Lapsen paneminen kielikylpypäivähoitoon ja sen kautta kielikylpykouluihin vaatii vanhemmilta varhaista ja jatkuvaa paneutumista lastensa koulu-uraan. Tämä taas sujuu "vastuullisilta” vanhemmilta perinteisesti." "Toisekseen kielikylpypäivähoitoa saaneilla on suomen ja ruotsin kielen taitoja mittaava ”pääsykoe” kielikylpykouluihin. Oppikouluun pääsijöitä karsittiin aikanaan äidinkielen ja laskennon eli aritmetiikan osaamisen avulla. Kielikylpykouluun pääsyä ei kuitenkaan päätetä pelkästään "kokeen" perusteella, vaan rehtorit myös arvioivat, onko lapsi "kypsä" kielikylpykouluun. Näin joukkoon ei pääse erityisopetusta tarvitsevia (esim. taustaltaan ulkomaalaisia ja "häiriintyneitä") muiden oppimista häiritsemään. He voivat jäädä peruskoulun puolelle. Asiaan liittyvät rajatapauksissa tietenkin neuvottelut vanhempien kanssa." "Kolmanneksi kielikylpykoulujen vanhemmat ovat keskenään yhteistyössä, kuten aikanaan oppikoulujen kannatusyhdistyksissä muodostaen toimivan sisäpiirin. Kielikylpyluokat pysyvät myös koossa toisin kuin peruskoulujen hajautettua opetusta saavat luokat ja muodostavat elinajan kestäviä ystävyyspiirejä. Oppilaiden perhetaustat ovat myös samankaltaiset. He myös sisäistävät kielitaidon, so. ruotsin osaamisen merkityksen menestymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa." "Neljänneksi vaadittaisiin vain se, että kielikylpyvanhemmat ymmärtäisivät käyttää varojaan oppilaiden kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin, jos kunta sattuu tässä suhteessa nuukailemaan. Jos kielikylpykouluihin vielä tulisivat vapaaehtoiset lukukausimaksut, niin kielikylvetyksen kautta peruskoulun sisälle saataisiin rinnakkaiskoulu. Rahapulassa olevilla kunnilla tuskin on mitään sitä vastaan, että ne saisivat tämän kaltaista tukea lasten vanhemmilta koulujen ylläpitoon. Yhteiskunnallisesti tuloksena olisi peruskoulun sisällä toimiva ainutlaatuinen rinnakkainen koulujärjestelmä vastaamaan niitä tavoitteita, jotka peruskoulu monen mielestä aikanaan vei. "  

 05-10-2007  Minne käy tuulen ilmassa tie?   

 

Suomen kielipoliittinen ilmapiiri on muuttumassa yllättävän nopeasti. Vaikka Rkp sai kaksi ministerinsalkkua eli 10 % hallituspaikoista, niin pakkoruotsin ja "vahvan ruotsalaisuuden" alasajo näyttää jatkuvan. Tuore esimerkki on poliisipiirien kielellinen jakautuma. Toki ruotsinkielisiä poliiseja on jatkossakin, mutta piirien pääkieleksi on tulossa suomi. Niinhän tietenkin pitää olla maassa, missä 92 % väestöstä puhuu suomea äidinkielenään.

Toinen mielenkiintoinen havainto on perinteisen median muuttunut suhtautuminen ruotsin kieleen ja kaksikielisyyteen. Tänään Ilta-Sanomien pääkirjoituksen loppuhuipentumassa irvaillaan ihan avoimesti Rkp:lle. Myös Suomen Kuvalehti on ottanut mielenkiintoisen otsikoinnin "Jyviä ja akanoita" palstalleen "suomenruotsalaisten ällistä luopumisesta".

Huomenna minulla on kunnia pitää juhlapuhe Keski-Uudenmaan Hammaslääkäriseuran 30-vuotisjuhlassa. Seura on aika nuori, mutta 30 vuoteenkin mahtuu paljon mielenkiintoista sekä maailman yleisessä kulussa että hammaslääketieteessä.

Edessämme on myös pitkään suunniteltu lomamatka USA:han tapaamaan rakasta ystäväämme Dr Neil McKenzie'ä. Hän on suuri Suomen ja suomalaisuuden ystävä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1 lk:n kunniamerkin saanut hammaslääkäri, joka vuonna 1972 oli kenttährajoitteluohjelmani ohjaaja USPHS Division of Dentistryssä. Muutama keväinen viikko Washington DC:n alueella tuotti elinikäisen ystävyyden, jota nyt olemme lähdössä vaalimaan Pohjois-Karoliinaan. Luvassa on kiertoajelua Jaguar S-typellä ja paljon muuta mukavaa.

Ennen matkaa on vielä koko päivän luennot Tampereen yliopistossa suun terveydenhuollosta Suomeen lääkäreiksi haluaville ulkomaalaisille. Suomi maapalloistuu myös lääkärien osalta, väki kirjavoituu ja kielipaletti rikastuu. Kotoutumisen tärkein elementti on ja sellaisena myös pysyy suomen kielen oppiminen. Onhan tämä maailman ainoa - ja lähes kokonaan - suomenkielinen maa. Nyt se pitää saada näkymään myös lainsäädännössä. Onhan todella absurdia, että nykylainsäädännön mukaan Suomen tasavallassa vain ruotsi on virallinen kieli koko maassa! 

 

Kommentit: 06-10-2007   Tekijä: Jukolan Jussi: Tervehdys Heikki! Olet todellaki tehnyt erinomaista työtä suomenkielen nostamisesta sille kuuluvaan asemaan ja pakkoruotsin aseman kyseenalaistamisessa. Näistä hurrihäiriköistä, joista osa on todella henkisesti häiriintyneitä, tuskin kannattaa mitenkään välittää. Itse olen menossa mukaan Vapaa Kielivalinta ry:n toimintaan. Jokainen RKP:n kokema takaisku on tietenkin ilahduttava asia. Sen tietävät itsekin, että kyse on epätoivoisesta viivytystaistelusta ja ennen pitkää rotat jättävät hukkuvan laivan. Pakkoruotsille kuuluu vähemistökielen asema Suomessa eikä mitään muuta. Hyvää syksyä! 

 

06-10-2007   Tekijä: Heikki Tala: Ovatko suomenruotsalaiset jo noin hermostuneita. Fiksujako? Hmmm! Suomalainen kirjoittaisi tuon kehoituksen ihan toisella tavalla. ;-) 

 

06-10-2007   Tekijä: Fiksu Kaveri: Vedä itteäs vessanpöntöstä!

 

12-09-2007  Syyskausi alkoi miellyttävästi   

 

Matka Iraniin oli hyvin mielenkiintoinen. Terveysministeriön väki kuljetti minua etelästä pohjoiseen. Lensimme siis ensin Shiraziin katsastamaan suun terveydehuollon järjestelyitä. Isännät olivat erityisen ylpeitä uudesta "Emam Ali" hammashoitolaketjusta, jonka tarkoitus on köyhän kansanosan (25 % väestöstä) lasten hampaiden hoito. Tarvetta totta totisesti on. Kun 10 vuotta sitten kävin ensimmäisellä matkalla Iranissa, niin maassa oli 10.000 hammaslääkäriä, mutta lasten hampaiden kariesvaurioista 90 % oli hoitamatta. Nyt hammaslääkäreitä on 20.000, mutta 95 % lasten karieksesta on hoitamatta! Jälleen kerran todiste siitä, että hammaslääkärien määrällä ei juuri ole tekemistä väestön hammasterveyden kanssa, ellei asioita organisoida. Sama muuten koskee koti-Suomea, missä on muka hammaslääkäripula!

Isäntäni halusivat ehdottomasti näyttää minulle Persepoliksen. No, työpäivän päätteeksi seurue kahteen autoon ja kauhealla vauhdilla 65 km tähän maailmankuuluun turistinähtävyyteen tutustumaan todetaksemme vain, että paikka suljettiin 2 minuuttia saapumisemme jälkeen. Joimme kupillisen teetä ja palasimme takaisin. Olen siis käynyt Persepoliksessa, mutta en ole sitä nähnyt!
Seuraava kohde oli Rasht Kaspianmeren rannalla. Siellä paikalliset vaativat, että minun on nähtävä jättiläislumpeet. Niinpä meidät lastattiin puolilahoon puuveneeseen, jossa oli 200 hv perämoottori. Pelastusliiveistä kiinnitysnauhat olivat jo kauan sitten hävinneet, joten niistä ei olisi ollut mitään apua.
Iranilaiset ovat erityisen ystävällisiä ulkomaalaisille ja sen kyllä sain kokea täysimääräisesti. Koskaan en ole saanut niin paljon märkiä poskisuudelmia miehiltä kuin tällä reissulla! Koraaniakin tarjottiinn, mutta sanoin jo sellaisen saaneeni iranilaisilta kollegoiltani. Mitähän muslimit ajattelisivat, jos alkaisin lahjaksi viemään raamattuja? ;-)
Kirjoista puheen ollen, olen nyt laittanut pari kirjaani public domain aineistoksi nettiin. Kiinnostuneet voivat vilkaista "Linkit" sivua.

 

Kommentti: 12-09-2007   Tekijä: Matti: Hyvä Heikki, heität hyvää "settiä", näin nuorekkaasti asian ilmaistakseni! Sinulla on oikeanlainen ote asioihin. Jatka samaan malliin.



31-07-2007  Äkkiloppu kesälomalle   

 

YK:n Maailman terveysjärjestö kyseli minua muutama kuukausi sitten asiantuntijaksi Iraniin. Ajankohdaksi lopulta muotoutui 1.-14.8.2007. Toukokuun jälkeen ei kuitenkaan Kairon toimistosta kuulunut mitään, joten lähdin kevein mielin kesälomalle. Yhtäkkiä WHO:n aluetoimistosta tuli viesti, jossa edellytettiin pikaisia toimia, jotta voisin lähteä matkalle. Hallintobyrokratia on todella massiivinen, mutta monet asiat ratkeavat nopeastikin, jos tarmoa ja hyvää tahtoa on.
Passini oli vanhentumassa 15.8.2007, joten uusi passi oli saatava nopeasti. Suomi on monessa suhteessa erinomaisesti organisoitunut - kävin eilen Järvenpään poliisin luona ja 5 tunnissa oli valmis 5 vuoden sirupassi noudettavissa lentoaseman liikkuvan poliisin toimistosta.
Maailma on muuttunut rajusti YK:n palveluksessa olevien osalta. Enää ei voi luottaa diplomaattiseen koskemattomuuteen eikä mihinkään muuhunkaan. Niinpä kaikkien on suoritettava internetin välityksellä kaksi kurssia Basic and Advanced Safety in the Field ja tentittävä se myös. Eilen meni 8 tuntia noiden kurssien läpikäymiseen ja molempien tentit läpäisin ensiyrittämällä 83 % tuloksella (hyväksymisraja 80 %!).
Lisäksi oli täytettävä monisivuinen Personal History form, jossa piti koko ammatillinen elämä raportoida kuukauden tarkkuudella. Eipä siis ihme, että pääsin nukkumaan vasta klo 2 tänä aamuna.

Nyt takana on käynti Iranin suurlähetystössä, missä 20 minuutissa sain viisumin! Kyllä näemmä jotkut toisetkin osaavat toimia nopeasti. Tänään on vielä lääkärintarkastus EKG:neen ja verenkuvineen ja se järjestyi Järvenpään yksityiselle lääkäriasemalle saman tien.

Mielenkiintoinen matka jälleen kerran edessä. Kahdessa viikossa pitäisi saada kuva Iranin suun terveydenhuollosta, arvioida sen nykytila ja laatia suositukset tulevaisuutta varten, pitää kursseja ja laatia raportti. Kielipoliittiseen keskusteluuni tulee melkein kuukauden tauko - ehkä hyvä niin; akut latautuvat syksyn toimia varten. 

 

13-07-2007  Kesä kaikilla!   

 

Pitkästä aikaa on ollut mahdollisuus viettää rentouttavaa kesälomaa Karhuparatiisissa. Projekteja on loputtomasti, joista mielenkiintoisin on 40-vuotiaan TRIUMPH Herald 1200 auton entisöinti ajokuntoiseksi. Projekti on vienyt 22 vuotta ja se ehkä kertoo jotakin pitkäjänteisyydestä, joka on ensiarvoisen tärkeä ominaisuus myös kielipolitiikassa. Ehkä alkavalla viikolla Trumppa on katsastettu ja rekisteröity, joka mahdollistaisi osallistumisen Triumph Car Club of Finlandin kesäajoihin Säkylässä ensi viikonvaihteessa.
Tänään perjantaina 13.7.2007 katselimme Satakunta-soudun tuhapäisen osallistujajoukon lipumista mökin ohi Talankoskeen. Molemmat Triumph Heraldit olivat ottamassa vastaan veneparaatia ja oli ilo kuunnella soutajien ihastuneita kommentteja näistä Giovanni Michelottin muotoilun helmistä - toinen avoauto ja toinen saloon.
Nettikeskusteluihin ei ole ollut paljon aikaa, mutta Äetsän kirjaston tietokoneilla on kuitenkin ollut mahdollisuus muutama avaus tehdä. Kielipolitiikka ei nuku kesälläkään. Itse asiassa on ollut yllätys, miten aktiivista keskustelu on ollut mm. Suomi24/yhteiskunta/kielipolitiikka palstalla. Todennäköisesti ensi kesänä on jo useammankin nettioperaattorin tarjoama laajakaista mökkiläisille kohtuulliseen hintaan.
Kerrassaan rentouttava kesä! 

 

04-07-2007 "Svenska nu" projektin anatomia   

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Heikki Tala ja varapuheenjohtaja Antti Huhtala osallistuivat 14.3.2007 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa ”Svenska nu” projektin tiedotustilaisuuteen. Projektin puuhahenkilöitä olivat Paavo Lipponen, Svenska institutin osastopäällikkö Monika Wirkkala, Suomen ruotsinopettajien puheenjohtaja Johanna Levola-Lyytinen. Paikalla olivat myös Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin, Svenska Finlands folktingin puheenjohtaja Astrid Thors, ministeri Pär Stenbäck sekä Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder-Brundin, Ruotsin kulttuuriattasea, Ruotsin hallituksen erityisselvitysmies Erland Ringborg ja ruotsalainen kirjailija Johanna Nilsson. Kyseessä on siis suomenkielisten lasten ruotsinopintojen tehostaminen Suomen ja Ruotsin valtioiden yhteishankkeena. Projektin rahoitus on mielenkiintoinen; Ruotsi laittaa siihen 77.000 euroa (30 %), suomenruotsalainen Svenska kulturfonden 160.000 euroa (62 %) ja Suomen valtio 20.000 euroa (8 %). Silmiinpistävää oli suomenkielisten poliitikkojen ja muiden silmäätekevien täydellinen puuttuminen tilaisuudesta ja Suomen valtion olemattoman pieni rahoitusosuus.

Heikki Tala käytti tilaisuudessa kyselypuheenvuoron ja ihmetteli, että Ruotsin valtio käyttää rahoja suomenkielisten lasten pakkoruotsittamiseen, ja samaan aikaan itse sortaa suomen kieltä, suomenkielistä kulttuuria ja omia suomenkielisiään Ruotsissa. Varsinainen kysymys kuului, että milloin Suomi ja Ruotsi käynnistävät yhdessä samantapaisen projektin ”Nyt suomea!” Ruotsissa suomen kielen puolesta. Kukaan ei suostunut vastaamaan ja Lipponenkin puhui ihan muista asioista vastauksessaan. Tilaisuuden jälkeen tarjotuilla kahveilla Tala pääsi keskustelemaan Lipposen, Ringborgin, Monika Wirkkalan ja ruotsalaisen kirjailija Johanna Nilssonin kanssa. Ruotsalaiset olivat puolustuskannalla, ja yhtäkkiä Suomella ja Ruotsilla ei ollutkaan yhteistä historiaa, kun olisi tarkoitus parantaa suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin asemaa Ruotsissa. Paavo Lipponen tosin sanoi yrittäneensä tehdä asiassa jotakin, mutta myönsi, ettei varmaan ole tehnyt tarpeeksi.

Miksi pakkoruotsi poistuu?
Hanasaaren ”svenska nu” tietopaketin Faktaruutu 1 kertoo syyt. Otsikko on ”Vähemmän resursseja – huonompaa ruotsia”, ja faktat menevät näin:
1) Ruotsinopetusta leikattiin merkittävästi 1990-luvulla, jolloin mm. peruskoulussa ruotsin viikkotunteja leikattiin kolmanneksella 9 viikkotunnista 6 tuntiin. Sen tuloksena suuri osa peruskoulun lopettavista ei katso osaavansa ruotsia (selkokielellä; ei osaa ruotsia käytännössä laisinkaan).
2) Viime vuosina ruotsinopetusta on edelleen vähennetty ja mahdollisuudet syventäviin kursseihin ovat monilla paikkakunnilla kokonaan hävinneet. Näin on käynyt jopa suurissa kaupungeissa kuten Vantaalla ja Oulussa.
3) Vuosina 2003 ja 2004 peruskoululaisilla oli mahdollisuus aloittaa ruotsi A1-kielenä kolmannelta luokalta 21 kunnassa. Vapaaehtoista A2-ruotsia, joka alkaa viidennellä vuosikurssilla, oli mainittuina vuosina mahdollisuus lukea 65 kunnassa. Vuosien 2000 ja 2004 A2-ruotsi poistettiin 43 kunnassa.
4) Vuonna 2005 ylioppilaskirjoituksissa ruotsi tuli vapaaehtoiseksi.

Kaiken tämän lisäksi
- Nuorten mediaympäristö on kokonaan englanninkielinen ja sen seurauksena ruotsista on tullut heille merkityksetön.
- Suoria kontakteja Ruotsiin, joita vanhemmilla sukupolvilla edelleen on työn ja sukulaisuuden kautta, nuorilla ei enää ole.
- Kuntien heikko taloudellinen tila on johtanut leirikoulujen ja tutustumismatkojen poistumiseen Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Pakkoruotsin purkua on siis tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa jo toistakymmentä vuotta, ja tulokset ovat yllä mainitun kaltaiset. Miksi siis enää tarvitaan työtä pakkoruotsin poistamiseksi? Ensinnäkin Suomen kieltenopetus tarvitsee perusteellisen uudistamisen. Se on tiedostettu opetusviranomaisissa ja sen ovat jo kauan tienneet opetusalan asiantuntijat. Uudistuksia suunnitellaan parhaillaan ja monet asiantuntijat ja työryhmät työskentelevät asian parissa. Mielenkiintoista on, että jokainen opetushallituksen kieltenopetusta koskeva raportti alkaa toteamuksella, että ruotsin kielen oppimiseen oppilailla ei ole motivaatiota. Rkp ja folkting roikkuvat kuitenkin epätoivoisesti pakkoruotsissa ja vaativat sen lisäämistä. Nyt kuitenkin ollaan tulossa tilanteeseen, missä 5 prosentin vähemmistö ei enää saa tahtoaan läpi. Vaikka Rkp pääsi jälleen hallitukseen, niin sen yli on jo opittu kävelemään myös kieliasioissa ja puolueen puheenjohtajakin on todennut, että Rkp:n vaatima valtioneuvoston äänestys ylioppilastutkinnon uudistamisesta 15.4.2004 muutti yleisen mielipiteen, niin että nyt on ”legitiimiä” kyseenalaistaa ruotsin kielen asema.
Suomen on hyvän sään aikana uudistettava kielilainsäädäntönsä, niin että vain suomen kieli on valtakunnallisesti virallinen kieli. Suomenruotsalaiset ja muut kielivähemmistöt on asetettava samaan asemaan kielellisten oikeuksien suhteen. Marraskuussa 2006 julkistetun tutkimuksen mukaan 57 % suomalaisista on jo tällä kannalla, ja vain 33 % kannatti nykytilanteen säilyttämistä. (Taloustutkimus Oy).

 12-06-2007 Pääkirjoitus Suomen Mieli 2/2007    AJASSA LIIKKUU

Suomi sai uuden eduskunnan ja hallituksen. Vaihtuvuus oli suurta ja hallituskoalitio muuttui melkoisesti. Molemmat ovat monien suurten haasteiden edessä. Yksi merkittävä ja Suomen tulevaisuudelle keskeinen on kielipolitiikan ja kieltenopetuksen perusteellinen remontti. Hallitusohjelma tosin on laadittu niin, että siinä ruotsin kielen aseman turvaaminen merimetsojen tappotuomion ohella on koko ohjelman läpikäyvä mantra.

Vanhat miehitysvallat ovat kovasti aktivoituneet markkinoimaan omaa kieltään Suomeen. Ruotsin valtio lähti liikkeelle torvet soiden asettamaan omaa virkamiestään opetushallitukseemme, mutta se on ainakin toistaiseksi kutistunut ”svenska nu” projektiksi.
Vappuna Venäjän Suomen-suurlähettiläs esitti jo kainon toivomuksen, että 50.000 Suomessa asuvaa venäläistä ansaitsisivat venäjän kielelle vähemmistökielen aseman.

Euroopan Unioni on saanut valmiiksi kunnianhimoisen kieliohjelman, jonka keskeinen ajatus on, että mahdollisimman moni EU:n asukas osaisi äidinkielensä lisäksi kaksi muuta kieltä. Haastetta kerrakseen, kun tiedämme, että lähes puolet EU-kansalaisista osaa vain äidinkieltään.

Suomessa on ruohonjuuritasolla alkanut muhia vaatimus kielivapaudesta kouluissa. Siitä esimerkkeinä ovat Imatra ja Tohmajärvi, jotka haluavat pakollisen ruotsin asemesta mahdollisuuden valita venäjä, jolla siellä on todellista käyttöä ja tarvetta.

Juuri sopivaan saumaan valmistuikin opetusministeriön asettaman KIEPO-projektin raportti suosituksineen. Se onkin tosi mielenkiintoinen, sillä vaikka projekti on joutunut hirttäytymään pakkoruotsiin nykyisen lainsäädännön pakottamana, niin raportin viidessä vaihtoehdossa on myös valinnanvapauden salliva vaihtoehto. Siinäkin toki ruotsin kielellä on esikoisoikeus niin, että opiskelijalla on subjektiivinen oikeus valita ruotsi ”missä opintopolun vaiheessa” tahansa.

Näistä kaikista aiheista lehdessämme on kattavampi esitys ja kevennyksenä kunnon maaotteluhengessä pakina George W Bushin juurista. Kuuma kesä on alkanut ja heinäkuussa Suomalaisuuden Liitto on jo kolmannen kerran mukana Seinäjoen Tangomarkkinoiden SATUMAA -päivillä. Tervetuloa nauttimaan tangon taiasta ja hyvän olon suomalaisuudesta Etelä-Pohjanmaalle.
Oikein virkistävää kesää kaikille suomalaisille ja suomenmaalaisille!

 

Kommentti: 14-06-2007   Tekijä: Erikoistapaus kaikin tavoin: Rkp on erikoistapaus. Oheisessa artikkelissa todetaan, että mikään muu puolue ei saa niin paljon rahoitusta tuntemattomilta tahoilta kuin rkp. Linkki:http://internytt.yle.fi/kolumnartikel.php?typ=korrespondent&id=101823 Tai googlella: "stiftelsen för det tvåspråkiga finland"
 

05-06-2007 Mikähän siinä oikein mättää?   

 

Mikähän siinä on, kun suomalaiset eivät pakosta huolimatta koe ruotsin kielen kuuluvan identiteettiinsä? Miksi pakkoruotsin vastustus on niin laajaa ja vuosikymmeniä kestävää? Jos pakko olisi ollut oikea lääke, niin luulisi, että viimeksi kuluneiden lähes 40 vuoden aikana ruotsi olisi iskostunut suomalaisten päähän ja identiteettiin. Mutta kaikki indikaattorit osoittavat juuri päinvastaista. Valtavasta henkisestä panostuksesta ja miljardeja maksavasta kaksikielisyydestä huolimatta ruotsin osaaminen on romahtanut ja asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat koventuneet.

Suomalaiset taitavat olla oletettua viisaampia - tajuavat asioiden merkityksen ja tärkeysjärjestyksen. Myös ne lukemattomat likaiset temput, joilla suomenruotsalaiset ja Ruotsi ovat pakkoruotsin tänne runnoneet ja sitä edelleen ajavat, ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen suomalaisiin.

Jos ruotsia ei Suomessa koeta aidosti tärkeäksi, niin mikään pakko tai laki ei asiaa paremmaksi muuta - ihan päinvastoin. Silläkin on vaikutuksensa, miten Ruotsi kohtelee ja on kohdellut omia suomenkielisiään. Tietenkin se Ruotsissa ja ruotsalais-Suomessa mielellään unohdettaisiin, mutta internetin ansiosta kehitys on tasan toisen suuntainen.

Jos Ruotsin ja Suomen vallanpitäjät olisivat olleet fiksuja, niin Suomeen varsin härskein sanakääntein ajetun "svenska nu" projektin lisäksi olisi samaan aikaan yhdessä käynnistetty Ruotsissa "nyt suomea!" projekti. Loputon yksisuuntaisuus herättää yhä kasvavaa ärtymystä. Voi olla, että suomalaiset todellakin juhlivat vuonna 2009 Ruotsista eroon pääsyä - eivät pelkästään Porvoon valtiopäiviä, jolloin "Suomi kohotettiin kansakuntien joukkoon" monisatavuotisesta Ruotsin riistovallasta.

 

Kommentit: 0-06-2007   Tekijä: Näin ostetaan demari: Tässä uutinen kuinka demari Paavo Lipponen kumarsi toiselta puolueelta kunnianosoituksen, toisen puolueen puoluekokouksessa 9.6.07 Vantaalla: http://hbl.fi/text/ledare/2007/6/9/d2939.php Jos ei aukea niin googlella: "Paavo Lipponen" "Freudenthal-mitali" Miten alas voi vajota suomalainen poliitikko? 

 

07-06-2007   Tekijä: Tiedoksi jälleen: 1. Miksi Ruotsin yleisradion kanavan Sisu-radion pitää lähettää suomenruotsiksi ohjelmia Ruotsissa jos suomenruotsia puhuvat ymmärtävät ruotsinruotsia? 2. Miksi Ruotsissa suomenruotsalaisten järjestö, FRIS on vaatinut suomenruotsia vähemmistökieleksija hakenut kielivähemmistöille tarkoitetuista budjettirahoista itselleen toiminta-avustusta? Suomessa kuitenkin väitetään,että "ruotsinruotsi ja suomenruotsi on sama kieli". Tässä Sisu-radion ohjelmatiedot: http://www.sr.se/sisuradio/ Sisu-radio lähettää Ruotsissa suomenruotsiksi ohjelmia, koska suomenruotsi on eri kieli kuin ruotsinruotsi. Suomenruotsalaisten järjestö FRIS pyrkii myös lobbaamaan suomenruotsin vähemmistökieleksi Ruotsissa: http://www.sr.se/sisuradio/nyheter/sokresult.asp?first=1&last=7&from_date=1990-01-01+00%3A00%3A00&to_date=2007-06-07+10%3A54%3A04&page=1&intUnitID=226&programID=226&nyheter=&Artikel=829172&strSearch=FRIS

 Jos em. linkki ei aukea hae Sisu-radion sivuilta: FRIS Miksi suomalaisille väitetään Suomessa, että suomenruotsi on sama kieli kuin ruotsinruotsi, kun Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset ovat havainneet omakohtaisesti käytännössä, että suomenruotsi ja ruotsinruotsi ovat eri kieliä?
 

01-06-2007 Suomalaisuuden Liitto ry palkitsee kielivapauden edistäjiä 

 

Suomalaisuuden Liitto ry on 2.6.2007 päättänyt palkita Tohmajärven lukion rehtorin Arto Juntusen ja Vuoksenniskan koulun vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtajan Hannu Kohon kielivapauden puolesta tehdyn arvokkaan työn johdosta J V Snellman- mitalilla.
Lisäksi Liitto on myöntänyt 100 euron stipendit ylioppilas Jenni Lintuselle Tohmajärven lukiossa ja peruskoulunsa päättävälle Anna Henttoselle Vuoksenniskan koulussa.
Lämpimät onnitellut ja kiitos hienosta työstä! 

 

Kommentti: 04-06-2007   Tekijä: Onnea 100-vuotiaalle: Onnistunut veto tuo palkinto. Vielä kun perustettaisiin säätiö, joka antaisi rahaa kulttuuripalkinnon nimellä valtion virkamiehille niin oltaisiin jo pitkällä rkp:n perässä. 

 

01-06-2007 Avoin kirje toimitussihteeri Pertti Piispaselle    Nykypäivä -lehti

Kiitän Suomalaisuuden Liiton lähettämän Itämeren rantavaltioiden kielikarttakortin saamasta huomiosta lehdessänne. Osasin hieman odottaa, että sohaisin tabua – Suomen kielipolitiikasta ei saa keskustella. Siitä huolimatta oli yllätys, että lehden toimitussihteeri alentuu likasankojournalismiin henkilöön käyvällä solvauksella. Liitän oheen kuvan toisesta henkilöstä, joka pitää kädessään pääkalloa. Hän on kunnioitettu fennomaani ja Suomen hammaslääketieteen perustaja, professori Matti Äyräpää, josta toinen fennomaani Akseli Gallen-Kallela on tuon kuvan maalannut. Minulla on ollut kunnia saada kulkea Matti Äyräpään jalanjälkiä sekä hammaslääketieteessä että suomalaisuusasiassa.

Matti Äyräpää oli ensimmäinen, joka uskalsi käyttää suomen kieltä esitelmässään Finska Läkaresällskapetin kokouksessa, joka oli kaiken lisäksi seuran 50. juhlavuosikokous. Tämä historiallinen tapaus oli 28.9.1885 ja esitelmän otsikko ”Mitenkä hammaslääkäri tieteen-opetus meillä on asetettava?” Tuohon aikaan lääkärit olivat lähes poikkeuksetta ruotsinkielisiä ja he kokivat suomen kielen käytön niin suurena skandaalina ja loukkauksena, että suuri osa kuulijakunnasta marssi mielenosoituksellisesti ulos.

Tämän päivän suomalaisuusmies saa näemmä edelleen samantapaista kohtelua, ja mikä omituisinta, suomenkieliseltä toimittajalta. Sekä Suomalaisuuden Liitto että minä sen puheenjohtajana toimimme kielivapauden puolesta. Tänään 1.6.2007 kokoomuslainen opetusministeri saa muuten viestin Karjalasta, jossa pyydetään valinnanvapautta peruskoulun kielten valintoihin. Liiton kielikartalla haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa on absurdi ja käytännön todellisuuden vastainen kielilainsäädäntö, joka kaiken lisäksi on erittäin kallis tällaisena koko valtakunnan käsittävänä virallisena kaksikielisyytenä. Poikkeus toki on Ahvenanmaa, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen ja jossa suomenkielistä vähemmistöä (5 %) avoimesti syrjitään kielellisesti.

Itämeren rantavaltioiden kielikortti on ensimmäinen laajaan levitykseen lähettämämme. Jatkossa tulee muitakin samaan aihepiiriin kuuluvia, sillä tutkimusten mukaan Suomen kansan enemmistö haluaa pakollisen ruotsin opetuksen muutettavaksi valinnaiseksi. Viime marraskuussa Taloustutkimus Oy:n tutkimus osoitti myös, että 57 % suomalaisista haluaa suomenruotsalaiset samalle viivalle muiden kielivähemmistöjen kanssa ja vain 33 % kannatti nykytilanteen jatkamista.

Oireellista Suomen kielipolitiikalle oli ylioppilastutkinnon rakennemuutoksen toteuttaminen, jota Rkp jarrutti lähes 10 vuotta. Asiaan tuli muutos vasta, kun yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista osoitti 16.3.2004 joukkovoimaa. Sen jälkeen hallitus ja eduskunta säätivät pikavauhtia lain, joka muutti ”toisen kotimaisen kielen” (käytännössä ruotsin) valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa. Omituista tietenkin on, että silloisen opetusministeri Tuula Haataisen erityisavustaja, ruotsinkielisten demarien puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta oli ensin siirrettävä muihin tehtäviin, jotta lainmuutoksen valmistelu voitiin aloittaa.

Erikoista on sekin, että virallinen Ruotsi puuttui Suomen sisäiseen asiaan. Hallitus asetti siellä erityisselvitysmiehen, joka HBL:ssä kertoi, että ylioppilastutkinnon uudistamista pidettiin aluksi Suomen omana asiana Ruotsissa, mutta ei pidetä enää. Hän esitti jopa ruotsalaisen virkamiehen asettamista Suomen opetushallitukseen valvomaan suomenkielisten lasten ja nuorten ruotsin opintoja ”yli pakollisen oppimäärän”, kuten hän asian ilmaisi. Suomessa asiasta nousi pieni kohu ja nyt Ruotsin panos on kutistunut ”svenska nu” 5-vuotisprojektiin. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana olen lähettänyt kaikille ministereillemme ehdotuksen, että Suomen ja Ruotsin valtiot yhdessä käynnistäisivät vastaavanlaisen ”Nyt suomea – finska nu” projektin Ruotsissa suomen kielen tukemiseksi.

Kesäisin terveisin, nyt kun pääkallokelitkin ovat jo takana päin ;-)

HEIKKI TALA
Dosentti, ylilääkäri
Kurukuja 3 A 1
04400 Järvenpää
P: 0400 607317
http://heikkitala.k-netti.nu/

 

Kommentti: 04-06-2007   Tekijä: Sisu-radio: Ruotsilta ei riitä rahaa eikä kiinnostusta omien kielivähemmistöjen tukemiseen mutta sitäkin enemmän muiden valtioiden sisäiset asiat: http://www.sr.se/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=1393222

 31-05-2007 Postia ministereille   

 

Kaikki Suomen hallituksen ministerit ovat saaneet tällaisen viestin:

Ruotsin valtio tuli Suomeen rahoittamaan projektia "svenska nu", joka ei ota kantaa ruotsin opetuksen pakollisuuteen, vaan haluaa kehittää ruotsin kielen opetusta ja asemaa Suomessa.
Jos olisi pyrkimystä vastavuoroisuuteen ja tasavertaisuuteen, niin Suomen hallitus asettaisi erityisselvitysmiehen miettimään, miten suomen kielen asemaa voitaisiin parantaa Ruotsissa, ja miten Suomi ja Ruotsi yhdessä alkaisivat rahoittaa Ruotsissa projektia "finska nu".

Silloin asia olisi edes hieman tasapainottomassa nykyistä järkyttävän suurta eroa Suomen ja Ruotsin kielipolitiikassa - edes pienen pieni edistysaskel.
Kun asia on valmisteltu, niin Ruotsissa järjestettäisiin tiedotustilaisuus, missä Suomen suurlähettiläs, mainittu erityisselvitysmies, (esim.) kirjailija Arto Paasilinna ja suomen kielen opettajien yhdistyksen puheenjohtaja (?) Ruotsissa sekä Suomen Akatemiasta joku osastopäällikkö olisivat paikalla.

Heikki Tala
puheenjohtaja
Suomalaisuuden Liitto ry

PS1 Projektin nimi olisi tietenkin molemmilla Ruotsin historiallisilla kielillä; suomenksi "Nyt suomea!" ja ruotsiksi "Finska nu". Yksi valtioneuvoston jäsen lähetti kiitosviestin.

PS2 Minulla ei ole mitään "Svenska nu" projektia vastaan sen jälkeen, kun ruotsin kieli on valinnainen kaikilla koulutuksen asteilla eli opetusministeriön asettaman KIEPO-projektin vaihtoehto D on otettu käyttöön: "Kaikissa valinnoissa, sekä yhteisissä että valinnaisissa kielissä, opiskeltava kieli olisi opiskelijan päätettävissä. Yhteisinä kielinä olisi K1 ja K2, joiden opinnot alkaisivat alakoulussa. Yläkoulussa ja toisella asteella olisi mahdollisuus opiskella valinnaisia kieliä. Jokaisella olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opinnot missä opintopolun vaiheessa hyvänsä."

Huomenna eduskuntatalossa luovutetaan tärkeä kielivapautta koskeva adressi opetusministerille.
Ylihuomenna kahdessa Itä-Suomen koulussa juhlitaan kielivapauden puolustajia. 

 

24-05-2007 Punakeltainen käärme   

 

Punakeltainen käärme isänmaamme äidinkasvoille kipuamassa:
http://heikkitala.k-netti.nu/main/photos.asp?mode=viewFull&wid=11012&photo_id=289329
"Kun 5 prosentin ruotsinkielisellä väestömäärällä yritetään peittää koko 95-prosenttisesti suomenkielinen Suomi, tuloksena on farssi, jota suomalaiset ovat joutuneet seuraamaan silmät puolittain ummessa. Eihän kukaan käytä sängyn päiväpeitteenäkään lahnaverkkoa!"

Tiedän kyllä keinokaksikielisyyden liturgian, minkä mukaan esimerkiksi suomenruotsalainen on suomalainen olematta suomalainen. Ihan samaa pelleilyä on tämä "toinen kotimainen kieli". No kaikkihan käytännössä mieltävät vain ruotsin "toiseksi kotimaiseksi". Suomenruotsalaisten ulkopuolella en ole koskaan kuullut käytettävän suomen kielestä "toinen kotimainen" nimitystä. Erilaisissa papereissa tällä keplottelulla on "virallinen" asema, mutta käytäntö on aivan toinen.
"Kolmas kotimainen" pulpahti julkisuuteen Vapun aikoihin lehdistössä. Johtaville poliitikoille tuli kauhea kiire torjua esitys, mikä oikein onkin. Aika näyttää!

Jari Helispuron kirjaa saa ostaa Suomalaisuuden Liitosta, puh (09) 442824 tai s-posti: suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi
 

22-05-2007 Suomi24 sensuroima aloitukseni Ruotsin rotubiologiasta   

 

Kirjoittanut: heikki_tala 22.5.2007 klo 09.48
Rotubiologia on viety pisimmälle juuri Ruotsissa. Se kohdistuu erittäin voimakkaana suomalaisiin. Vielä tänään se näkyy Ruotsin koulujen oppikirjoissa. Suomessa ilmiö koettiin mm. TV2:ssa pari vuotta sitten, kun rkp-aktiivi kertoi ruotsin kielen sivistävästä vaikutuksesta; hänen mukaansa Suomessa EI voi olla sivistynyt osaamatta ruotsia. Lisävahvistus löytyy Nils Meinanderin lausunnosta Helsingin Sanomissa 11.3.1984; "KYllä me ruotsinkieliset siihen aikaan pidimme suomalaisia alempana rotuna."

Sisällissodan kielipoliittiset ulottuvuudet ovat vielä suurelta osin selvittämättä. Erityisen selvästi se on tullut ilmi Tauno Tukkisen tutkiessa teloituksia sodan jälkeen. Sotasurmaprojektilta on jäänyt paljon selvittämättä, ja nyt "varmuuden välttämisen ehkäisemiksi" projektin johtoon vaihdettiin professori Heikki Ylikankaan tilalle suomenruotsalainen. Liekö syynä, että Ylikangas pääsi televisiossa lipsauttamaan Tampereella tapahtuneesta punaisten kenttäsairaalan potilaiden ja henkilökunnan teurastuksesta, mistä selvisi vain yksi sairaanhoitaja hengissä alkaessaan puhua kovalla äänellä ruotsia.

Kyllä nämäkin asiat vielä tullaan selvittämään, mutta ankaraa vastustusta tulemme näkemään suomenruotsalaisten taholta.

Suomenruotsalaisuuden kielipoliittinen historia on äärimmäisen rumaa, likaista ja inhottavaa. Siitä emme mihinkään pääse. Se näkyy vielä tänään pakkoruotsina ja keinokaksikielisyytenä.
Ilmeisesti internet on se tekijä, joka tulee muuttamaan Suomen kielipolitiikan perusteellisesti.

*******
Tällä viikolla tulee kirjakauppoihin Jari Helispuron "Virtuaalivaltion varjossa" (Pilot 2007). Se on 316 sivun lukupaketti Suomen vinoutuneesta kielipolitiikasta. Se kannattaa ehdottomasti lukea. 

 

15-05-2007 Eräs merkittävä puhe   

 

Otteita Folktingin puheenjohtajan, europarlamentaarikko HENRIK LAXin avajaispuheenvuorosta Svenska Finlands Folktingin kokouksessa Paraisilla 23.4.2005

Miltä maailma ja Suomi näyttivät vuonna 1993, kun otin puheenjohtajan nuijan? Neuvostoliitto oli juuri romahtanut, kahleet olivat irronneet ja Suomi suuntautui päämäärätietoisesti ja antaumuksella täysivaltaiseksi länsieurooppalaisen yhteisön, Euroopan unionin jäseneksi. Niin kauan kuin Neuvostoliiton uhka oli maamme yllä, jokaiselle suomenmaalaiselle oli itsestäänselvyys, että ruotsin kieli ja ruotsinkielinen väestö olivat takuu Suomen yhteenkuulumiselle Ruotsin ja muun Pohjolan kanssa, vapaudelle ja kansanvallalle. Yhdellä iskulla tämä tuntemus oli kuin poispyyhkäisty ja sen korvasi ”euroforia”, joka lakaisi tärkeät historialliset siteet ja yhteydet, joita mikään kansakunta ei voi siirtää syrjään vahingoittamatta itseään tai tulevaisuuttaan.

Jo ennen kuin kykenimme edes aavistamaan, että Suomesta tulisi länsieurooppalaisen yhteisön jäsen, oli englannin kielen voittokulku hallitsevaksi maailmankieleksi jatkunut kasvavalla vauhdilla monia vuosia. Ruotsin kieltä oli vuosikymmeniä tungettu pala palalta syrjään – myös sen historiallisilla ydinalueilla. Maamme kielilainsäädännön soveltaminen oli muuttunut yhä enemmän puolittaiseksi. Kaikki tämä näkyi lehdistössämme, radiossa ja TV:ssa. Suomenkielisessä mediassa – näkyvässä suomenkielisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa ruotsin kieli oli käytännössä rajautunut kahteen aiheeseen:
- tvångssvenska, pakkoruotsiin selkeästi kielteisessä merkityksessä ja
- eksoottisena jäänteenä menneeltä ajalta.
Reportaasimatka täysin ruotsinkieliseen kylään jossakin Ruotsalaissuomessa sai samanlaisen sävyn kuin käynti Korkeasaaressa!

Folktingin työssä kolme asiaa ovat olleet minulle osviittana, joille olen yrittänyt saada folktingin luottamushenkilöiden ja palkollisten tuen:
- vakuuttuneisuus, että ruotsin kielellä ja ruotsinkielisellä kulttuurilla Suomessa on kiistämätön merkitys koko väestöllemme ja että sille on ymmärtämystä maan kielienemmistön keskuudessa.
- vakuuttuneisuus, että päätöksentekijöillä ja viranomaisilla ei enää ole mahdollista olla piittaamatta perustuslain kielimääräyksistä tai ylläpitää kuvaannollista kielilainsäädäntöä (Oikeusvaltion periaate oli juurtunut lopullisesti Suomeen, kun Suomi 1989 liittyi Euroopan Neuvostoon ja Euroopan ihmisoikeuskonventioon, jota vuonna 1995 seurasi hallitusmuodon uudistaminen kansalaisten perusoikeuksista ja vapaudesta).
- vakuuttuneisuus, että mikään toiminta ei voi menestyä ilman selkeitä tavoitteita ja painoalueiden määritystä ja kaikkien voimien kohdistamista niihin – tämä on erityisen tärkeää folktingin kaltaiselle pienelle vaatimattomin voimavaroin toimivalla organisaatiolle.

Toimintamme lähtökohta on ollut, että ruotsin kieli on ollut uhatuinta ja ongelmat suurimpia pääkaupunkialueella ja niissä osissa maata, missä ruotsinkieliset asuvat hajallaan tilannetta ymmärtämättömän kielienemmistön voimakkaassa kielipainostuksessa. Tavoitteemme on ollut vuosikymmeniä jatkuneen ruotsin kielen alasajon murtaminen ja parhaiden mahdollisten edellytysten luominen tilan raivaamiseksi uudelleen kielelle – halusimme sille lakiin kirjatut takuut.
Miten silloin suunnata rajalliset voimamme ja vaatimattomat resurssit? Aivan, niihin, joiden myötävaikutusta tarvitaan uuden lainsäädännön tueksi. Tarvittiin jään murtamista suomenkielisen Suomen suhteen, jotta voitiin saada aikaan kieli-ilmasto, joka tekisi mahdottoman mahdolliseksi. Lämmöllä ja kiitollisuudella ajattelen maamme presidenttejä, pää- ja muita ministereitä sekä muita näkyvissä asemissa olevia suomenkielisiä, jotka antoivat ratkaisevaa vetoapua, jotta olisi jälleen sisäsiistiä puhua ruotsista koko valtakunnan mahdollisuutena.
Kaikki projektit, kampanjat ja epätavalliset otteet, joita käytimme, oli tarkoitettu kummankin kieliselle väestölle ja päättäjille herätyskelloksi, ja ne kaikki oli suunnattu samaan kaiken kattavaan tavoitteeseen. Mainitsen tässä vain folktingin kokouksen Jyväskylässä vuonna 1997, jonka avasi presidentti Mauno Koivisto, professori Erik Allardin raportin ”Vårt land, vårt språk – Kahden kielen kansa”, ja kielimanifestin ennen eduskuntavaaleja 1999. Kuten tunnettua, Paavo Lipposen hallitus vaalien jälkeen otti kielilakiuudistuksen ohjelmaansa. Meille folktingin johdossa on ollut raskasta kokea ne monet kerrat, jolloin oman kieliryhmämme edustajat ovat ymmärtäneet meidät väärin ja aliarvostaneet meitä. Myös kielilain tuloa ja sen merkitystä on toisinaan vähätelty. On selvää, että vuosikymmenten kuluessa hiipien tullutta todellisuutta ei muuteta yön yli. Voimme joka tapauksessa olla iloisia, että päivä päivältä voimme todeta, ettei laista tullut paperitiikeriä.
Oikein tai väärin, sillä on ollut selkeä vaikutus, että Uudenmaan prikaati selvisi joukko-osastojen vähentämisestä, jonka koimme vahvana uhkana ”meidän Dragsvikiämme” kohtaan.

Päätoimittaja Max Arhippainen ruotsalaisuuden päivän juhlapuheessaan viime vuonna käsitteli tätä ajatusta ja painotti, että erilaisia identiteettikäsityksiä Ruotsalaissuomessa pitää vaalia ja myös ilmeisesti syventää. Vaikutelmani on, että Ida Asplundin tulo kielikeskusteluun vahvistaa, että identiteettikysymyksestä ollaan kiinnostuneita.
Ilmaistakseni asian yksikertaisesti, uskon että on tärkeää esittää maamme ruotsinkieliselle ja kaksikieliselle väestölle seuraavat kaksi kysymystä:
- Miksi ruotsin kieli Suomessa on tärkeää juuri sinulle?
- Mitä olet valmis tekemään sen puolesta, että ruotsin kieli säilyy elävänä maassamme?
Lopuksi totean, että on mitä suurimmassa määrin sallittua paheksua, että folkting on poliittisten puolueitten yhteistyöelin eikä aidosti kansan valitsema keskustelufoorumi, Nykyisellä rakenteella on rajoituksensa. Se on kuitenkin antanut folktingille legitimiteetin ja uskottavuutta meidän ruotsinkielisten edustajana viranomaisiin ja päätöksentekijöihin päin meille tärkeissä kysymyksissä. Käsitykseni on, että se kielisuojan kehitys, jonka uusi kielilaki on käynnistänyt, ei olisi ollut yhtään lisännyt vaaleihin osallistumista verrattuna siihen, kun suorasta kansanvaalista luovuttiin 1970-luvulla. Se tehtiin, jotta folkting ja sen legitimiteetti kieliäänitorvena meille ruotsinkielisille Suomessa voitiin pelastaa, kun vaali ei enää kiinnostanut äänioikeutettuja.

(Vapaa käännös: Heikki Tala)
 

21-04-2007 Keski-Uusimaassa kirjoitukseni 21.4.2007   

 

VELJESKANSOILLA ERILAINEN KIELIPOLITIIKKA

Matti Höökin erinomainen kirjoitus (K-U 13.4.) kertoo, miten Ruotsi kohtelee ikimuistoista ja suurinta kielivähemmistöään – omia suomenkielisiä kansalaisiaan. Se on surkea tarina ja vielä tänään Suomen ja Ruotsin, kahden EU-naapurijäsenmaan ja pitkän yhteisen historian omaavan kansan kielilainsäädännöt ovat kuin eri planeetalta.
Ruotsi sortaa suomen kieltä siellä, mutta tulee sutena Suomeen vaatimaan pakkoruotsia. Olin Hanasaaressa 14.3., kun siellä julkistettiin ’svenska nu’ viisivuotisprojekti, jota Suomen ja Ruotsin valtiot yhdessä rahoittavat ruotsin kielen aseman kohentamiseksi Suomen kouluissa. Paikalla oli Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder- Brundin, Ruotsin hallituksen erityisselvitysmies Erland Ringborg ja edellisen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.
Kysyin heiltä julkisesti, milloin Ruotsi ja Suomi käynnistävät samanlaisen projektin Ruotsissa suomen kielen tukemiseksi. Kukaan ei halunnut vastata.
Sveitsi poisti muutama vuosi sitten retoromaanilta virallisen kielen aseman, mutta se on edelleen yksi neljästä kansalliskielestä. Sveitsi älysi myös muuttaa perustuslakiaan, niin että sinne kirjattiin kielivapaus. Siellä ei tulisi kysymykseenkään pakkoruotsin tapainen vähemmistökieli kouluissa. Pääministeri Olof Palmella oli myös suomalaiset sukujuuret.
Suomen kielipolitiikka on murrosvaiheessa. Tärkein muutos oli valinnanvapaus ylioppilastutkinnossa 2005 lähtien. Se johtaa Suomessa samaan, minkä Ruotsin valtiopäivät teki vain runsas vuosi sitten säätäen ruotsin maan pääkieleksi, eli enemmistön äidinkieli on ainoa valtakunnallisesti virallinen kieli. Suomessa ruotsi toki säilyy toisena kansalliskielenä ja virallisena vähemmistökielenä, mutta ei enää valtakunnallisesti virallisena kielenä. Pakkoruotsi on tulossa tiensä päähän ja siihen on monta syytä. Yksi on, että suomalaisten vieraiden kielten osaamista on laajennettava, ja nyt sen esteenä on kaikilla koulutuksen tasoilla pakollinen ruotsi.

Heikki Tala
dosentti
Järvenpää

Laitoin kaikille ministereille ja kansanedustajille sekä Ruotsin suurlähetystölle esityksen "Finska nu" projektin käynnistämiseksi Ruotsissa sekä Suomen että Ruotsin valtioiden rahoittamana.

PS. Suljin vieraskirjani, koska sinne tuli aivan liikaa roskapostia. Jos haluatte kommentoida tai muutoin lähettää postia, niin se onnistuu sähköpostiini tai kommenttina tähän päiväkirjaan. 

 

Kommentti: 02-06-2007   Tekijä: Fennika: Kiitos! Oikea kulttuuriteko. Täällä Ruotsissa tuntuu hyvin yksinäiseltä, kun Suomesta ei heru minkäänlaista apua katastrofaalisen heikkoon kielitilanteeseemme.

 

27-03-2007 Suomen kielipolitiikka 1700-luvulta 2000-luvulle   

 

1. Suomen kieli
Suomen kieli on ikivanhaa ja se on säilynyt puhuttuna ”suusta suuhun” tuhansia vuosia. On arveltu, että Suomenlahden tuntumassa asuneiden kantasuomalaisten kulttuurissa tapahtui suuri murros noin 2500-3000 vuotta sitten. Sen tuloksena syntyi omaperäinen laulumuoto, jolle oli ominaista säkeen alkusoinnillisuus ja kerto sekä säkeistöttömyys. Säkeet noudattelivat erityistä neli-iskuista runomittaa eli Kalevala-mittaa. Elias Lönnrot (1802-44) keräsi näitä lauluja ja toimitti niistä Suomen kansalliseepoksen Kalevalan, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1835.

2. Suomalaiset opintiellä
Turun katedraalikoulu perustettiin 1200-luvulla. Samoihin aikoihin suomalaiset lähtivät jo opiskelemaan Keski-Euroopan yliopistoihin; mm. Pariisiin, Prahaan, Leipzigiin ja Rostockiin.
Johannes Pietarinpojasta tuli Pariisin yliopiston rehtori vuonna 1366, ja Olavi Maununpojasta vuonna 1435. Molemmista tuli myöhemmin Turun piispoja.

3. Kirjassa sen salaisuus
Ihmiskunta on vuosituhansia kirjannut historiaansa eri tavoin. Hieroglyfit hakattiin kiveen. Suomessa tehtiin kalliomaalauksia. Papyruksesta edettiin paperiin ja Gutenberg (1397-1468) keksi kirjapainotaidon. Ensimmäinen suomalainen kirja, Missale Aboensis, painettiin 1488. Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli Mikael Agricolan ABC-kiria 1543.

4. Ensimmäinen suomalainen sanomalehti
Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius aloitti ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisemisen vuonna 1776. Lehti ilmestyi vain vuoden ajan kahdesti kuukaudessa, mutta jouduttiin lopettamaan pienen tilaajamäärän takia. Pääpaino oli maalaisväestön asioissa kuten maanviljelyksessä ja karjanhoidossa, mutta siinä oli myös yleissivistävää aineistoa.

5. Suomen kielen asema 1700-luvulla
Monet merkittävät ruotsalaiset valtiomiehet korostivat valtakunnan yhtenäisyyden välttämättömyyttä. Siihen liittyi myös vaatimus kielellisestä yhtenäisyydestä.
Koko 1700-luvun kielikysymys oli kuitenkin lähinnä käytännön asia – ei periaatteellinen.
Vuoden 1731 valtiopäivillä suomalaiset talonpoikaisedustajat valittivat paikallisten virkamiesten puutteellisesta suomen taidosta. Talonpoikien anomus suomea osaavista tuomareista tai edes tulkeista torjuttiin. Merkittävä parannus kuitenkin oli, että asetukset piti siitä lähtien julkaista myös suomeksi. Kansliakollegioon saatiin vakinainen kielenkääntäjä.

6. Adolf Iwar Arwidsson (1791-1858) – kansallinen herättäjä
Arwidsson innoitti Åbo Morgonbladin (1821) välityksellä aikalaisiaan työhön suomen kielen ja suomalaisen sivistyksen kehittämiseksi. Lehti kuitenkin lakkautettiin ja Arwidsson muutti Ruotsiin. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia, joka tajusi Suomen ja Ruotsin yhteyden katkeamisen (1809) sekä Venäjän yhteyksien myönteisyyden Suomen kehitykselle.

7. Oulun Wiikko-Sanomia
oli Suomen kolmas suomenkielinen lehti, joka ilmestyi puolen vuosisadan ajan (1829-79). Sen päätoimittajana oli 1852-53 Elias Lönnrot.

8. Fennomanian synty
Suomalaiskansallinen liike syntyi 1800-luvun alussa A.I. Arwidssonin ja J. V. Snellmanin julistusten kautta. Niissä vaadittiin suomen kielen ja suomalaisuuden aseman parantamista. Ruotsinkieliset byrokraatit ja virkaylimystö kokivat fennomaanit sekä kiusallisina että vaarallisina. Svekomania kuitenkin uinui vielä.
Historian professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830-1903) ja tilanomistaja Agathon Meurman (1826-1909) olivat fennomaanien johtohenkilöt.

9. Svekomanian synty
Ruotsalaiskansallinen liike alkoi järjestäytyä 1860-luvulla A.O. Freudenthalin johdolla. Hän aloitti ruotsinkielisen väestön eristäytymisen suomalaisista. Svekomaniaan tuli rotuoppi; ”Kulttuuria luovaan arjalaiseen (!) rotuun kuuluvina suomenruotsalaiset olivat rodullisesti alempirotuisten suomalaisten yläpuolella.” Svekomanian syntyyn vaikutti erityisesti vuoden 1863 kielireskripti.

10. Suomenkielinen koulutus
Lukutaidon opetus Suomessa alkoi 1600-luvulla (ruotsiksi). Vuonna 1724 annettiin koulujärjestys, joka oli voimassa vuoteen 1843 asti. Vasta vuoden 1843 gymnaasi- ja koulujärjestykseen tuli suomen kieli mukaan. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään 1858, ja seuraavat Joensuuhun (1865) ja Helsinkiin 1867. Aleksanteri II määräsi 1856 ”kansansivistystä tarkoittavien koulujen järjestämisen maalaiskuntiin”. Kansakouluasetus saatiin 1866, ja piirijakoasetus 1898. Vuoden 1872 koulujärjestykseen tuli uudelleen pakkovenäjä. Ruotsinkieliset yrittivät kaikin tavoin estää suomenkielisten koulujen perustamista.

11. Pakkoruotsia vai pakkovenäjää?
Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomen virkakieleksi vahvistettiin ruotsi. Samalla kuitenkin aloitettiin venäjän kielen opettaminen Turun akatemiassa 1811, ja valtion kouluihin palkattiin venäjän opettajia. Vuonna 1812 keisari määräsi, että kuuden vuoden kuluttua kaikkien julkisiin virkoihin pyrkivien oli suoritettava venäjänkielentutkinto yliopistossa. Määräystä kuitenkin karsastettiin, ja vuonna 1824 papit vapautettiin tästä tutkinnosta ja opettajat 1831.

12. Suomen kielen sorto alkaa
Vuonna 1850 annettiin kieliasetus suomenkielistä painettua sanaa kohtaan, eikä suomeksi saanut enää julkaista muuta kuin taloudellista ja uskonnollista kirjallisuutta. Ruotsinkieliselle sivistyneistölle sallittiin vapaampi tiedon saanti. (”…sivistymätön, alempaan kansaan kuuluva lukija muutamissa tapauksissa saattaa väärinkäsittää kirjoja, jotka ovat sivistyneille kansalaisille vaarattomia”). Asetuksessa todettiin myös, että ”tarpeeton lukeminen yleensä vieroittaa työtätekevää ja maataviljelevää kansanluokkaa hyödyllisemmistä toimista”. Asetus oli voimassa 10 vuotta ja kumottiin vuonna 1860.

13. Vuoden 1863 kielireskripti - suomalaisten tärkein asiakirja kautta aikojen
Suomen kielen asemaa oli yritetty parantaa erilaisin toimin, mutta heikoin tuloksin. Ruotsi oli edelleen ainoa virallinen kieli Suomen suuriruhtinaankunnassa. Keväällä 1862 keisari määräsi senaatin asettamaan komitean pohtimaan kieliasiaa. Mietintö ei kuitenkaan luvannut mitään todellisia parannuksia suomen kielen asemalle. Komitean enemmistön mukaan suomen kieli oli kehittymätöntä, lakien suomennokset puuttuivat ja suomenkielisen kansanosan sivistystaso kovin alhainen.
Fennomaanit kuitenkin valmistelivat kielireskriptin eli keisarin käskykirjeen, jolla ohitettiin sekä komitea että valtiopäivät. Heinäkuun 30. päivänä 1863 J. V. Snellman esitteli keisari Aleksanteri II:lle valmistellun kielireskriptin ja keisari allekirjoitti sen. Käskykirjeen mukaan ruotsi säilyi edelleen virallisena kielenä, mutta 20 vuoden siirtymäajassa suomen oli määrä saavuttaa tasavertainen asema ruotsin kanssa.

14. Ruotsinkielisen virkaeliitin jarrutus alkaa
Lähes kokonaan ruotsinkielinen virkamiehistö ryhtyi ponnekkaasti vastustamaan suomen kielen aseman parantamista. Ruotsinkielisten hallitsema senaatti yritti myös kaikin tavoin jarruttaa asian etenemistä ja pidentää siirtymäkautta. Niinpä 20 vuoden määräajan umpeuduttua virastojen virkakieli oli edelleen ruotsi, ja itse asiassa vasta vuoden 1902 asetus toteutti kielellisen tasa-arvon.

15. Suomen kielen läpimurto
Vuonna 1882 virastot velvoitettiin käyttämään suomea, jos asia oli sillä pantu vireille. Vuonna 1887 alueen kunnalliskieli määrättiin myös alempien virastojen kieleksi. Kuopion lääni oli ensimmäinen, missä suomi määrättiin lääninhallinnon kieleksi, ja Hämeen lääni oli seuraava 1889. Senaatissa kirkollistoimikunta siirtyi ensimmäisenä suomen kieleen virkakielenä 1890-luvun puolivälissä.
Maaseudun kunnissa siirtyminen suomen kieleen sujui yleensä kitkattomasti, mutta kaupungeissa syntyi ankaria riitoja. Suomesta tuli kunnalliskieli Tampereella 1886, Helsingissä 1902, Turussa 1905 ja Viipurissa 1906.

16. Venäläistäminen alkaa
Vuonna 1900 venäjä määrättiin korkeimman hallinnon kieleksi, ja senaatti siirtyi venäjän käyttöön lokakuussa 1903. Kesästä 1914 maaliskuuhun 1917 Suomi oli virallisesti kolmikielinen maa, ja senaatin asiakirjat kirjoitettiin venäjäksi, suomeksi ja ruotsiksi.

17. Suomi itsenäistyy ja kieliriidat alkavat
K. J. Ståhlberg kirjoitti alun perin suomen kielen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vasta neljänteen luonnokseen ruotsi lisättiin suomenruotsalaisten ankaran painostuksen takia toiseksi kansalliskieleksi. Myös C. E. Mannerheim oli sitä, mieltä, että yhtenäisyyden vuoksi kansankunta tarvitsee yhden virallisen kielen – suomen. Valtionhoitajana hän allekirjoitti asiakirjat muodossa ”Kustaa Mannerheim”. Armeijan ylipäällikkönä hän piti tiukasti kiinni suomen kielestä myös päämajassa.
Suomenruotsalaiset olivat tyytymättömiä hallitusmuodon heille antamaan suojaan ja vaativat hallinnollista ja kulttuurista autonomiaa. Ajatus torjuttiin, mutta kielitaistelu riehahti täyteen paloon ja sitä jatkui talvisotaan asti.

18. Suomenruotsalainen ”sivistys” ja ”suvaitsevaisuus”?
Vuonna 1906 vähävaraiset torpparit ja muonamiehet perustivat lapsilleen suomenkielisen Luukin kansakoulun. Valoisin mielin työskenneltiin ja kaikki merkit viittasivat menestykseen. Mutta jo seuraavan lukuvuonna koulun ovet suljettiin. Koululle oli saatu vuokrattua rakennut Luukin tilalta. Joululoman aikana tilan ruotsinkielinen omistaja, ylioppilas C. G. Avellan teetti koulun ympärille ylipääsemättömän korkean piikkilanka-aidan ja karkotti kouluunsa kevätlukukauden alussa pyrkivät lapset pois.

19. Vuoden 1922 kielilaki
”Tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, niin myös kuntain ja muiden itsehallintoalueitten viranomaisissa on käytettävä, kunkin virka- tai itsehallintoalueen ja vastaavan yhdyskunnan sekä asiallisten kielen mukaan maan kansalliskieliä, joko suomea tai ruotsia taikka sekä suomea että ruotsia, niin kuin tässä laissa säädetään.”
”Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos kunnassa on ainoastaan samankielisiä asujamia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku on pienempi kuin kymmenen prosenttia asujamiston koko määrästä, mutta kaksikieliseksi, jos toiskielisten luku nousee tähän prosenttimäärään. Helsingin, Turun ja Vaasan kaupungit katsotaan kaksikielisiksi, vaikka niissä asuvien toiskielisten luku ei nousisi kymmeneen prosenttiin asujamiston koko määrästä.”

20. Taistelu suomenkielisestä yliopistosta
1920-luvulla kaksi kolmasosaa Helsingin yliopiston professoreista oli ruotsinkielisiä, vaikka opiskelijoista kolme neljäsosaa oli suomenkielisiä. Tämä oli yksi syy, että yksityisten lahjoitusten avulla perustettiin Turkuun suomenkielinen yliopisto 1922. Helsingissä oli 1928 suomenkielisten opiskelijoiden luentolakko, jonka seurauksena suomenkielistä opetusta lisättiin. Vuonna 1932 oli seuraava luentolakko ja ruotsalaisuuden päivänä 1933 suora toiminta käynnistyi nyrkkitappeluina suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välillä. Ruotsinkielisten jäätyä alakynteen, he kävivät hakemassa apuvoimaksi raskaan sarjan nyrkkeilyn Euroopan mestarin Gunnar Bärlundin, mutta sekään ei auttanut. Vuonna 1934 Kivimäen hallituksen kompromissiyritys epäonnistui. Vuoden 1935 ylimääräisillä valtiopäivillä koettiin ennen näkemätön jarrutus maratonpuheina. Vasta 1937 säädettiin laki Helsingin yliopistosta, joka suomalaisti yliopiston, mutta laki ei tyydyttänyt ketään.

21. Suomen uusruotsittaminen alkaa
Vuonna 1968 säädettiin peruskoululaki, johon vastoin kaikkia opetusalan komiteoita ja asiantuntijoita runnottiin pakollinen ruotsinopetus eli pakkoruotsi. Pääministeri Johannes Virolainen tarvitsi Rkp:n hallitukseen ja ehdoksi ruotsinkieliset asettivat pakkoruotsin. Vuonna 1978 opetusministeri Kristian Gestrin toi yliopisto-opintoihin pakollisen virkamiesruotsin. Autojen kansallisuustunnus SF muutetaan FIN muotoon. YLE:n ruotsinkielistä toimintaa vahvistetaan tuntuvasti ja se saa 15-20 % YLEn koko budjetista. Kielikylvetys alkaa eliittikoulun esiasteena. Yksityiset yritykset pakotetaan ruotsinkieliseen palveluun.

22. Kielilakikomitea 1999-2001
Kielilakikomitea puheenjohtaja KHO:n presidentti Pekka Hallberg saa korkea ruotsalaisen kunniamerkin ennen komitean työn alkua. Komitean jäsenistä puolet on suomenruotsalaisia, samoin kuin komitean pääsihteeri ja kaksi muista kolmesta sihteeristä. Komitea kuulee ainoana ulkomaalaisena Ruotsin hallituksen ministeriä Mona Sahlinia. Komitea jättää tehtäväksiannosta käytännöllisesti katsoen kokonaan uuden lain kustannusvaikutusten arvioinnin.

23. Uusi kielilaki 2004
Laki säädetään eduskunnan loppusuoralla. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lain kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Ministeri Mona Sahlin tulee kertomaan, että nyt Ruotsi alkaa tarmokkaasti parantamaan suomen kielen asemaa siellä. Lain tultua säädetyksi Suomessa, Sahlin ilmoittaa, ettei Ruotsilla olekaan varaa suomen aseman kohentamiseen.
Lain kirjoittanut Sten Palmgren kertoo lehdille, että ”laki ei muuta mitään”. Svenska folkskolans vänner antaa Palmgrenille lain valmistelusta 10.000 euron palkinnon. Siitä tehdään useita tutkimuspyyntöjä, mutta eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että Svenska folkskolans vänner ei ole asiassa edunsaaja ja asia jätetään silleen.

24. Kielipoliisit oikeusministeriöön
Kielilain toteutumista seuramaan oikeusministeriöön perustetaan kolme virkaa, joihin kaikkiin nimitetään suomenruotsalaiset; kielilakikomitean sihteeristä Paulina Tallrothista tulee hallitusneuvos ja muut ovat ylitarkastaja Tirsa Forssel ja tiedottaja Maj Grogell-Haimi. Kaikkiin ruotsinkielisiin talouksiin lähetään valtion varoin tehty ja postitettu esite ”Du har rätt”. Vaikka lain ilmoitettiin koskevan molempia kieliryhmiä, niin suomenkielisille ei lähetetty minkäänlaista esitettä.

25. Toivoa paremmasta?
Uusi kielilaki tuli voimaan 1.1.2004. Jo 16.3.2004 yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista järjestää valtakunnallisen voimannäytön ja vaatii ylioppilastutkintoon valinnanvapautta. Vajaata kuukautta myöhemmin 15.4.2004 valtioneuvostossa on Rkp:n vaatima äänestys lukiolain 18 pykälän muutoksesta ja Rkp häviää sen 14-2. Sitä ennen opetusministeri Tuula Haataisen erityisavustaja, ruotsinkielisten sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta on jouduttu siirtämään muihin tehtäviin, jotta ministeri voi viedä lakiesityksen valtioneuvostoon. Eduskunta hyväksyy lainmuutoksen äänin 140-23. Ylioppilastutkinnossa vuodesta 2005 alkaen ainoa pakollinen aine on äidinkieli ja muut vähintään kolme saa valita. Vain kaksi vuotta myöhemmin ruotsinkirjoittajien määrä on pudonnut 30 prosenttia.

26. Svea-mamma herää!
Suomen eduskunta poisti pakkoruotsin ylioppilastutkinnosta 28.6.2004. Vain kaksi päivää myöhemmin Svenska Dagbladetissa todetaan, että Ruotsi ei millään tavalla ole reagoinut asiaan. Kolumnisti Richard Swartz ihmettelee, etteivät edes Ruotsin uusnatsit ole tehneet asiassa mitään!
Ruotsin valtiopäiville tulee aloite määrärahasta, jolla ruotsin opetusta Suomessa tehostetaan. Ruotsin hallitus asettaa erityisselvitysmies Erland Ringborgin, joka laatii raportin, missä esitetään, että Ruotsi asettaa oman virkamiehensä Suomen opetushallitukseen valvomaan suomenkielisten lasten pakollista ruotsin opetusta. Asiasta nousee kohu YLE:n TV1:n pääuutisissa ja Ruotsin pääministeri Persson on varsin vaivautunut, kun häneltä kysytään tästä asiasta Jyväskylässä.

27. Tuhat poliisia työttömiksi
Uuden kielilain perusteella poliisien ruotsintaitovaatimukset asetetaan niin kohtuuttomiksi, että lähes tuhat poliisia on jäämässä työttömyyskortistoon. Asiaa selvittämään asetetaan kolme ministeriä, joista yksi on Rkp:n Ulla-Maj Wideroos. Ratkaisun tekevät kuitenkin ministerit Rajamäki (sd) ja Koskinen (sd) ja kielilain yli kävellään ensimmäinen näyttävä kerta.

28. Ruotsi rynnistää uudelleen
Hanasaaressa järjestetään 14.3.2007 tiedotustilaisuus, missä Paavo Lipposen johdolla julkistetaan Suomen ja Ruotsin valtion varoin toteutettava 5-vuotissuunnitelma ”svenska nu”. Paikalla on Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder-Brundin, Ruotsin hallituksen erityisselvitysmies Erland Ringborg, Svenska institutin osastopäällikkö Monika Wirkkala, Suomen ruotsinkielen opettajien puheenjohtaja Johanna Lyytinen-Levola, ruotsalainen kirjailija Johanna Nilsson, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman.
Tiedotusaineiston faktaruutu 1 kertoo seuraavaa: ”Vähemmän resursseja – huonompaa ruotsia”
Ruotsinopetusta on merkittävästi vähennetty 1990-luvulla (opetusministeri Riitta Uosukainen), jolloin peruskoulussa ruotsin viikkotunnit pudotettiin 9:stä 6:een. Ruotsin kielen syventävät opinnot on poistettu kokonaan monissa kunnissa – jopa suurissa kaupungeissa kuten Vantaalla ja Oulussa. Peruskoulun A1 ruotsinkursseja oli tarjolla 2003-04 vain 21 kunnassa koko maassa. Vapaaehtoinen A2-ruotsi on vuosien 2000 ja 2004 välisenä aikana poistettu 43 kunnassa. Ja vuonna 2005 ruotsi muuttui valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa. Nyt tilannetta yrittää parantaa 32 hengen valtuuskunta Suomen ja Ruotsin valtion rahoittamana.

29. Suomenkielinen Suomi
Suomen kansalaisista 70 % asuu yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa. Suomenkielienemmistöisissä kunnissa asuu 27 % väestöstä, ja niissä ruotsinkielisten osuus jää yleensä selvästi alle 10 prosentin. Vain 3 % suomenmaalaisista asuu ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa ja 0,3 % yksikielisesti ruotsinkielisissä kunnissa. Suomen 20 maakunnasta 13:ssa asuu enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä.

30. Suomi – Itämeren kummajainen
Itämeren rantavaltioista kaikki muut paitsi Suomi ovat virallisesti yksikielisiä, vaikka useimmissa niissä on suurempia kielivähemmistöjä kuin Suomessa. Yksikielisiä ovat:
Puola (97,6 % puolankielisiä ja 2,4 % vähemmistökielisiä)
Tanska (94,6 % tanskankielisiä ja 5,4 % vähemmistökielisiä)
Saksa (91,3 % saksankielisiä ja 8,7 % vähemmistökielisiä)
Ruotsi (89,5 % ruotsinkielisiä ja 10,5 % vähemmistökielisiä – noin 440.000 suomenkielistä)
Venäjä (86,6 % venäjänkielisiä ja 13,4 vähemmistökielisiä)
Liettua ( 81,6 % liettuankielisiä ja 18,4 % vähemmistökielisiä)
Viro ( 65,2 % vironkielisiä ja 34,8 % vähemmistökielisiä)
Latvia (55,8 % latviankielisiä ja 44,2 % vähemmistökielisiä)

Vain Suomessa on kaksi kansalliskieltä, vaikka suomenkielisiä on 92,5 % väestöstä ja vähemmistökielisiä on 7,5 % (ruotsinkielisiä 5,5 %).

31. Kestävän kehityksen kielipolitiikka Suomeen
Pakkoruotsin asteittainen alasajo kaikilla koulutuksen tasoilla. Suomen kielen säätäminen ainoaksi valtakunnallisesti viralliseksi kieleksi koko tasavallassa. Toisena kansalliskielenä ja paikallisesti virallisena vähemmistökielenä säilyy ruotsi kunnissa, missä on vähintään 10 % ruotsinkielisiä.
Perustuslain erityissuoja annetaan saamille, romanikielelle ja viittomakielelle. Kaikkia muita vähemmistökieliä (nyt jo lähes 150) kohdellaan YK:n ja EU:n säädösten ja suositusten mukaisesti.
Suomen hallitus ja eduskunta ryhtyvät aloitteellisiksi, jotta Suomen ja Ruotsin kielilainsäädännöt yhdenmukaistetaan EU:n ja EN:n säädösten ja suositusten mukaisesti. Myös suomen kielen asemaa Pohjoismaiden Neuvostossa on olennaisesti parannettava.
Tämä on alustava tietoiskumainen kooste Suomen kielipolitiikasta ennen ja nyt. Alamme työstää sitä Suomalaisuuden Liitossa edelleen.
Siihen liittyy esitysgrafiikkatiedosta, joka löytyy linkistä: http://personal.fimnet.fi/business/heikki.tala/kielipolitiikka.pdf

14-03-2007 Hanasaaren "svenska nu" tiedotustilaisuus   

 

Olin Hanasaaren tiedotustilaisuudessa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana ja istuin eturivissä muiden kansanedustajaehdokkaiden Stefan Wallinin ja Astrid Thorsin ja ruotsalaisten dignitaarien kanssa.

Käytin tilaisuuden ainoan kyselypuheenvuoron ja ihmettelin siinä ensin sitä, että Ruotsin valtio käyttää rahoja suomenkielisten lasten pakkoruotsittamiseen ja samaan aikaan sortaa suomen kieltä, suomenkielistä kulttuuria ja omia suomenkielisiään Ruotsissa.
Kysymykseni kuului, että milloin Suomi ja Ruotsi käynnistävät yhdessä samantapaisen delegaation Ruotsissa suomen kielen puolesta.

Paikalla olivat siis Suomen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, ministeri Stefan Wallin, ministeri Pär Stenbäck, Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder-Brundin, erityisselvitysmies Erland Ringborg, ym. Kukaan ei suostunut vastaamaan kysymykseeni.

Tilaisuuden jälkeen tarjotuilla kahveilla sain tilaisuuden keskustella Lipposen, Ringborgin, Monika Wirkkalan ja ruotsalaisen kirjailija Johanna Nilssonin kanssa. Pääosin ruotsalaiset olivat puolustuskannalla ja yhtäkkiä Suomella ja Ruotsilla ei ollutkaan yhteistä historiaa, jos olisi tarkoitus parantaa suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin asemaa Ruotsissa. Monika Wirkkala oli yllättäen tästä asiasta kanssani samaa mieltä.

Puhemies Paavo Lipponen sanoi yrittäneensä tehdä asiassa jotakin, mutta myönsi, ettei Suomi varmaan ole tehnyt tarpeeksi.

Oli todella hyvä tilaisuus päästä tuomaan kolikon toinen puoli esiin. Käytin kysymyspuheenvuorossani englantia, jotta kaikki olisivat ymmärtäneet sanomani. Muut puhuivat osan ruotsiksi ja osan suomeksi, jolloin esimerkiksi ruotsalaisilta jäi sanoma tajuamatta. Ruotsalaisten kanssa puhuin ruotsia, paitsi Wirkkalan ja Ruotsin kulttuuriattasean kanssa suomea, jota molemmat osaavat erinomaisesti. 

 

Kommentit: 6-03-2007   Tekijä: Oikeassa Ollaan: So we have no common history with the Swedes. btw. swede=lanttu (kevennys vaan) 

 

15-03-2007   Tekijä: Kaikille Suomea: Kansakunnan yhtenäisyys ja yhteisöllisyys turvataan parhaiten kielienemmistön kielellä, joka opetetaan kaikille Suomessa eläville tasapuolisesti.

 

05-02-2007 Runebergin päivä ja Finlandia   

 

Tämä alkaa olla jo uskomatonta. Aamulla klo 7 soi puhelin ja TV1 haluaa puhelinhaastattelun Maammelaulun uudesta suomennoksesta. Saan aikaa 40 minuuttia ja kiiruhdan kirjahyllyllemme - poimin kolme erilaista Vänrikki Stoolin tarinoita ja yhden toivelaulukirjan. Muutamassa minuutissa selviää, että Maammelaulusta on 80 vuoden kuluessa ollut monta erilaista suomennosta.
Niinpä on ihan mukava antaa katsojien kuulla, miten maailma muuttuu myös muuttumattomaksi miellettyjen asioiden osalta.

Voitte katsoa tuon 2½ minuutin tv-pätkän tässä osoitteessa:
http://www.youtube.com/watch?v=uiGNOxMbG5A
Ilta-Sanomissa oli myös haastatteluni, vaikka etunimi oli muutettu Eskoksi - no, "Eskon puumerkkinä" sitä nyt markkinoin. Aamulehti halusi myös kuulla Suomalaisuuden Liiton kannan Maammelaulun uuteen suomennokseen.
Ei minulla ole mitään uusia sanoja vastaan, mutta kansallislaulussa pitää olla Suomi ehdottomasti uloslaulettuna.
Huomenna vaalityö jatkuu Loviisan torilla purevassa pakkasessa. Tulkaapa juttelemaan. 

 

Kommentit: 09-02-2007   Tekijä: Voitto Kotiin: Triumph on Riemuvoitto. Enemmän siis kuin tavallinen voitto.

 

08-02-2007   Tekijä: Nomen est omen: Nimi on enne. Heikki ajaa Voitto-merkkisellä autolla.  

 

07-02-2007   Tekijä: SVEDU: Ei muuta kun kiitos Tala.Olet ihana 

 

06-02-2007   Tekijä: Heikki Tala: Kiitos! Ihan mukavasti on vaalikampanja käynnistynyt. Olen tuota YouTuben linkkiä laittanut eri palstoille.  

 

06-02-2007   Tekijä: Vihdoin voin äänestää: Haastattelu on myös YouTubessa. Hyvä Heikki.

 

14-01-2007 Google hakukoneessa kirjoita "Heikki Tala"   

niin saat lisätietoja minusta ja tekemisistäni. 

 

29-12-2006 Oletteko tulleet ajatelleeksi,   

 

että Suomen eduskunnassa on jatkuvasti vuosikymmenten ajan ollut tusinan verran kansanedustajia, joiden ainoa tehtävä on vahtia ruotsin kielen etua, sen pakottamista 95 %:n enemmistölle, ja erilaisten etu- ja erioikeuksien haaliminen 5 %:n vähemmistölle?
Olisiko tullut aika, että suomalaiset äänestäisivät eduskuntaan muutaman kansanedustajan, jotka alkaisivat ajaa enemmistön etua tässä kieliasiassa? Kyse ei missään tapauksessa ole kielivähemmistön sorto tai syrjintä - sellaiseen ahvenanmaalaiseen ja ruotsalaiseen käytäntöön aidot suomalaiset eivät koskaan alennu.
Eduskuntavaalit lähestyvät, joten miettikääpä tätäkin asiaa Suomen tulevaisuuden kannalta - tämä on maailman ainoa suomenkielinen maa. Sen etuja ei kukaan muu aja - ei kotimaassamme, puhumattakaan maailmasta. Suomessa ruotsin kielen etua ajavat sekä suomenruotsalaiset että Ruotsi! 

 

Kommentit: 08-01-2007   Tekijä: TÄSSÄ OLISI TAVOITEOHJELMAN POHJAKSI 1) Kielienemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieleksi(esim. lainsäädännön kirjoittaminen kielienemmistön kielellä riittää hyvin kaikille) 2) Koulujärjestelmä toimii täysin kielienemmistön kielellä 3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena. 4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa. 5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe. 6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidinkielellään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli. 7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vårtsprookkia (Tulkki- ja käännöspalvelut riittää). 8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen. 9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi Suomessa ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa. 10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Niin Ruotsissakin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti Ruotsi ottaa vastaan ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirjasta) Suomen muuttaessa tilastointikäytäntönsä vastaamaan pohjoismaista esimerkkiä pääsisi Suomikin yhtä arvostettuun asemaan kansainvälisesti kuin ne ovat päässeet. 11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia eikä paluumuuttajia. 12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Perustuslaki on kirjoitetaan vain kielienemmistön kielellä, joka kaikkien tulee hallita mikäli haluavat kansalaisuuden. 13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita. 14) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (ks. ”meänkieli”). Suomessa vårtsprook. 15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään maatalousministeriössä. 16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa) 17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä. 18) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin Ruotsissakin tehdään. 19) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä 20) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-pohjoistamaista tapaa rekisteröidä väestön äidinkieli. 21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole kielletty minkä johdosta Ruotsilla on avaramielisen valtion maine myös Suomessa. Suomella olisi Ruotsin mallin avulla mahdollisuus saada samanlainen avaramielisen valtion maine toisin kuin nyt. Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958. 22.) Ruotsissa ei ole mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita eikä erillistä hallintojärjestelmää kielivähemmistöille. Sellaiset voidaan lakkauttaa Suomessakin, jolloin Suomikin saisi yhtä arvostetun aseman kansainvälisessä yhteisössä kuin Ruotsi on saanut. Yhteenveto: Kielienemmistön kieli on syytä säätää lailla valtakuntaa koossapitäväksi pääkieleksi, kuten Ruotsissakin on viisaasti säädetty. Malli on siis kopsattu naapurista josta on kopsattu paljon muutakin vähempiarvoista.  

 

08-01-2007   Tekijä: Suomalainen eduskuntaryhmä?: Tarvitaan suomalainen eduskuntaryhmä. Nyt sellaista ei ole Suomen eduskunnassa!!! Perussuomalaisten ainakin pitäisi tajuta ajan merkit ja muuttaa nimensä suomalaiseksi eduskuntaryhmäksi. 04-01-2007   

 

Tekijä: Heikki Tala: Juuri sen vuoksi teen tätä työtä, että haluan Suomen jatkossakin olevan mallikelpoinen maa kielipolitiikassaan. Ruotsi, Ahvenanmaa ja "Svenskfinland" ovat avoimesti kielirasistisia. Suomalaiset on aivopesty kuvittelemaan, että "onhan maamme kaksikielinen". Ei ole, eikä tule; yli 92 % suomenmaalaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä ja käytännössä tämä maa toimii jo lähes kokonaan suomen kielellä - ja toisena kielenä on englanti. Sehän on varsinainen totuus, vaikka muuta yritetään uskotella. Olen Suomen kansan enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että; 1) pakkoruotsi pois kaikilta koulutuksen tasoilta - vapaaehtoisena ruotsin kieli on ihan jees. 2) suomenruotsalaisten pohjaton hyysääminen on lopetettava, ja kuten tuore Taloustutkimus Oy:n tutkimus osoittaa, nyt jo 57 % suomalaisista haluaa ruotsinkieliset samalle viivalle muiden kielivähemmistöjen kanssa. 3) on luonnollista ja suorastaan itsestään selvää, että myös Suomessa enemmistön kieli on säädettävä maan ainoaksi pääkieleksi. Niinhän on Ruotsissa, kaikissa muissa Pohjoismaissa, kaikissa naapurimaissamme ja kaikissa muissa Itämeren rantavaltioissa (vaikka monissa niistä on paljon suurempia kielivähemmistöjä kuin Suomessa). En koskaan halua Suomeen sellaista kielirasismia, jota ruotsalaiset, ahvenanmaalaiset ja muut suomenruotsalaiset ovat harjoittaneet ja edelleen harjoittavat suomen kieltä ja suomenkielisiä kohtaan. Teen työtä kestävän kehityksen kielipolitiikan puolesta Suomessa - tässä maailman ainoassa suomenkielisessä maassa. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä ohjelma kantaa maalisvaaleissa. 

 

04-01-2007   Tekijä: jussi:  Hyvä Heikki Tala Mikä on sivistyneistön tehtävä Suomessa? Agitoida? Mistä vihanne ruotsia vastaan kumpuaa. Selvästi huomaa, että asenteenne ja toimintanne on enemmän vihamielisyyttä ruotsin kieltä kuin tukea suomen kieltä kohtaan. Olenko väärässä, jos sanon että käyttäytymistänne ei voi kuvata lauseella: Toimiminen jonkin asian puolesta ei ole toimintaa toista asiaa vastaan. Uhkaako suomenruotsalaisuus jotenkin suomenkielisiä - niin paljon, että Teidän tulee joka päivä vihata suomenruotsalaisuutta? On rasismia, ikärasismia, sukupuolirasismia, uskontorasismia ja kielirasismia. Eikö kaikki nämä ole mainittu Suomen laissa? Yst. Ylpeästi suomalainen.  

 

30-12-2006   Tekijä: Heikki Tala: Kielipolitiikan kankeaminen kestävän kehityksen uralle etenee samaan tapaan kuin pakkoruotsin poistaminen ylioppilastutkinnosta. Nythän ministeri Pär Stenbäck on jo väläytellyt tilannetta, jossa Rkp ei enää olisikaan hallituksessa, ja hänen mielestä se tarkoittaa pakkoruotsin poistamista kaikilta koulutuksen tasoilta. Seuraava vaihe onkin sitten perustuslain korjaaminen parin pykälän osalta. Nämä kaikki vaativat suurten puolueitten toimenpiteitä. Tähän asti ne ovat tanssineet Rkp:n pillin mukaan, mutta nyt on alkanut sekä Kepun että demarien piirissä kuulua uusia näkemyksiä Rkp-automaation poistamisesta. Tärkein oli 15.4.2004 tapahtunut valtioneuvoston äänestys Rkp:n vaatimuksesta, missä puolue hävisi ensi kerran kielipolitiikkaa koskevan äänestyksen totaalisesti - 14-2. Ihan varmasti tulevaan kehitykseen vaikuttaa myös tuore Taloustutkimus Oy:n tutkimus, jonka mukaan jo 57 % suomalaisista haluaa ruotsin kieltä kohdeltavan samaan tapaan kuin muita vähemmistökieliä. Pakkoruotsin poistaminen ylioppilastutkinnosta vei melkein 10 vuotta Rkp:n raivoisan vastustuksen vuoksi. Siinä jopa oikeuskansleri otettiin bulvaaniksi. Mutta sitten suomenkieliset lukiolaiset ottivat asian hoitaakseen ja lopputulos on nyt kaikkien tiedossa. Uuteen eduskuntaan tarvitaan lisää sellaisia kansanedustajia, jotka ottavat aktiivisesti kantaa kielikysymykseen - aina ja kaikissa asioissa. Kaikki asiat näet liittyvät tavalla tai toisella nykyiseen keinotekoiseen kaksikielisyyteen!  

 

30-12-2006   Tekijä: frey: Järkeväksi ohjelmaksi ei riitä tavoitteiden listaaminen ja vuosilukuhaarukoiden tarjoaminen. Mikä siinä on niin vaikeaa kunnon realistisen suunnitelman, roadmapin tekemisessä ja välitavoitteiden asettamisessa - jos haluaa muutosta on itse esitettävä toteutuskelpoinen vaihtoehtoinen malli. Miten esimerkiksi olet(te) aikonut hoitaa pakkokotimaisen poiston ja virkamiesten kielitaitovaatimukset? Eikö näillä asioilla ole mielestäsi mitään yhteyttä? Haluatko palauttaa tilanteen mikä oli 100-200 vuotta sitten, jolloin suurin osa valtion virkamiehistä oli ruotsinkielisiä? Taitaa ongelmana olla enemmänkin se ettei teillä Liitossa ihan oikeasti ole mitään keskustelua näistä asioista vaan sinä Heikki olet yksinään teesiesi toistamisessa.  

 

29-12-2006   Tekijä: Heikki Tala: Niinpä niin, "Frey", kyllä Suomalaisuuden Liiton kielipoliittisella ohjelmalla on paljon laajempi kannatus kuin Rkp "suomalainen kansanpuolue" ja muut pakkoruotsittajat uskaltavat edes pahimmassa painajaisunissaan kuvitella. Miksi ihmeessä muuten Hufvudstadsbladet soittaisi minulle kotiin ja kertoo kuulleensa huhun, että olisin asettumassa kansanedustajaehdokkaaksi, ja tekee siitä kahden palstan uutisen 21.12.2006. Kyllä "ilmassa taitaa sittenkin olla jotakin omituista". Miksi HBL on kiinnostunut näin mitättömästä asiasta? Osaatko kertoa? Suomalaisuuden Liitolla on selkeä ohjelma - ollut jo vuodesta 1988; pakkoruotsin juuriminen ja suomen kielen säätäminen maamme ainoaksi valtakunnalliseksi pääkieleksi. 

 

29-12-2006   Tekijä: frey: no, koskas näemme SL:n taholta jotain järkevää ja toteutuskelpoista kielipoliittista suunnitelmaa. Imatralaiset kieliaktivistitkin ovat kyenneet luomaan rakentavamman ja toteutuskelpoisemman suunnitelman (alueellinen pakkoruotsittomuus) kuin SL, minkä pitäisi sentään olla kielipolitiikan ammattilainen. Jos olisin liiton jäsenen, olisin todella huolestunut liiton ohjelmasta, mikä keskittyy parin teesin toistamiseen ja kielivähemmistön herjaamiseen realistisen suunnitelman sijaan. Ettekö oikeasti löydä siellä liitossanne muita perusteita pakkoruotsin poistamiselle kuin kuvitellun suomenkielisten vuosisataisen kyykytyksen pienen vähemmistön toimesta. Annat täysin väärän kuvan suomalaisista ja suomenkielisistä - emme todellakaan ole sellaisia nyhverötohvelisankareita kuin yrität viestittää - on siinä meillä todellinen suomalaisuuden ja suomen kielen puolustaja.  

 

28-12-2006 Tasapuolisuutta ja vastavuoroisuutta   

 

Virallinen Ruotsi on osoittanut poikkeuksellisen suurta kiinnostusta puuttua ruotsinkielenopetukseen Suomessa. Se jopa haluaisi asettaa oman virkamiehensä Suomen opetushallitukseen valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opintoja.

Mietitäänpäs asiaa hieman pitemmälle. Entä jos Ruotsi ottaisikin taloudellisen vastuun kaikista pakollisen ruotsinopetuksen kustannuksista Suomessa - Ruotsihan tästä suurimman hyödynkin saa.

Suomi käytäisi näin vapautuneet varat suomen kielen aseman parantamiseen Ruotsissa perustamalla suomenkielisiä kouluja erityisesti niille alueille, joilla suurin osa 440.000 ruotsinsuomalaisesta asuu. Myös ruotsalaisissa kouluissa voitaisiin tarjota ruotsalaisille lapsille mahdollisuus tutustua naapurimaansa rikkaaseen ikivanhaan kieleen ja kulttuuriin.

Samantapainen vastavuoroisuus pitää saada myös radio- ja televisiotoimintaan. Ruotsi voisi ottaa taloudellisen vastuun YLE:n kaikesta ruotsinkielisestä toiminnasta sekä Ruotsin TV:n ja radion näkymisestä/kuulumisesta Suomessa.
Suomi taas käyttäisi näin säästyneet varat suomenkielisen tv- ja radiotoiminnan kehittämiseen Ruotsissa.

Eikö tällainen olisi juuri sitä oikeaa tasapuolista vastavuoroisuutta kahden historiallisen veljeskansan ja nykyisen EU-naapurimaan välillä? Minusta se olisi oikein, ja jos ryhtyisin kansanedustajaehdokkaaksi ja tulisin valituksi, niin juuri tällaisia asioita ottaisin esille eduskunnassa.
 

24-12-2006 Joulurauhaa   

 

Kiihkeä ja tapahtumarikas vuosi on päässyt jouluun. Järvenpään kirkko oli tänään aaton hartaustilaisuudessa ääriään myöten täynnä - seisomapaikkoja myöten. Tällainen lähes 40.000 asukkaan kaupunki pystyy tuottamaan upeita elämyksiä. Korkeatasoisia kuoroja, muusikkoja ja muita taiteilijoita löytyy joka lähtöön. Järvenpään seurakunta on osunut ajan hermoon tällaisella jouluaaton iltapäivätilaisuudella, joka kesti 50 minuuttia. Sen jaksoi seistä helposti ja anti oli hienoa.
Tähän jouluun tuo erityistä iloa pieni 6 kuukauden ikäinen tyttärentytär Aino Maria, joka viettää ensimmäistä jouluaan. Mitähän tuollaisen pienen mielessä liikkuu, kun kaikkialla kimaltaa ja kimmeltää? Kahden hampaan hymy on joka tapauksessa aivan hurmaava.
Joulunaika tuo myös tiheästi kyyneleet silmiin, kun mieleen nousevat muistikuvat tyttärenpojastamme Markuksesta, joka sai olla iloinamme vain 8 vuotta ennen kuin leukemia riisti hänet meiltä neljän vuoden katkeran taistelun jälkeen helmikuussa 2005.
Nyt kuitenkin hiljennymme jouluun - valon, ilon ja muistojen juhlaan. 

 

18-12-2006Snellman -juhlavuosi päättyy ja itsenäisyyden 90. juhlavuosi alkaa   

 

Huomenna on J. V. Snellmanin 200-vuotisjuhlavuoden päätösmatinea YLE:n Isossa Pajassa, jonne kutsu kävi eduskunnan puhemieheltä Paavo Lipposelta ja valtiosihteeri Risto Volaselta. Ohjelmassa on Kaj Chydeniuksen musiikkia Snellmanin runoihin, Snellman -kirjailijoiden esityksiä ja mahdollisuus pelata Snellman -tietokonepeliä. Mielenkiintoinen ilta luvassa.

Tammikuun 4. on kulttuuriministeri Tanja Saarelan järjestämä Suomen itsenäisyyden 90. vuoden avajaistapahtuma Finlandia-talossa. Se alkaa puurotarjoilulla klo 11, minkä jälkeen alkavat avajaiset. Ne kestävät 1½ tuntia ja ohjelma on salaisuus. Sen jälkeen juodaan kahvit ja seurustellaan vapaasti klo 15 asti.

Lääkäripäivät ovat 8.-11.1.2007 ja siellä on runsaasti mielenkiintoisia aiheita. Professori Lea Pulkkinen pohtii "Kumpuaako aikuisen terveyskäyttäytyminen kasvuympäristöstä"? Professori Leena Palotie kertoo "Suomen ja Euroopan erityisasemasta genomilääketieteessä; biopankeista tautien uuteen ymmärtämiseen". Terveydenhuollon tulevaisuuden toimintatavat ovat terveyspoliittisen paneelin aihe.

Tammi-helmikuun vaihteessa pidämme Helsingin yliopiston ja Teheranin Shahid Beheshti yliopiston tutkijoiden välillä videoneuvottelun tutkimusprojektiemme nykytilasta ja tulevaisuudesta. 

 

29-10-2006 Suomalaisuus uuteen lentoon 2000-luvulla   

 

Minulla oli tänään kunnia olla juhlapuhujana Linnankoski-seuran 110-vuotismatineassa Porvoossa. Siellä palkittiin kaksi merkittävää kirjallisuuden huippua: kääntäjä Jaana Kapari (mm. Harry Potter kirjat) ja Linnankoski-tutkija, professori Markku Soikkeli.
Juhlapuheeni sai ilahduttavan myönteisen vastaanoton kaksikielisessä Porvoossa. Näin pohdiskelin puheessani suomalaisuutta:

Suomalaisuus uuteen lentoon 2000-luvulla? Jotta nousu voitaisiin aloittaa, pitäisi tietenkin tietää, mitä on suomalaisuus? Mikä erottaa suomalaisen muista ihmisistä, kansanryhmistä ja kansoista? Jos hyväksymme Maslovin tarvehierarkian, niin periaatteessa kaikilla ihmisillä on samat tarpeet, joiden tyydyttämiseen pyrimme ja vieläpä tietyssä järjestyksessä. Tästä lähtökohdasta suomalainen ja suomalaisuus eivät eroa muista ihmisistä. Amerikkalainen professori-ystäväni sanookin, että meitä ihmisiä yhdistäviä tekijöitä on huikeasti enemmän kuin erottavia.

Kaikkihan toki tiedämme sisäsyntyisesti, mitä on suomalaisuus. Suomalaisuuden Liitto pyydettiin runsas vuosi sitten Seinäjoen Tangomarkkinoiden SATUMAA -tapahtuman yhdeksi järjestäjäksi, ja olemme tähän mennessä osallistuneet siihen kaksi kertaa. Nyt heinäkuussa pidimme seminaarin tangosta ja minun osalleni tuli esitys ”Tango, Leino ja Snellman – syvintä suomalaisuutta”, eikä tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia nivoa yhteen näitä kolmea erilaista suomalaisuuden ulottuvuutta. Mutta nyt on vakavampi paikka – suomalaisuus uuteen lentoon?

Internet on muuttanut maailmaa enemmän kuin ehkä mikään muu keksintö vuosikymmeniin. World wide web on pohjaton tiedonlähde, jota mikään hakukonekaan ei enää pysty täysin hallitsemaan. Sieltä voi kuitenkin ammentaa hetkessä valtavan tietomassan vaikkapa suomalaisuudesta. Google tarjoaa suomen kielellä 101.000 sivua hakusanalla suomalaisuus. Katsotaanpa, mitä sieltä saisimme uuden nousun eväiksi.

Wikipedia määrittelee suomalaisuuden näin: ”suomalaisuus, kuten moni muukin kansallisuustermi, on nykykäytössä laaja, subjektiivinen ja epämääräinen; se voi tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Joillekin se merkitsee kieltä, joillekin sukujuuria, joillekin kansalaisuutta, toisille taas pitkään maassa asuneita etnisiä ryhmiä.

Anonyymin kirjoittajan ”Suomalaisuus tarkoittaa erityispiirteitä - suomalainen puhuu suomea, asuu Suomessa, on suomalaisen näköinen ja tunnustautuu suomalaiseksi. Suomalainen on kristitty tai pakana.”” Sitten hän katsoo taaksepäin muutaman kymmenen vuoden historiaa ja päätyy seuraaviin johtopäätöksiin: ”60-luvulla suomalaiset alkoivat rappeutua, 70-luvulla vallitsi vielä hyvinvointi, 80-luvulla alkoi kansainvälistäminen, 90-luvulla alkoi julkisen sektorin internatsismi ja Suomen itsenäisyys katosi.”

Professori Erkki Pihkala puolestaan pohtii suomalaisuutta ja sen muuttumista näin: ”Kansainvälisen kanssakäymisen raju lisääntyminen ja Suomen jäsenyys EU:ssa sekä näihin liittyvä kansallisvaltion olemuksen hämärtyminen ovat 1990-luvulta lukien aiheuttaneet suuria muutoksia suomalaisten suhteissa muihin kansoihin. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että ’suomalaisuutta’ ymmärrettynä ’suomalaisena suomalaisuutena’ joudutaan jäsentämään uudesta aiempaa eurooppalaisemmasta näkökulmasta. Koska ilmaisumuoto ’suomalainen suomalaisuus’ ja siihen liittyvä henkilötason käsite ’suomalainen suomalainen’ kuulostavat keinotekoisilta, käytän tässä jatkossa selkeyden vuoksi käsitteitä ’suomalaisuus ’ ja ’suomenmaalaisuus’. Jälkimmäisillä tarkoitan niitä, jotka eivät ole kielellisesti suomalaisia, vaikka he ovatkin suomalaisia juridisesti, koska he ovat Suomen kansalaisia. Tämä vastaa jo vallitsevaa käytäntöä sikäli, että maamme ruotsinkieliset ovat jo pitkään tehneet eron käsitteiden ’finländare’ eli ’suomenmaalainen’ ja ’finne’ eli ’suomalainen’ välillä. Sana ’finne’ on jäänyt heillä lähinnä entiseen kielellis-asenteelliseen merkitykseensä. Tämä tarve on nyt tulossa myös suomenkieliselle puolelle siirtolaisuuden kiihtyessä. Lisäksi alkuperäiskansojen oikeuksista lähtevä orgaaninen kansalaisuuskäsitys vaatii sekin käsitteiden kehittämistä ja eriyttämistä.”

Mika Hannula on väitöskirjassaan selvittänyt suomalaisuuden eri ulottuvuuksia haastattelemalla erilaisia ihmisiä. Hänen mukaansa suomalaisuuden käsite on joustava ja suomalaisuus itsessään muuttuvaa. Päämäärä on, että meistä jokaisen olisi hyvä olla suomalainen - mitä se sitten kenellekin tarkoittaakaan. Olennaista on oivaltaa sekin, ettei edes menneisyys ole meille annettua. Senkin sisältö on henkilökohtaista, avointa ja poliittista. Mannerheim on yksille verinen lahtari ja toisille ylväimmän suomalaisuuden symboli. Entinen arkkipiispa tiivistää suomalaisuuden viiteen sanaan: ”Sibelius, sauna, sisu, Nokia ja kirkko”, ja kirjailijalle ne ovat ”perkele, rokka, Rokka, suvi ja metsä”.

Mitähän Suomalaisuuden Liiton perustaja ja Linnankoski-seuran nimihenkilö Vihtori Peltonen, itseoppinut mies kansan keskuudesta, miettisi tämän päivän Suomesta? Hänen suuria tavoitteitaan oli ruotsinkielisten sukunimien muuttaminen suomenkielisiksi. Se saavutettiin jo ennen toista maailmansotaa ja tänään yli 70 prosentilla väestöstämme on suomenkielinen nimi, vaikka uusi suuntaus on erityisesti etunimien vierasperäisyys.
Linnankoski vaati suomalaisuuden kehittämiseksi toimenpiteitä suomen kielen, suomenkielisen kirjallisuuden ja koko kulttuurielämän aloilla. Voimme todeta, että nämä kaikki on nyt saavutettu. Suomen kieli elää ja voi erittäin hyvin. Se kuuluu pienuudestaan huolimatta suuriin kieliin, sillä puhujamäärältään suomi kuuluu sadan suurimman joukkoon sijaluvulla 92 (unkari 47. ja viro 177.) Kielemme on sanavarastoltaan jättiläinen ja miljoonalla sanallaan kilpailee englannin kanssa maailman kärkisijasta.
Linnankosken aikana hallinto ja ylempi hengenviljely tapahtuivat lähes kokonaan ruotsin kielellä. Suomalaisuuden Liiton ensimmäinen jäsenkirja onkin paljon puhuva. Ensimmäisellä aukeamalla todetaan, että ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, meidän täytyy olla suomalaisia!” ja viimeisellä aukeamalla lukee ”Suomen kieli, Suomen mieli – niiss’ on suoja Suomenmaan”. Liiton sääntöjen kolmas pykälä on kirjoitettu harvennettuna: ”Liiton jäseneksi pääsee jokainen, joka pitää kansallisena velvollisuutenaan ja kunnia-asianaan käyttää suomea omana kielenään”.
Nämäkin tavoitteet on suurelta osin saavutettu, vain muutama pikkujuttu on vielä hoidettava; Suomeen on saatava kielivapaus, joka tarkoittaa pakkoruotsin poistamista ja suomen kielen säätämistä maamme ainoaksi valtakunnallisesti viralliseksi kieleksi. Mallin saamme suoraan naapuriltamme ja veljeskansaltamme Ruotsilta, missä valtiopäivät viime joulun alla sääti ruotsin maan pääkieleksi.

”Suomi on ihan ykkönen” otsikoi toimittaja Pauliina Pulkkinen Helsingin Sanomissa 17. syyskuuta. Hän oli käynyt Euroopassa eli Brysselissä ja Frankfurtissa. Euroopan taloutta koskevassa kokouksessa Pauliinalle oli mitään varoittamatta läväytetty koko seinän kokoiset numerot ja kun kaikki mahdolliset talouteen vaikuttavat asiat oli koottu yhteen, niin Suomella menee parhaiten sekä Euroopassa että koko maailmassa. Vähän sama juttu kuin Nätti-Jussin tili Rovaniemen säästöpankissa, jossa numerot loppuivat Nätin rahatulvan edessä, ja kirjaan merkittiin vain ”Nätillä eniten”. Tililtä nostotkin kirjattiin, että ”Nätti nosti vähäsen, Nätillä edelleen eniten”.

Esityksen pitäjä kertoi eurokermalle, miten Suomi on kehittänyt täydellisen menetelmän menestykseen. Meillä on erinomainen koululaitos, joka tuottaa maailman huipputietäjiä ja osaajia. Kiinalaiset ja japanilaisetkin käyvät nyt hakemassa oppia koulutusjärjestelmiensä uudistamiseen Suomesta. Korruptio on vähäisintä maailmassa – ei siis toki kokonaan puuttuvaa. Työttömyys on saatu laskusuuntaan aktiivisella työllisyyspolitiikalla. Mielenkiintoista on, että euroasiantuntija pitää Suomen suurena vahvuutena työntekijöiden helppoa irtisanomismahdollisuutta. Se kuulemma luo uusia työpaikkoja menestyville aloille ja tätä kautta työtä kansalaisille. Tätä pidetään valtion haluna suojella työtä eikä työpaikkoja. Suomen korkeaa veroastettakaan ei nähdä pahana, koska yhteiset rahat käytetään yhteiseksi hyväksi eikä poliitikkojen lahjontaan tai voiteluun.
Kaikki tämä tuottaa joustavaa turvallisuutta, jonka osaajina suomalaiset ovat maailman huippua.

Seuraava luennoitsija kertoi, että Suomen eläkejärjestelmä on huippuhyvä, koska se on tajuttu ajoissa uudistaa. Olemme matalan riskin maa, eikä ole pelkoa eläkepommin räjähtämisestä käsiin.
Olipa millainen kansainvälinen tutkimus tahansa, niin Suomi keikkuu yleensä joko huipulla tai sen lähituntumassa.

Voiko tästä enää parantaa? Suomalaisia on aina opetettu varomaan ylpeyttä lankeemuksen edellä. Presidentti Mauno Koivisto on malliesimerkki suomalaisesta jurnuttajasta, että huonosti menee ja vain vielä huonompaa on odotettavissa. Ja riittäähän nyky-Suomessakin ongelmia niin maailman huippumaa kuin olemmekin. Huolestuttavaa on lukea uutisia, joiden mukaan maassamme on yli 100.000 lasta, jotka luokitellaan köyhiksi. Samaan aikaan jonkun valtiollisen monopoliyhtiön johto vetää miljoonien eurojen optiot – pahimmillaan yksi henkilö voi saada 14 miljoonaa euroa (84 miljoonaa mummonmarkkaa) - riippumatta siitä nouseeko vai laskeeko sähkönkulutus – hinnalla on vain yksi suunta kuin entisellä nokipojalla – yhä ylös yrittää, katolle se kiipeää! Muutamia vuosia sitten iloitsin kansainvälisissä tehtävissä voida kertoa, että Suomessa tuloerot olivat maailman pienimmät. Nyt kehitys on menossa huolestuttavaan suuntaan. Asiaa voi tietenkin tarkastella myös siltä kannalta, että ennen kuin voidaan jakaa, on tuotettava jaettavaa. Yrittäminen ja yritteliäisyys tarvitsevat rohkaisua.

Mitä voimme tehdä väestön ikääntymiselle? Mistä rahat ja tekijät vanhusten hoitoon? Entä terveydenhuoltoon? Onko uussuomalaisten haaliminen eri puolilta maailmaa ratkaisu? Halukkaita tulijoita olisi pilvin pimein, mutta keitä me itse asiassa haluamme tänne? Entä onko meillä edes oikeutta valita? Mikä on globaali vastuumme suomalaisina maailman hädästä ja ongelmista, joista totta vieköön ei ole puutetta? Miten muuttuu suomalaisuus, kun täällä on miljoona, kaksi tai viisi miljoonaa uussuomalaista? Entä vastuumme uusimmasta uhkakuvasta – suomalaisten poskettoman suuresta ekologisesta jalanjäljestä? Olemme maailman kolmanneksi rohmuimpia ekologisten mittarien mukaan.

Minulle suomalaisuus tai suomenmaalaisuus on ensisijaisesti kieli- ja koulutuskysymys. Vain osaamisella ja joustavuudella tämä pieni kansakunta voi selvitä kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Tämä on maailman ainoa suomenkielinen maa ja kansa, jonka kieli on ikivanhaa, monimuotoista, rikasta ja ääriharvinaista. Suomalaisuuden uuteen nousuun pitää ehdottomasti kuulua nimenomaan suomen kielen vaaliminen ja sen aseman turvaaminen – ihan Johannes Linnankosken hengessä.

Linnankosken hieman pettynyt tilinpäätös, kun Suomalaisuuden liiton jäsenmäärä jäi vain vajaaseen neljään tuhanteen hänen odottamiensa satojentuhansien asemesta, kuuluu näin: ”Selvää on nyt, ellemme sitä ennestään tunteneet, että me olemme ja jäämme eräässä suhteessa aina suomalaisiksi. Mikään ei meidän keskuudessamme vyöry virtana eikä liekkeinä loimua. Ei, ojista, pienistä puroista on meidän rientojemme kymi koottu; sitkeästä, hellittämättömästä hiilokseen puhaltamisesta rientojemme lämpö.”
Tuohon ei juuri lisättävää ole. Siinä on suomalaisuuden syvin olemus kiteytetty ylivertaisella tavalla. Siinä ovat avaimet myös uuden vuosituhannen suomalaisuuden uuteen nousuun – sitkeää ja hellittämätöntä yhteiseen hiillokseen puhaltamista.

 

Kommentit: 11-12-2006   Tekijä: Jarmo Ryyti: En löytänyt haulla Heikki Tala blogilistalta mitään? http://www.blogilista.fi  

 

25-11-2006   Tekijä: Heikki Tala: Kiitos vinkistä - asia on nyt hoidettu! 

 

24-11-2006   Tekijä: Tiedoksi: Tämä päiväkirjaosio kannattaisi lisätä blogilistalle. Sehän verkkopäiväkirja eli blogi. http://www.blogilista.fi


 09-10-2006 Mieluinen projekti   

 

Lääkintöhallitus lakkautettiin vuonna 1991. Silloin päättyi pitkä jakso tämän terveydenhuollon keskusviraston historiassa. Lääkintöhallituksen juuret ovat 16.5.1663 perustetussa Collegium medicumissa. Vuonna 1688 nimi muuttui Collegium regium medicumiksi. Suomen päästyä ruotsinvallan alta 1809 Turkuun perustettiin 26.11.1811 uusi Suomen Keisarillinen Collegium Medicum. Vuonna 1827 muodostettiin Lääkintötoimen Ylihallitus.
Vasta 1878 virasto sai nimen Lääkintöhallitus ja sellaisena se säilyi viraston lopettamiseen vuoteen 1991 asti.

Lääkintöhallituksen lakkauttamisen jälkeen entiset työntekijät perustivat Lääkintöhallinto ry -nimisen yhdistyksen, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli pääjohtaja Matti Ruokola. Hänen jälkeen johtoo tuli ylijohtaja Timo Lehtinen. Seuraavaksi puheenjohtajan nuija tuli minulle ja erääksi keskeiseksi tavoitteeksi otimme lääkintöhallituksen historian kirjaamisen. Siihen pienen yhdistyksen voimat eivät tietenkään riittäneet, mutta onneksi Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale otti asian omakseen. Nyt meillä on ylijohtaja Mauno Konttisen johdolla toimiva lääkintöhallituksen historiikin toimitusneuvosto ja historiikkityöryhmä, joihin molempiin minulla on ilo ja kunnia kuulua. Kirjoitustyöhön on palkattu ansioitunut historioitsija, dosentti Allan Tiitta. Olen varma, että nyt tämä terveydenhuollon keskushallinnon historiaprojekti saadaan kunnialla päätökseen ja tärkeää kulttuurihistoriaa tallennettua jälkipolville. 

 

28-09-2006Kiinalainen juttu   

 

Terveisiä Kiinasta. Pidimme 3-päiväisen symposiumin GEPEC:n merkeissä (Global Engineering, Promotion and Education Collaborative). Meillä on unelma, vaikka voimavarat ainakin toistaiseksi ovat kovin vaatimattomat tehtävän mittavuuteen suhteutettuna.
Shenzhen on yksi Kiinan erityistalousalueista siinä Hongkongin naapurissa. FINNAIR vie ja FINNAIR tuo - sekin pelaa tietynlaista uhkapeliä, mutta toivotaan parasta. Yhtäkkiä Suomi on Euroopan keskipiste Kaukoidän lentoliikenteessä.
Tänään 28.9.2006 tulee kuluneeksi 122 vuotta siitä, kun täysin ruotsinkielisessä Finska Läkaresällskapissa Matti Äyräpää piti ensimmäisen esityksen suomen kielellä. Ruotsinkieliset osoittivat sivistyksensä tasoa siten, että useat kokousedustajat marssivat mielenosoituksellisesti ulos salista. Mutta Matti oli oikeassa - Suomi on suomalainen ja ennen kaikkea suomenkielinen. Nyt se pitää saada näkymään myös kielilainsäädännössä! 

 

02-09-2006 Osakan helteessa   

 

Jalleen kerran muutaman viikon pituinen rupeama proprioseptiivisen derivoinnin parissa eli pohtimassa inhimillisen suorituskyvyn rajoja Global Engineering, Promotion and Education Collaborativen (GEPEC) LAN Centerissa. On aina yhta kiehtovaa saada lisaoppia tri Daryl Beach'n luona. Nyt valmistelemme GEPEC symposiumia, joka pidetaan Kiinan Shenzhenissa 22-24.9.2006. Esittelemme siella GKF:n eli Global Knowledge Frameworkin, joka koostuu nollakonseptista, sisasyntyisen aistin hyodyntamisesta, xyz ja muista koordinaateista, knowledge base eli kb1 (anatomia, fysiologia, patologia), kb2 (hoidon kriteerit ja indikaatiot) seka kb3 (inhimillisen suoritusten oppiminen, rajojen testaus ja kliinisten taitojen hionta), graafinen esittaminen, jne.
Kotimaiseen kielipolitiikkaan osallistumisen mahdollistaa internet! 

 

19-08-2006 Tiedemaailman näkemyksiä

 

1. Professori Aira Kemiläinen
"Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa."

2. Professori Kaarlo Kurki-Suonio
"Skandinaavisuus, jolla pakkoruotsia perustellaan, on suomenkielisille kansainvälisyyden este. Siihen kytketty ruotsipakko pohjoismaisessa kanssakäymisessä takaa ilmaisuylivoiman ja henkisen ylemmyyden niille, jotka saavat käyttää keskustelussa äidinkieltään. Kiihko, jolla siitä pidetään kiinni, osoittaa, että kysymys on vallasta, perinteisestä henkisestä ylivallasta, jonka nautinnosta ei haluta luopua.”

3. Professori Juha Manninen
Jusleniuksen Vindiciae Fennorum syntyi poikkeusoloissa. Ruotsin valtakunta oli jälleen sodassa, mikä ei kylläkään yksinään ollut poikkeuksellista. Tuoreessa muistissa olivat edellisen vuosikymmenen jälkipuoliskon suuret nälkävuodet, jotka surmasivat Suomen silloisesta väestöstä lähes kolmanneksen.”

4. Professori Esko Valtaoja
”Vaa'ankielenä oleva pieni ryhmä pystyy lähes loputtomiin pitämään panttivankinaan koko suurta enemmistöä. Jos ruotsalaista kansanpuolueesta ei olisi, askel järkevämpään tutkintoon olisi otettu jo kauan aikaa sitten. Ruotsin kielen pakollisuuden puolustaminen on saanut surkuhupaisia muotoja. Jos joku luulee, että ruotsinkieltä osaamattomat ovat syrjäytyneitä, voi tehdä testin ja koettaa keskustella toisella kotimaisella kymmenen parhaan ystävänsä kanssa. Sekä kysyä kuinka paljon ruotsin kielestä on kullekin ollut hyötyä työuralla.”

5. Dosentti Tove Skuttnab-Kangas
”Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

6. Professori Juha Janhunen
”Tilastot osoittavat, että Suomen kielipolitiikka on epäonnistunut tavoitteessaan – mikäli alkuperäisenä tavoitteena todella oli kansallinen kaksikielisyys. Samalla kun ruotsinkielisen kansanosan sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus väestöstä on jatkuvasti laskenut, myös suomenkielisten taito käyttää ruotsin kieltä on heikentynyt siinä määrin, että esimerkiksi oikeuslaitos ja terveydenhuoltoverkosto eivät enää kykene palvelemaan ruotsinkielisiä kansalaisia. Strategiat on käytetty loppuun, ja suomenruotsalaisuuden aika alkaa olla ohi. Vai voisiko Per Stenbäckin puheenvuoro herättää suomenkieliset päättäjät huolehtimaan vähemmistöstä, joka ei itse ymmärrä parastaan?”

7. Professori Esa Itkonen
”Tavalliselle suomalaiselle se (pakkoruotsi) sitä vastoin ei ole vain hyödytön vaan suorastaa haitallinen kieli. Miksi? Siksi että se vie aikaa muiden, hyödyllisten kielten opiskelulta. Jos ruotsi on suomalaisille hyödytön kieli, niin miksi sitä sitten opetetaan pakollisesti? Mitään todellista syytä tähän ei ole. Syyksi ei nimittäin riitä se, että ennen vanhaan Ruotsin kuningaskunta hallitsi Suomea. Se oli silloin, mutta nyt on toisin.
Ketkä sitten ovat syypäitä siihen, että pakkoruotsista ei vieläkään ole päästy eroon? RKP riippuu mukana hallituksessa kuin hallituksessa ainoana päämääränään ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäminen. Ja jokaiselle pääministerille RKP:n mukanaolo hallituksessa on tärkeämpi kuin suomenkielisten etu.”

8. Professori Erkki Pihkala
”Toisekseen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys on nostanut uudella tavalla esiin suomen ja ruotsin kielten perinteisen historiallisen epätasa-arvoisen ja epäsymmetrisen suhteen. Tämä johtuu siitä, että ruotsin kielellä on Suomessa virallisen hallintokielen asema, muttei suomen kielellä Ruotsissa. Tämä epätasapaino antaa mittavan kilpailuedun ruotsalaisille yrityksille Suomen ja Ruotsin yhteismarkkinoilla osana EU:n sisämarkkinoita. Suomen kielilaeissa on siis ruotsalaisten maahanmuuttajien ja vierailijoiden sekä ennen kaikkea yritysten mentävä aukko. Tämä edistää maamme uusruotsalaistamista, mitä varten kielilakejamme ei suinkaan ole laadittu.

9. Professori Erkki Pulliainen
”Ruotsalaisten yhdistys – politiikan kummajainen. Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, Rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että "meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen". Se oli juuri tuon Rkp:n edustaja. Neljä vuotta ei ole tilannetta muuksi muuttanut. Nyt Rkp vaati vain yhden virkkeen hallitusohjelmaan: "Ruotsinkieliset palvelut turvataan". Heille riittää kuulemma yksi ministerinsalkku, eikä senkään laadulla ole väliä.”

10. Professori Erkki A. Niskanen
”Motto: Nykyisillä koulutuksen kieliohjelmilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kaksinkertaiseen kääpiökielten häkkiin. Suomen koululaitoksen kaikkien asteiden kieltenopetusohjelmat on problematisoitava ja uudistettava, ruotsin kielen pakollisuus on poistettava.

11. Professori Åke Lindman
"Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin, Lindman manailee."

12. Professori Jan Sundberg
Suomalaiset valitsijat eivät pidä Rkp:stä. Suomenruotsalaiset sen sijaan äänestävät massiivisesti Rkp:tä – viime vuoden eduskuntavaaleissa peräti 70 prosenttia.”

13. Professori Ilmari Rostila
Ministeri Jan-Erik Enestam perusteli ylioppilastutkinnon rakennekokeilun rajoittamista ja Rkp:n kielteistä kantaa siihen sillä, että ylioppilastutkinnon tulisi olla osoitus yleissivistyksestä. Perustelun ydin oli ajatus, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen. Minusta ei. Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa. Missään muussa maassahan kenenkään mieleen ei tulisi näin väittääkään. Koen tätä taustaa vastaan kohtuuttomana ja alistavana myös lapsilleni asettuvan pakon opiskella ja osata ruotsia.”

14. Professori Panu Hakola
”Koulujen pakkoruotsi on tavatonta voimavarojen tuhlausta. Oppimistulokset ovat huonot ja seurauksena vastenmielisyys kieltä kohtaan. Nykymaailmassahan tarvitaan suuria maailmankieliä: englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Ruotsin kielen osaaminen, asema ja arvostus paranee, jos sen opetus koulussa kohdistetaan siihen 30 prosenttiin, joka sitä haluaa, 70 prosentin enemmistön saadessa keskittyä häiriköinnin sijasta suuriin maailmankieliin.

15. Professori Lars Hulden
Ruotsin kielen monet murteet koettelevat jopa oikeusturvaa. Ruotsinkielessä on Lars Huldenin laskujen mukaan 60 eri murretta Suomessa. Varsinkin Pohjanmaan rannikolla murteet ovat vaikeasti ymmärrettäviä.
"Pohjanmaan murteita ymmärtävät ne, jotka ovat täällä eläneet ja murteisiin kasvaneet. Suomenkieliselle tuomarille, joka on koulun ja kurssien kautta ruotsinkielensä oppinut, murteet ovat vaikeita, miltei mahdottomia ymmärtää".

16. Professori Tapio Pento
Suomen tv:n ohjelma syrjinnästä Ahvenanmaalla on nostattanut reaktioita suomenkielisten parissa. Professori Tapio Pento Jyväskylän yliopistosta on järkyttyneenä kirjoittanut Ahvenanmaan yrittäjäyhdistykselle kuinka suomalaisia (finnar) kohdellaan Ahvenanmaalla.
Ei mitään oikeutta opiskella omalla kielellä, ei mitään oikeutta ostaa asuntoa tai muuta.
– "Miksi tukisimme rasisteja hän ihmettelee"

17. Professori Fred Karlsson.
Juhlapuhe Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran vuosijuhlassa Runebergin päivänä 2005. Svekomaanit tekivät kolme virhettä, jotka ovat edelleen rakentaneet negatiivista kuvaa ruotsinkielisistä suomenkielisten syvissä riveissä. Ensimmäinen virhe oli viivyttää ja vastustaa käytännöllisesti katsoen kaikkia vaatimuksia parantaa suomen kielen asemaa, myös itsestään selvästi oikeutettuja. Meni esim. aina vuoteen 1902 asti, ennen kuin suomi tuli muodollisesti ruotsin kanssa tasavertaiseksi.
Toinen virhe oli kehittää teoria ruotsalaisesta kansallisuusryhmästä Suomessa, ryhmästä, jolla oli muka vahvat siteet Ruotsiin. Siitä oli lyhyt askel kolmanteen ja pahimpaan virheeseen, kun germaanis-ruotsalainen kansallisuusteoria pääsi leviämään ja muuttui rasismiksi. Freudenthalille suomenkieliset olivat puolivillejä (tjuder). Pian tuli mongoliteoria suomenkielisistä yleiseksi, samoin kuin teoriat itäbalttilaisesta rodusta, kun taas ruotsinkieliset uskoivat kuuluvansa ylempänä olevaan germaaniseen, pohjoismaalaiseen tai peräti itäruotsalaiseen rotuun. Näistä asenteista on vielä jäljellä jäänteitä. Turun (ruotsinkielisen) Katedraalikoulun abiturientit pitivät hyvänä v. 1993 koristaa kuorma-autonsa penkinpainajaispäivänä suurella kyltillä, joka esitti ihmisen kehitysvaiheita otsikolla: "Vahvimman eloonjäämisen kolme astetta”: -suomalainen (ugri) - homo sapiens (ihminen) - suomenruotsalainen" (Suomen kuvalehti 8/1993)
Nämä hyökkäykset ovat jättäneet ilmeiset jäljet suomenkielisen kansansieluun. Usea suomenkielisistä ystävistäni on todistanut, kuinka loukkaavana tuo rasismi koettiin. On tärkeää, että tämän päivän suomenruotsalainen eliitti alkaa tulkita itsekriittisesti myös mennyttä.

18. Professori Erkki Kouri
Lopuksi voidaan kysyä, onko suomenkielisen ja –mielisen väestön valtaosan vuosisatainen taistelu ”toiseudesta” ”normaaliuden” edellyttämään tasavertaisuuteen jo saavuttanut tavoitteensa. Millainen tilanne on (suomenruotsalaisten harjoittaman HT) syrjintäkulttuurin osalta tällä hetkellä? Vuosikymmenten kuluessa on luonnollisesti tapahtunut edistystä, mutta kuitenkin vielä näkyy jäänteitä menneiltä ajoilta. Sattuva esimerkki on eri tiedekunnissa noudatettavat ruotsinkielisiä hakijoita suosivat kiintiöt. Niiden takia useat suomenkieliset ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa.

19. Professori Kari Sajavaara
Jos päätös ruotsin opiskelusta olisi oppilaiden oma, opiskelumotivaatio olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi ja ruotsin opiskelun kokonaistuotoksen voisi odottaa olevan merkittävästi parempi kuin nykyisin. Eri tutkimuksista (esim. Nikki 1998, Julkunen 1998) tiedetään, että oppilaiden asennoitumiseen jonkin tietyn kielen opiskelua kohtaan vaikuttavat ensisijaisesti heidän henkilökohtaiset tavoitteensa ja käsityksensä kyseisen kielen merkityksestä omalla kohdallaan.
***
On ilahduttavaa, että yhä useampi professori ja tiedemies on alkanut pohtia Suomen kielipolitiikkaa ja suomenruotsalaisten osuutta siihen. Tällaisen tiedon soisi leviävän mahdollisimman laajalle, jotta "onhan maamme kaksikielinen" aivopesun tulos saadaan mitätöityä - Suomi on näet harvinaisen yksikielinen maa!

16-06-2006 Puolivuotiskatsaus eteenpäin   

 

Suomen Mieli -lehden juhlanumero meni tänään painoon ja ilmestyy ensiviikolla. Pääkirjoituksessa valotan suomalaisuuden juhlavuoden kohokohtia.
Professori Erkki Kouri kirjoittaa suomenkielisten toiseudesta autonomian aikana.
Dosentti Katriina Kajannes kuvaa Liiton perustajan, Johannes Linnankosken elämän vähemmän tunnettuja puolia.
Professori Pentti Alhonen ja maisteri Antero Alhonen kertovat Väinö Auerista, luonnontieteilijästä ja suomalaisuusaktivistista.
Maisteri Ari Luiro kuvaa Tornion mainiota murretta h:n päälthä.
Maisteri Matti Höök vaatii suomen kielen sorron lopettamista Ruotsissa. Höök on kirjoittanut kirjoja Ruotsin metsäsuomalaisista.
Professori Panu Hakola jatkaa suosittuja katsauksiaan maailman kieliin ja suomen suhdetta niihin.
Valtioneuvos Riitta Uosukainen toi Liiton 100-vuotisjuhliin opettaja Erik Kauton runon 12.5.1906 Snellmanin kunniaksi ja runo ilmestyy nyt Suomen Mielessä.
Lisäksi on hieno värikuvaliite Liiton juhlista.
Lehteä saa Liiton toimistosta 2 euron hintaan kesäkuun loppuun asti. Heinä-elokuun olemme lomalla.

Virolaisten Suomen-poikien kunniapuheenjohtaja Raul Kuutma tulee pitämään esitelmän Liiton syyskokoukseen virolaisista, jotka taistelivat Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta 1941-44. Hänelle luovutetaan silloin Suomalaisuuden Liiton ansiomitali.
Juhlavuoden suomalaisuuspalkinto on annettu Porvoon Linnankosken lukion uudelle ylioppilaalle Ella Karvoselle.
Heinäkuusta tuleekin odotettua vilkkaampi, sillä viime vuonna käynnistämämme SATUMAA tapahtuma Seinäjoella on laajentunut monipäiväiseksi 5.-8.7. Tangomarkkinoiden oheistapahtumaksi. Huipputapaus on Heikki ja Pia Kahilan uutuusmusikaali "Valkokangas tanssii ja soi". Lisäksi pidämme erilaisia seminaareja tangon, runon ja suven hengessä.
Mielenkiintoinen on myös Ylen radio 1:n "Napit vastakkain" ohjelma 12.7. klo 17.30, jolloin väittelen maaherra Peter Lindbäckin kanssa Ahvenanmaasta. Se uusitaan heti seuraavana päivänä klo 14.
Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto on jo 50. kerta 6.12.2006. Hieno päätös tälle Liiton 100-vuotisjuhlavuodelle.

Paljon muutakin tärkeää on luvassa syyskaudeksi. Tutkimus suomalaisten näkökannasta pakkoruotsiin ja viralliseen yksikielisyyteen. Nykyisen kaksikielisyyden kustannukset on tarkoitus selvittää tulevien toimien perustaksi.
Kansainväliset työt jatkuvat Japanissa elokuussa ja Kiinassa syyskuussa, joten kiirettä riittää. Nyt kuitenkin ansaitulle kesälomalle.
Hyvää kesää kaikille!
On todella suuri etuoikeus saada olla tällaisen yhdistyksen puheenjohtaja. Suomalaisuuden Liitto on aina ollut ajan hermolla ja suomalaisuuden edelläkävijä ja keihäänkärki. Tulkaa mukaan! 

 

07-05-2006 Kaikkien aikojen toukokuu   

 

Tänään ilon aihe oli Helsingin Sanomain julkaisema vastineeni pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennasen herjakirjoitukseen 29.4. otsikolla "Kielivihan vaalijoiden merkkipäivä". Nettipalstoilla vastineeni saama vastaanotto on ollut ilahduttavan myönteistä. Olihan tuo Pennasen kirjoitus hieman erikoinen syntymäpäivälahja 100-vuotiaalle Suomalaisuuden Liitolle.

Alkava viikko on vilkas kuin Vilkkilän kissapäivät. Huomenna pitää käydä parturissa ja TR-hiuksen Tommi saa laittaa pääni juhlakuntoon. Asunto-osakeyhtiön kevättalkoot on tiistaina. Torstaina 11.5. julkistetaan Liiton juhlakirja. Perjantaina pidän ppt-esityksen Kallion Rotary-klubissamme Suomalaisuuden Liiton 100-vuotistaipaleesta. Hieman poleeminen se tulee olemaan. Juhlat jatkuvat Helsingin yliopiston juhlasalissa ja päättyvät Säätytalolla pääministerin vastaanottoon.
Lauantaina 13.5. on Liiton pääjuhla Helsingin yliopistomuseossa ja ilahduttavan runsas ilmoittautuneiden joukko on tulossa juhlimaan tämän pienen mutta ilmeisen vaikutusvaltaisen yhdistyksen 100-vuotista taivalta. Mukana on valtioneuvos, ministeri, kansleri, professoreita, neuvoksia ja ennen kaikkea aktiivisia suomalaisuusihmisiä.
17.5. veljeni Matti täyttää 60 vuotta ja Suomen hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry 50 vuotta. Hammaslääkäri-Matti juhlii 17.5. ja veli-Matti 20.5.

Tampereen yliopistossa pidän luennon kehitysmaalääketieteestä 23.5. yhdessä tansanialaisen ja useamman suomalaisen kollegan kanssa. Ja sitten 24.5. Äitini saavuttaa kunnioitettavan 90 vuoden iän ja sitä juhlimme useamman päivän.
Kurssitoveri Simo ja vaimonsa Maiju juhlivat rubiinihäitään 27.5. Säkylässä ja mieluusti heidän yhteistä 40-vuotistaivaltaan lähdemme juhlimaan. Toukokuun 31. päivänä minut on pyydetty pitämään esitys Doctors against tobacco-verkoston kevätkokoukseen - onhan suu tupakoinnin kannalta avainasemassa.
Todellinen suomalaisuuden sadonkorjuun kuukausi, vaikka maanviljelijät vasta ovat kylvöhommissa. Sekin toki tuttua puuhaa nuoruudesta, kun parihevosilla äestin Yli-Talan peltoja kylvökuntoon. 

 

20-04-2006 Juhlavuosi etenee suotuisasti   

 

Hufvudstadsbladetista soitettiin tänään ja pyysivät haastatteluani Suomalaisuuden Liiton 100-vuotistaipaleen ja -juhlien tiimoilta.
Totta kai HBL:n toimittajat ovat huomenna tervetulleita Suomalaisuuden Liiton toimistoon haastattelemaan ja kirjoittavat sitten, mitä kirjoittavat 12.5.2006 lehdessään.
Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlakirjakin "Vuosisata suomalaisuuden puolesta" on jo tiedottamisen ammattilaisten arvioitavana ja ovat luvanneet laajan levityksen.
Mukavalta tuntui myös saada Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana kutsu pääministeriltä ja Helsingin yliopiston rehtorilta J V Snellmanin 200-vuotisjuhlallisuuksiin 12.5.2006.

Liittomme toiminnasta ollaan siis edelleen kiinnostuneita eri tahoilla. Se on ollut tavoitteeni siitä asti, kun joulun alla 2003 sain tämän vastuullisen tehtävän. Erityisen hyvältä tuntuu, että Liiton harjoittama aktiivinen kielipolitiikka pakkoruotsin poistamiseksi ja suomen kielen aseman vahvistamiseksi on saanut kansan suuren enemmistön tuen. Tästä on hyvä jatkaa ponnisteluja kielivapauden puolesta. 

 

27-02-2006 CAMPUS seminaari Kalevalan päivänä 2006   

 

CAMPUS-seminaari SUOMEN KIELI, SUOMEN MIELI
Kalevalan päivänä 28.2.2006
Jyväskylän yliopisto, Vanha juhlasali, Seminarium 212

"Jokainen väkevä ajatus on maailmaan lähtevä, kohdettaan etsivä voimavirta." Elsa Heporauta

PÄIVÄTILAISUUS – kaikille avoin ja ilmainen, KLO 10 ALKAEN

I Jyväskylän opettajaseminaari ja yliopisto suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen tukikohtina

Professori Eira Korpinen (JY, OKL): Tutkiva opettaja
FT Heli Valtonen (JY, Historia): Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaari patriarkaalisena yhteisönä
FM Seija Tuohesmaa: Johannes Linnankoski ja Jyväskylän opettajaseminaari
Dosentti Katriina Kajannes (JY, Kotimainen kirjallisuus): Kirjailijoiden campus
Professori Matti Leiwo (JY, Suomen kieli): Suomen opetus JY:ssa
Jatko-opiskelija Anni-Marja Seppänen (JY, Suomi): Campuksen nimistö

II Suomen kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden asema - KLO 13.30

Dosentti Heikki Tala: Suomen kielipolitiikan kehitys 1700-luvulta 2000-luvulle (Suomalaisuuden Liitto ry)

Paneelikeskustelu oman kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä tämän päivän ja huomisen Suomessa
Puheenjohtajana professori Osmo Hänninen (Kuopion yliopiston rehtori emeritus)

Keskustelijoina

YK Riitta Koikkalainen (Kampus Kustannus)
Toimitusjohtaja Pekka Mäkelä (Atenakustannus)
Ylikirjastonhoitaja Pirjo Vatanen (JYK)
ym.

Lisätietoja päivätilaisuudesta: katriina.kajannes@gmail.com 050-4303451

ILTATILAISUUS – MAKSULLINEN

Kuokkalan Kartano, Hämeenpohjantie 50, Jyväskylä

Eino Leino: Kodin kukka ja uhrikuusi
Lausuntataiteilija Matti Kaarlejärvi

Järjestäjät:

Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry
Suomalaisuuden Liitto ry
Suomen Heimot ry  

 

24-02-2006 Vauhdikas alku juhlavuodelle   

 

Kiirettä on riittänyt viime aikoina. Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlavuosi antaa monenmoista puuhaa. Työläin urakka on juhlakirjan saattaminen painokuntoon ja itse pääjuhlan valmistelu. Kaiken lisäksi väliin on pukannut ulkomaan komennuksia.

Edelliset kolme viikkoa menivät sisäsyntyisesti johdetun tarkkuustekemisen työpajoissa WHO:n Intercountry Center for Oral Health'ssa Chiang Maissa, Thaimaassa. Lämmintä riitti - yli 30 astetta päivisin, mutta aamut ja illat olivat upeita.
Kalevalanpäivänä olen alustamassa Suomen kielipolitiikasta 1700-luvulta 2000-luvulle Jyväskylän yliopistossa CAMPUS-seminaarissa.
Maaliskuun alkupäivät vietän työmatkalla Puolan entisessä pääkaupungissa Krakovassa, missä pohdimme ergonomian ulottuvuuksia.

Suomalaisuuden Liitto on saanut monenmoista tukea ja rohkaisua viime aikoina, mutta niistä tarkemmin myöhemmin. Tällä viikolla julkisuuteen tullut Euroopan komission teettämä eurobarometri "Europeans and their Languages" (243/Wave 64.3) antaa totista aihetta korjata Suomen kielipolitiikkaa ja kieltenopetusta. Raportti löytyy kokonaisena netistä (googlatkaa eurobarometer).
Peräti 62 % suomalaisista haluaa lastensa toiseksi vieraaksi kieleksi jonkun muun kuin nykyisen pakkoruotsin! Englanti tottakai on lähes kaikilla eurooppalaisilla ykkösvalinta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Suomi eroaa muista Pohjoismaista ja kaikista muista 25+4 EU-maasta juuri pakkoruotsinsa takia, joka suppeuttaa ja vinouttaa meidän kielten osaamistamme. 

 

06-01-2006 Juhlavuosi alkoi upeissa merkeissä   

 

Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlavuosi alkoi kerrassaan hienosti. Viime vuoden lopulla Liitto sai maailmanlaajuista tunnettuisuutta New York Times, International Herald Tribune ja Taipei Times lehtien julkaistua Lizette Alvarezin artikkelin Suomen vinoutuneesta kielipolitiikasta.
Sitten tuli haastattelupyyntö Alueuutisista, jonka levikki pääkaupunkialueella on lähes puoli miljoonaa. Kotiimme tulivat toimittaja Aino Piipari ja valokuvaaja Pia Vakkari. Juttelimme tunnin verran Suomalaisuuden Liitosta ja maamme kielipolitiikasta. Pia Vakkari oli haastattelun aikana saanut idean kuviinsa ja hän halusi, että teen sanomalehdestä megafonin, jonka avulla ikään kuin herätän suomalaisia uuteen suomalaisuuden hyökyaaltoon.
Juttu ilmestyi 4.1.2006 ja oli todella iloinen yllätys. Jo Ainon laatima otsikko on osuva "Ruotsin kielen paapominen lopetettava" - Suomalaisuuden liitto haluaa poistaa keinotekoisen kaksikielisyyden. Lehden etusivulla oli vielä kuva, jota koristi iskulause "Suomalaisuuden tiukka takuumies"!
Eipä ihme, että netin kielipolitiikkapalstat joutuivat lähes sekasortoon ja pakkoruotsittajilta alkoi tulla tappouhkausia ja muuta törkyä. Ylläpidot ovat niitä päivän mittaan siivoilleet, mutta ehdin kuitenkin tallettaa ne tulevaisuutta varten. Iloista puhelinpalautettakin on tullut mukavasti.

Nyt edessä on tiukka kevätkausi, jonka tärkein tehtävä on Liiton 100-vuotisjuhlakirjan saattaminen valmiiksi ja juhlien järjestely. Kaiken lisäksi tähän tuli taas pari kutsua kansainvälisiin tehtäviin, mutta niistä myöhemmin.
Uusi Vuosi on alkanut hyvin aktiivisissa merkeissä.
Niin ja vielä pitää käydä ehtiä äänestämässä Suomelle uutta presidenttiä. Ekakierroksella ääneni saa ainoa ehdokas, joka on selkeästi ilmaissut kantansa pakkoruotsia vastaan ja Suomen tulevan virallisen yksikielisyyden puolesta, Timo Soini. Hän on järkimies ja Suomen tulevan uuden kielipolitiikan airut - todellinen Triumph Herald! Se taas on ensi kesän pääprojekti - vanhan brittiauton entisöinti.
Oikein Hyvää Vuoden jatkoa kaikille! 

 

Kommentit: 24-11-2006   Tekijä: tiedoksi: Oi-oi toivoo että korkeastikoulutetut vaikenisivat. Yliopistoissahan nimenomaan opetetaan kriittiseen ajatteluun. Ilmeisesti Oi-oi ei ole opiskellut yliopistossa. 

 

17-01-2006   Tekijä: Heikki Tala: Kielivapaus on kallisarvoinen ja positiivinen asia. Kielitaito on myös myönteinen asia. Mutta pakkoruotsi on nimensä mukaan kielteinen juttu, ja keinotekoinen kaksikielisyys on yksinkertaisesti järjetön ja tavattoman suuri taloudellinen rasite. Pikkuhiljaa tämä alkaa kirkastua myös päättäjille, oi oi! 

 

17-01-2006   Tekijä: Oi-oi!: Niinpä-niin, luulen että tämä maa menestyisi paremmin jos/kun 1. Korkeasti koulutetut eivät käyttäisi aikaansa tällaisiin negatiivisiin asioihin. Osaatteko ajatella positiivisesti? 2. Rasisitit tuomitsisivat rasismia, ei ole kovinkaan uskottavaa, oletteko ajatelleet asiaa? 3. Ei haukuta kielitaitoa, moni minunkin tuttuni on valittanut huonoa kielitaitoa aikuisena. Kuulun itsekin niihin. Listasta voisi tehdä pidemmänkin, mutta luulen että se ei oikein mene perille.

 

28-12-2005 NYT se sitten tapahtui!   

 

New York Times räjäytti pankin. Suomen järjenvastainen kielipolitiikka levisi kulovalkean tavoin maailmanlehdistöön; International Herald Tribune ja Taipei Times NYT:n lisäksi. Joskus tarvitaan ulkopuolinen näkemään Bembölen hölmöläisten yritys kantaa pakkoruotsia sisään säkillä. Nyt se ulkopuolinen on toimittaja Lizette Alvarez. Suomalaisuuden Liitto ei olisi voinut saada parempaa joululahjaa kuin tuo joulupäivän New York Times'ssa ollut artikkeli.
Suomen valtamediat ovat tapansa mukaan hiljaa kuin .... sukassa, mutta vähä vähältä sielläkin asiaan on kajottu; mm. tämän päivän Iltalehdessä. Ja tietenkin lehden avaama nettikeskustelu riehahti heti täyteen paloon.
Nyt tarvitaan edelleen sitkää ja määrätietoista työtä Suomen kielipolitiikan saattamiseksi raiteilleen. Se tarkoittaa pakkoruotsin juurimista koululaitoksesta ja suomen kielen säätämistä maamme ainoaksi valtakunnallisesti viralliseksi kieleksi. 

 

Kommentit: 24-11-2006   Tekijä: tiedoksi: Miksi noin pilkallinen ja ilkeämielinen kommentti! 

 

17-01-2006   Tekijä: 1 Odota kun saamelaiset alkavat vaatia suomenkielisiltä alueet itselleen ja että saamenkieli on otettava valtakunnan ykköskieleksi! On vain ajan kysymys kun näin käy!

 

07-12-2005 Puhe Äetsän kunnan itsenäisyyspäivänä juhlassa Sarkia-lukiossa 6.12.2005   

 

Dosentti HEIKKI TALA
Suomalaisuuden Liitto ry:n puheenjohtaja

SUOMALAISUUDEN VOITTOKULKU

Jälleen tänä aamuna Helsingin Tähtitorninmäellä oli Suomalaisuuden Liiton järjestämä perinteinen itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnostotilaisuus, jossa salkoon nousi maamme suurin Suomen lippu, yli 50 neliömetrin laajuinen siniristi. Lippu juhlistaa itsenäisyyspäiväämme tässä maailman ainoassa suomenkielisessä maassa. Suomen siniristilippu on kuitenkin nuorempi kuin itsenäisyytemme, sillä tasavallan ensimmäiseksi lipuksi itsenäisyyssenaatti vahvisti karmiininpunaisen lipun, jonka keskellä oli keltainen vaakunaleijona ja sen varustus valkoinen. Monien vaiheiden ja kiivaitten keskusteluitten jälkeen sisällissodan päätyttyä eduskunta antoi 28. toukokuuta 1918 lain sinivalkoisesta Suomen ristilipusta.

Vietämme tänään Suomen 88. itsenäisyyspäivää. Itsenäistyminen oli hyvin arkinen tapahtuma, sillä Suomen senaatin antaessa itsenäisyysjulistuksen 4. joulukuuta 1917, se käsiteltiin kuin mikä tahansa tavallinen juokseva asia. Joulukuun 6. päivänä annettiin itsenäisyysjulistus eduskunnalle, missä nähtiin jo enteet tulevasta; hallituksen marssiessa sisään porvarilliset kansanedustajat nousivat seisomaan, mutta sosialistit istuivat lukuun ottamatta professori Voionmaata. Edustaja Kullervo Manner oli rähmällään pöytänsä päällä ja hymyili ivallisesti.

Itsenäisyytemme on siis varsin nuori – vain yhden ihmisiän mittainen. Minunkin molemmat vanhempani syntyivät Venäjän keisarikunnan alamaisiksi. Kaiken lisäksi itsenäisyytemme on ollut useampaan otteeseen veitsen terällä. Koko itsenäisyyskin alkoi hyvin surullisissa merkeissä. Kansan jakautuminen poliittisesti kahteen toisistaan jyrkästi eroavaan leiriin johti sisällissotaan, jolla on useita nimiä riippuen asianomaisten omasta historiasta ja näkökulmasta. Oikeutetusti voimme puhua veljessodasta, jota kuvaa omien isovanhempieni historia; isoisäni veljen punaiset teloittivat hänen kotitalonsa metsikössä ja vaarini veli kuoli punikkina sodan jälkeen vankileirillä.
Itsenäistyminen tarjosi kuitenkin vankan lähtökohdan oman kulttuurin kehittämiselle ja myös talous elpyi nopeasti. 1930-luvun maailmanlaajuinen lama oli raju isku nuoren tasavallan kasvoille. Lamasta kuitenkin selvittiin ja uusi kukoistus näytti olevan edessä. Suomi oli saanut vuoden 1940 olympialaiset, joista oli tarkoitus tulla suomalaisuuden näyteikkuna maailmalle. Olihan Suomi urheilun suurvalta, joka sananmukaisesti oli juostu maailmankartalle.

Suomalaisuuden todellinen kiirastuli ja olemassaolon oikeutuksen testi olivat talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Niissä Suomen kansa osoitti mahdottoman mahdolliseksi. Kaksi veristä diktaattoria olivat päättäneet jakaa Euroopan ja suunnittelivat koko maailman valloitusta. Ensimmäinen vaihe Stalinin ja Hitlerin välillä tarkoitti itäisen Euroopan jakoa. Suomi annettiin Stalinille, joka ryhtyi toimiin ”Leningradin turvallisuuden takaamiseksi”. Siinä tarkoituksessa Puolassa Katynin leiri tyhjennettiin teloittamalla niskalaukauksella 30.000 puolalaisupseeria. Leirille oli tarkoitus siirtää Suomen sivistyneistö, suojeluskuntalaiset ja muut Stalinin kansan vihollisiksi luokittelemat henkilöt. Kansan pääosa oli tarkoitus siirtää Siperiaan samaan tapaan kuin tsetseenit siirrettiin. Puna-armeijan logistiikalle neljän miljoonan ihmisen siirto minne tahansa olisi ollut pelkkä rutiiniasia.

Nyt kuitenkin suomalaisuus pääsi täysiin mittoihinsa ja kahden torjuntavoiton jälkeen oltiin tilanteessa, jossa Euroopan sotaa käyvistä maista vain kolmen pääkaupunki jäi miehittämättä; Helsinki, Lontoo ja Moskova. Edelleenkin Suomen selviäminen itsenäisyytensä säilyttäen toisesta maailmasodasta kuuluu aikamme suurimpiin sotilaallisiin ihmeisiin. Se oli hengen voitto materiasta. Suomi oli myös ensimmäisiä maita, joka heti sotien jälkeen pystyi järjestämään demokraattiset vaalit osoituksena kansanvaltamme vahvuudesta.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi vasta 60 vuotta viime sotiemme päättymisestä. Yya-sopimuksen raukeamisesta, joka monella tapaa rajoitti Suomen toimintavapautta, on 14 vuotta. Euroopan unionin täysivaltainen jäsen Suomi on ollut 10 vuotta. Miten tähän on tultu?

Noin 600 vuotta kestänyt Ruotsin vallan aika merkitsi suomalaisille loputtomia sotia, joissa suomalaiset kylläkin hankkivat kuolemattoman maineen hakkapeliittoina. Mutta nämä iänikuiset sodat verottivat jatkuvasti maamme väkilukua yhdessä kulkutautien ja nälänhädän kanssa. Suomi Ruotsin suurvallan itäisenä osana oli jatkuvan riiston kohteena. Täältä vietiin kaikki emämaata hyödyttämään; miehet, hevoset, terva, jopa kirkonkellotkin. Suomen kehitys olikin hyvin hidasta aina vuoteen 1809 asti. Venäjän vallan aika sen sijaan oli melko rauhanomaista, mutta silloinkin suomalaiset joutuivat mukaan suurvallan sotiin useita kertoja ja lisäksi suomalaisiin kohdistettiin venäläistämistoimia, pakkovenäjää ja sortokausia.

Itsenäisyyspäivä on erityisen sopiva hetki pohtia suomalaisuutta ja nyt tarkoitan nimenomaan suomenkielistä suomalaisuutta. Miten se on voinut säilyä vuosisatojen saatossa kahden voimakkaan kielimahdin – ruotsin ja venäjän – puristuksessa? Miten ylipäätään suomalaisia on edelleen Suomenniemellä? Miksi suomalaiset edelleen puhuvat suomea?
Olemme joka puolelta indoeurooppalaisten kielten saartama lukuunottamatta pientä eteläistä veljeskansaamme Viroa. Idässä avautuu slaavilaisten kielten meri ja lännessä germaaniset kielet. Ruotsinvallan aikana tavoite oli ruotsinkielistää Suomi. Sitä varten kuningatar Kristiina perusti Suomen ensimmäisen yliopiston Turkuun vuonna 1640 kouluttamaan virkamiehistöä Ruotsin suurvallalle. Samaa tarkoitusta varten oli Tarttoon perustettu yliopisto jo 1632. 1700-luvulla ruotsalaiset valtiomiehet alkoivat korostaa valtakunnan yhtenäisyyden välttämättömyyttä ja siihen kuului myös vaatimus kielellisestä yhtenäisyydestä. Vuoden 1731 valtiopäivillä Tukholmassa suomalaiset talonpoikaisedustajat valittivat virkamiesten puutteellisesta suomen taidosta. Vaatimukset suomea osaavista tuomareista tai edes tulkeista torjuttiin, mutta merkittävä parannus oli, että asetukset alettiin julkaista myös suomeksi.

Suomen kieli on ikivanhaa ja se poikkeaa suuresti lähes kaikista muista Euroopassa puhutuista kielistä. Kalevala todellakin on jotakin ainutlaatuista tässä maailmassa. On arveltu, että Suomenlahden tuntumassa asuneiden kantasuomalaisten kulttuurissa tapahtui suuri murros noin 3000 vuotta sitten. Se synnytti omaperäisen laulumuodon, jonka tunnusmerkkejä ovat alkusoinnullisuus, kerto ja säkeistöttömyys. Runomitta on neli-iskuinen ja sitä kutsutaan kalevalamitaksi. Lönnrot teki mittaamattoman arvokkaan työn keräämällä Kalevalan runot kansalliseepokseksemme. Ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1835, joten tänä vuonna on tullut kuluneeksi 170 vuotta Kalevalan ilmestymisestä.

Lukutaidon opetus Suomessa alkoi 1600-luvulla, mutta koulutus oli ruotsiksi tai latinaksi, joka oli sen ajan maailmankieli. Niinpä ruotsinvallan päättyessä vuonna 1809 koko virkamiehistö, papisto ja hallinto olivat ruotsinkielistä. Ruotsinkielisten osuus väestöstä oli kuitenkin vain noin 15 prosenttia. Suomenmielisyys eli fennomania alkoi vähitellen nostaa päätään. Vuoden 1843 koulujärjestykseen saatiin ensimmäisen kerran mukaan suomen kielen opetus. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään vuonna 1858. Me täällä Kokemäenjoen varrella saimme omakielisen oppikoulun, Tyrvään Suomalaisen Yhteiskoulun, vajaat puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1904. Sen vaikutus suomalaisuuteen ja suomen kielen kehitykseen on ollut hyvin merkittävä. Mainittakoon tässä yhteydessä vaikka akateemikko Pertti Virtaranta, Suomen ja nimenomaan tämän alueen historian tutkija, professori Unto Salo ja äskettäin eläköitynyt Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakanen.

Ruotsinkielinen eliitti teki kaikkensa suomen kielen nousun estämiseksi. Venäjän keisari yritti parantaa suomen kielen asemaa omien valtapyyteittensä takia ja asetti keväällä 1862 komitean pohtimaan toimenpiteitä. Komitean työ oli yhtä tervanjuontia, joten fennomaanien johtohahmo Johan Vilhelm Snellman laati kaikessa hiljaisuudessa luonnoksen kielireskriptiksi eli keisarin käskykirjeeksi. Kun Aleksanteri II tuli Suomeen kesällä 1863, niin Snellman ojensi 30. heinäkuuta Parolassa kirjelmänsä keisarille, joka allekirjoitti käskykirjeen. Sen mukaan suomen kielestä piti tulla tasavertainen hallintokieli ruotsin rinnalle 20 vuoden siirtymäajan kuluessa. Ruotsinkielinen virkamiehistö aloitti kuitenkin jarrutustaktiikan ja pystyi viivyttämään suomen kielen nousua yli 40 vuoden ajan. Nyt alkoivat myös venäläistämistoimet ja kouluihin tuli kansan inhoama pakkovenäjä. Vuonna 1900 korkeimman hallinnon kieleksi määrättiin venäjä. Senaatti siirtyi venäjään vuonna 1903. Vuodesta 1914 itsenäisyyden alkuun vuoteen 1917 Suomessa oli kolme virallista kieltä; venäjä, ruotsi ja suomi.

Adolf Iwar Arvidsson (1791-1858) oli ensimmäisiä suomalaisia, joka tajusi Suomen ja Ruotsin yhteyden katkeamisen sekä Venäjän yhteyksien myönteisen merkityksen Suomen kehitykselle. Suomalaisuus tavallaan luotiin tarkoituksellisesti ja siinä työssä J V Snellmanilla oli keskeinen asema. Suomenmielisyyden eli fennomanian johtohenkilöiksi tulivat Agathon Meurman ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Suomen kieli alkoi nousta vastustamattomalla voimalla. Kunnallishallintoon suomen kielen alkoi tulla 1800-luvun loppupuolella. Maaseudulla siirtyminen suomen kieleen sujui kitkattomasti, sillä olihan niiden väestö lähes kokonaan suomenkielistä. Kaupungeissa sen sijaan syntyi kitkeriä riitoja. Tampere otti ensimmäisenä kaupunkina suomen kunnalliskieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1886, Helsinki 1902, Turku 1905 ja Viipuri 1906. Tänään Helsinki, Turku ja Tampere ovat käytännössä jo yksikielisesti suomenkielisiä, Viipuri puolestaan venäjänkielinen.

Vuosi 1906 oli hyvin merkittävä Suomen tulevalle kehitykselle. Ehdottomasti tärkein uudistus oli uusi, suorastaan vallankumouksellinen vaalilaki, joka antoi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myös naisille – ensimmäisenä maailmassa. Poliittinen kenttä alkoi järjestäytyä ja perustettiin Maalaisliitto ja Ruotsalainen kansapuolue. Myös fennomaanit järjestäytyivät ja Johannes Linnankosken aloitteesta perustettiin Suomalaisuuden Liitto. Ensi vuonna onkin varsinainen 100-vuotisjuhlien suma. Suomalaisuuden hyökyaalto aloitti voittokulkunsa venäläistämispaineiden ja ruotsinkielisen eliitin jarrutustaktiikan alla. Suomalaisuuden Liiton perustamispäivä 12. toukokuuta 1906 oli Snellmanin 100-vuotissyntymäpäivä. Silloin toteutui myös Linnankosken ajama suurnimenmuutto historiaan lähtemättömästi painuneella tavalla, sillä 24.800 henkilöä ilmoitti Suomen Virallisessa lehdessä muuttaneensa ruotsinkielisen sukunimensä suomalaiseksi. Kalevalan 100-vuotisriemuvuonna 1935 Suomalaisuuden Liitto järjesti jälleen suuren sukunimien suomentamistapahtuman, jossa yli 74.000 perhettä vaihtoi ruotsalaisen nimensä suomenkieliseksi. Kaiken kaikkiaan ennen sotia noin puoli miljoonaa kansalaista oli ottanut suomenkielisen sukunimen.

Kun Kaarlo Juho Ståhlberg sai tehtäväkseen itsenäistyneen Suomen perustuslain kirjoittamisen, hän kirjoitti ainoaksi viralliseksi kieleksi suomen. Taloudellisesti ja koulutuksellisesti vahva ruotsinkielinen eliitti vaati kuitenkin ruotsia toiseksi kansalliskieleksi, ja neljänteen versioon se vihdoin kirjattiin. Suomi toimi edelleen vahvasti ruotsin kielellä. Esimerkiksi yliopisto-opetus oli pääosin ruotsinkielistä, vaikka ylioppilaiden enemmistö oli jo suomenkielistä. Nuori lakimies Urho Kekkonen tuli Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi vuonna 1930 hänelle ominaisella runnaustaktiikalla ja nyt alkoi tapahtua. Ylioppilaat lähtivät kaduille vaatimaan Helsingin yliopiston suomalaistamista ja tuloksena oli nyrkkitappeluita. Lopulta vuonna 1937 saatiin laki Helsingin yliopistosta, vaikka laki ei ketään tyydyttänytkään.

Tänään Suomi on maailman huipulla lähes kaikissa mahdollisissa tutkimuksissa. Suomenkieliset nuoret ovat maailman parhaat osaajat ja tietäjät. Suomi tunnetaan tänään kaikkialla maailmassa ”Nokialandina”. Suomen koulujärjestelmää käydään ihastelemassa ja ottamassa oppia Kiinasta alkaen. Miten tämä kaikki on mahdollista maassa, jossa omakielistä opetusta on saatu vain 160 vuoden ajan ja korkeinta opetusta vasta yhden ihmisiän ajan? Siihen en osaa antaa tyhjentävää vastausta, mutta ilmiselvästi suomalaisuus on niin vahva voima, että se on pystynyt nostamaan tämän kansakunnan maailman huipulle.
Onko Suomi jo valmiiksi rakennettu? Ei tietenkään ja saamme jatkuvasti uusia haasteita. Maahanmuutosta on tulossa polttava kysymys. Vain muutama vuosikymmen sitten ongelmana oli maastamuutto, kun ruotsalainen bussi odotti insinöörien ja teknikoiden valmistumispäivänä oppilaitoksen ulkopuolella viedäkseen Suomen kouluttaman työvoiman omaa teollisuuttaan hyödyttämään. Tänään Suomessa mietitään puolestaan kuinka paljon ja mistä maista haluamme tänne työvoimaa oman väestömme nopeasti ikääntyessä. Rekrytointitoimistoja perustetaan nyt aluksi Kiinaan, Intiaan, Venäjälle ja Ukrainaan. Se on vaikea haaste, kuten olemme nähneet vaikkapa Ranskan viime aikojen mellakoista. Jos Suomi todellakin tarvitsee satoja tuhansia maahanmuuttajia, niin keskeiseksi kysymykseksi nousee kotouttaminen. Siinä jälleen ylivoimaisesti tärkein asia on suomen kielen oppiminen. Ilman sitä ei ole mahdollista yhdentyä ja eheytyä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Se ei tietenkään tarkoita omien juuriensa ja kulttuurinsa hylkäämistä, mutta on selvää, että maassa tulee elää maan tavalla alkuperäisväestön kulttuuri hyväksyen omaa kulttuuriaan vaalien.

Suomalainen identiteetti sellaisena kuin sen tänään ymmärrämme, on varsin nuorta. Vain pari sataa vuotta sitten suomalaisuus oli hyvin pienen piirin unelma. Tavalliselle kansalle suomen kieli toki oli yhteinen tunnus. Identiteetti koettiin enemmänkin oman perheen, suvun, kylän tai korkeintaan seurakunnan ja pitäjän tasolla. Ei ollut autoja, lentokoneita, ei radiota eikä televisiota, internetistä nyt puhumattakaan. Lehtiä sentään oli. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti ”Suomenkieliset tietosanomat” liittyy tähän seutukuntaan, sillä sen perusti Tyrväällä syntynyt Antti Lizelius vuonna 1776 ollessaan Mynämäen kirkkoherra. Lehti ei kuitenkaan saanut riittävää lukijakuntaa ja se jouduttiin lakkauttamaan jo vuoden kuluttua. Seuraava lehti ”Turun Wiikkosanomat” jaksoi sinnitellä kymmenkunta vuotta 1820-1831. Vasta kolmas suomenkielinen sanomalehti ”Oulun Wiikkosanomia” pysyi pystyssä puoli vuosisataa 1829-1879. Sen päätoimittajana toimi jonkin aikaa Elias Lönnrot. Täällä Äetsässä emme tietenkään voi unohtaa Suomen vanhinta paikallislehtieä Tyrvään Sanomia, joka perustettiin vuonna 1894 ja joka elää edelleen sekä voi hyvin.
Juhlapuheissa on tapana todeta, että elämme suurten muutosten, jopa mullistusten aikaa. Niin voimme täydellä syyllä sanoa myös tänään. Maahanmuuton mittavan lisäyksen ohella suunnitellaan mullistavaa kuntauudistusta, jolla toteutuessaan missä muodossa tahansa, tulee olemaan suuri vaikutus myös äetsäläisten elämään. Kehitys kehittyy ja heiluri heiluu ääriasennosta toiseen. Kaiken tämän keskellä on kuitenkin yksi pysyvä arvo, ja se on suomalaisuus, suomen kieli ja suomalainen kulttuuri. Tämä on maailman ainoa suomenkielinen maa ja sellaisena toivon sen myös säilyvän.

 

Kommentti: 08-12-2005   Tekijä: Matti Vuorio: Olipa mahtava yhteenveto SUOMALAISILLE tärkeistä asioista ja vielä ilman kärjistyksiä. Jokainen SUOMALAINEN osaa onkia ydinasiat esiin itse tuosta pitkästä artikkelista!

 15-11-2005 Kiinalaista viisautta   

Terveisiä Shanghaista, missä olin vajaan viikon esitelmä- ja kokousmatkalla. Tämä 17 miljoonan asukkaan jättikaupunki on malliesimerkki hyvästä kielipolitiikasta. Lähes kaikki on esitetty kahdella kielellä eli maan valtakielellä, mandariinikiinalla, ja englanniksi. Eipä ihme, että Shanghai nostaa nopeasti asemaansa globaalina teollisuus- ja kauppakaupunkina. Taustatukena on lisäksi ikivanha kiinalainen kulttuuri.
Lennot Finnairin siivin antoivat uskoa Suomen kielipolitiikan tervehtymisestä - sekä koneen kapteeni että perämies kertoivat lennon edistymisestä suomeksi (maamme ehdoton valtakieli) ja englanniksi (aikamme lingua franca) - pakkoruotsia ei tuputettu!

Huomenna klo 18-19 on vuorossa esitelmä Kampin palvelukeskuksessa Suomen kielipolitiikasta 1700-luvulta 2000-luvulle. On ollut suorastaan kiehtovaa paneutua tähän aiheeseen ja tehdä siitä PowerPoint esitys - yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Tervetuloa kuulemaan.

Sain myös viestin New York Times'n toimitukselta, että kesäinen haastatteluni on etenemässä lehteen. Lähes uskomatonta, että NYT:in asemassa oleva lehti haluaa paneutua pienen Suomen omituiseen kielipolitiikkaan. Paljon mielenkiintoista siis odotettavissa. 

 

Kommentit: 24-11-2006   Tekijä: tiedoksi: Bad boys edustaa negatiivisuutta. Suosittelen positiivisuutta tilalle. Hyvää ja omaehtoista ajattelua Suomeen tarvitaan nimenomaan lisää. Sfp:n aivopesemät käyvät näköjään läpi jonkinlaista kulttuurishokkia kun sfp:n opit eivät pidäkään paikkansa. Esim. ruotsi ei olekaan sivistyskieli, vaan pikemminkin sivistymättömien ihmisten kieli.

 

 27-12-2005   Tekijä: Bad Boys: Voi että on säälittävä. Drop Dead Heikki Tala 

 

19-11-2005   Tekijä: sdfasdf: Hyvä Hessu, jatka samaan malliin. Olet aito suomalaisuusmies.

 

05-11-2005 Kirja yli vuosikymmenten   

Eilen minulla oli ilo ja kunnia saada luovuttaa uusin kirjani Suomen Hammaslääkäriliiton hallitukselle ja Suomen Hammaslääkärilehdelle. Koosteen nimi on "37 vuotta Heikin matkassa". Nimi on lainaus samannimisestä kolumnistani Hammaslääkärilehdessä viimeksi kuluneiden 14 vuoden aikana.
Aloitin kirjoittamisen Hammaslääkärilehteen vuonna 1968 ja siitä alkaen kirjoituksia on kertynyt n. 200 ja kattavat erilaisia aiheita suun terveydenhuollossa ja vähän muussakin. Vain kaksi vuotta on mennyt ilman kontribuutiota eli 1972, jolloin opiskelin USA:ssa sekä 2004 käsikirjoituksen hävitessä netin äärettömyyteen.
Kirjan syntyyn vaikutti ratkaisevasti pienen Markuksen joutuminen saattohoitoon ja teos onkin omalla tavallaan requiem sekä osa surutyötäni.

Kirjasta on vain 25 painettua kappaletta, mutta CD-muodossa huomattavasti enemmän. Parhaillaan pohdimme, miten sen voisi julkaista nettikirjana. Koostetta tehdessä oli mielenkiintoista seurata ammatillisen elämänsä kehittymistä. Niinpä monen kirjoituksen kohdalla oli tarvetta kommentoida asiaa nykymaailman näkökulmasta.
Kun lääkintöhallitus lopetettiin vuonna 1991, niin sitä markkinoitiin myös normiohjauksen kuolemana ja uudenlaisen vapauden alkuna terveydenhuollossa. Normiohjauksen tilalle tuli informaatio-ohjaus. Nyt kuitenkin tuli mieleen, että kyllä tuota info-ohjausta oli tarjolla hammashuollossa jo kauan ennen Stakesia. Kehitys kehittyy ja nyt puuhaillaan uusia kuntamuotoja vastaamaan tämän ajan haasteisiin. Hassua, että siinäkin näyttää kielipolitiikka nousevan tärkeimpään asemaan! 

 

29-09-2005 Kiireinen syyskausi alkamassa   

 

Tänään kävin ensimmäisen kerran elämässäni suuhygienistin hoidossa. Mielenkiintoinen tuttavuus tämä nuori nainen, joka on elämäntehtäväkseen valinnut terveyden edistämisen, hammas- ja suusairauksien ehkäisyn sekä tietyt perushoidon tehtävät. Olen tutustunut ammattikuntaan vuodesta 1968 lähtien, jolloin Örebrossa aloitettiin ensimmäinen ruotsalaisten suuhygienistien koulutus. Olin silloin aluehammaslääkärinä Lindesbergissä ja opin kahvitaukojen aikana kohtuullisen sujuvan ruotsin kielen.
Suomessa sain olla mukana tämän ammattikunnan koulutusta käynnistettäessä 1970-luvun puolivälissä ja aivan viime vuosiin asti. Oli siis aika tutustua alan edustajaan potilastuolissa. Onhan se hieman epämiellyttävää ja kivuliastakin, kun tehdään perusteellinen hammaskiven poisto "depuraatio", mutta kyllä kannattaa. Yksityisellä hammashoitoasemalla hoito maksoi 65 euroa, josta Kela korvaa 15 euroa.

Iranilaiset tohtorikoulutettavat (9 pariskuntaa) saapuvat lokakuun alussa Helsingin yliopistoon ja viipyvät koulutuksessamme koko syksyn. Ensi viikolla on koko päivän luentorupeama ulkomaalaisille lääkäreille (useimmat venäläisiä naislääkäreitä), jotka haluavat aloittaa ammatinharjoittamisen Suomessa.

Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlavuosi painaa päälle hurjaa vauhtia ja tekemistä riittää. Pitää saada juhlakirja valmiiksi, 100-vuotisjuhlan ohjelma kuntoon, Liiton kotisivut uudistettua, jne. Liiton entiset, elossa olevat puheenjohtajat ovat luvanneet kirjoittaa kirjaan omista kausistaan. Luvassa on hieno lukupaketti suomalaisuudesta ja sen voittokulusta. Nyt vielä pitää saavuttaa kielivapaus ja säätää suomen kieli ainoaksi valtakunnallisesti viralliseksi kieleksi.

Tämän vuoden ensimmäinen kirjani valmistunee ensi viikon alkuun kirjansitomosta. Sehän sisältää Suomen Hammaslääkärilehdessä 1968-2005 julkaistut kirjoitukseni. Niitä kertyi 300 A4 sivua ja ne kattavat laajan alueen suun terveydenhuollosta ja vähän muustakin.
Toisen kirjan aineisto alkaa olla digitaalisessa muodossa ja se taas kattaa muissa ammattilehdissä kirjoittamani artikkelit viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana.
Kolmas kirja tulee helposti sellaisista sanomalehtileikkeistä, joihin olen ollut tavalla tai toisella osallisena.
Yhdessä nämä kolme koostetta muodostavat esimerkin informaatio-ohjauksesta terveydenhuollossa. Minähän olin lääkintöhallituksessa yli 20 vuotta aikana, jota kutsutaan normiohjauksen ajaksi. Esitarkastaessani erästä pian julkaistavaa väitöskirjaa opin tämän "informaatio-ohjaus" sanan, ja totesin, että olen sitä harjoittanut normituksen ohella lähes puoli vuosisataa.

Kiireinen ja huippumielenkiintoinen syksy on alkanut. 

 

28-06-2005 Kaukaisia vieraita ja kotimaan katsaus   

 

Kesä tuo mielenkiintoisia tapaamisia. Dr Jacques Verré (ransk) ystävänsä Jannan (saks) tulivat eilen vieraaksemme Intiasta Auroville-projektista. Se on eräänlainen kommuuniajatteluun perustuva hanke, jossa ihmiset luopuvat omista itsekkäistä tavoitteistaan yhteiseksi hyväksi. Haastetta todella riittää, sillä Intian väkiluku on nyt ylittänyt miljardin rajan ja yhteiskunnan rakenteet perustuvat paljolti vielä kasti-ajatteluun.
Toinen ajankohtainen asia on iranilaisten hammaslääkärien ohjaaminen Helsingin yliopiston tohtorintutkintoon. Iran on nyt saanut uuden presidentin ja nähtäväksi jää, miten USA ja Israel asiaan reagoivat - lähtevätkö pommittajat ja raketit asialle?
Kotimaan kuvioissa on kesäloma monen vuoden tauon jälkeen ja niinpä nyt jatkuu Triumph Herald nro 2:n (vm 1967) entisöinti. Autosta tulee hennon kaktuksenvihreä edellisen valkean avomallin kaveriksi - molemmissa punainen sisusta. Siinä sivussa etenee Karjaalla niin ikään 1960-luvulla valmistetun VIKING mopedin kunnostus - pappamopot ovat nykyisin suuressa suosiossa.
Ammatillisena haasteena on suomalaisen kollegan väitöskirjan esitarkastus.
Kevään korvalla valmistui 300-sivuinen kooste "37 vuotta Heikin matkassa Suomen Hammaslääkärilehdessä" eli kokosin kirjan lähes 200:sta kirjoituksestani vajaan 40 vuoden kuluessa oman ammattikunnan lehdessä. Nykytermein kyseessä on ollut normiohjauksen aikakaudella harjoitettu informaatio-ohjaus.
Kielipolitiikan merkkitapaus oli TV2:n Suomi puhuu -ohjelma Kokkolan "pakkosuomi" suunnitelmien tiimoilta. Jälleen kerran kielipolitiikka oli TV2:n koko kevätkauden kiihkeimmin keskusteltu aihe.
Suomi on nyt purkamassa pakkoruotsin miinakenttiä ja etenee kohti valtakunnallisesti virallista yksikielisyyttä. Onhan kaikissa naapurimaissamme ja muissa Itämeren ympärillä olevissa maissa vain enemmistön kieli virallinen. Niin, sanoohan sen jo järkikin!  

 

Kommentit:

08-09-2005   Tekijä: Heikki Tala: Tuo oli sitä pakkoruotsittajien laulua eli henkilökohtaisuuksien heittelyä ja asioiden tahallista vääristelyä. Minulla ei ole mitään erityistä suomenruotsalaisia vastaan sinänsä. Sen sijaan teen kaiken voitavani Suomen kielipolitiikan muuttamiseksi vastaamaan käytännön tilannetta. Minulla on paljonkin suomenruotsalaista kielirasismia vastaan; Ahvenanmaan harjoittamaa raakaa suomenkielistensä sortoa, ruotsinkielienemmistöisten kuntien ylläpitämää suomenkielisten alistamista, ruotsinkielisten koulujen suomen puhumiskieltoja vastaan, jne. En myöskään hyväksy Ruotsin rasistista kielipolitiikkaa omia ikimuistoisia suomenkielisiään ja yleensä suomen kieltä kohtaan. Näillä ei ole mitään tekemistä lapsuuteni kanssa. Lausahduksesi kuvaa enemmän pakkoruotsittajien henkistä tilaa. Kun ei ole asia-argumentteja, niin käydään henkilön kimppuun. 

 

07-09-2005   Tekijä: Mikä ihme: sulla on noita ruotsinkielisiä vastaan? Yleensä näin syvä viha juontaa juurensa lapsuudessa tai nuoruudessa kokemiimme asioihin. Onko joku ruåtsinkielinen vienyt nuoruuden ihastuksesi kohteen vai mikä on? Ihan samanlaisia me ollaan kaikki, perimät menneet sekaisin jo monta sukupolvea sitten. 

 

09-07-2005   Tekijä: Heikki Tala: No, tähän asti loma on mennyt oikein kivasti. Täällä Seinäjoella valmistaudumme Tangofinaaliin, jossa SL:n puheenjohtaja avec ovat kutsuvieraiden joukossa. Palaute eri yhteyksissä SL:n linjasta on ollut ylitsevuotavan myönteistä. Tango merellä soi, ja se soi ja se soi, ja se soi ja se soi ja se soi. Se soi pakkoruotsin muistolle! ;-) Pakkoruotsilla menee nyt yhä huonommin ja huonommin. Suomalaisuuden uusi hyökyaalto on lähtenyt liikkeelle. Kaikki mukaan! 

 

04-07-2005   Tekijä: Pakko-Tala: Toivottavasti lomasi menee päin persettä... Loukkaantuisit, kaktkasisit jalkas tai jotain senkin perkeleen ruotsivihaaja... 

 

13-04-2005 Elämä jatkuu - kaikesta huolimatta   

 

Elämä voi joskus olla katkeraa kalkkia, mutta siitä huolimatta on jaksettava jatkaa matkaa niin pitkään kuin sallittu on. Lacrimosa on edelleen jokapäiväinen tuttu - kyyneleet nousevat silmiin ja mieleen syvä kaipaus.


Unto Kupiaisen runo "Soutaja" on totta joka sanaltaan:

Vieras on virta, ja vieras on vene,
eivät ne unelmies uomia mene.
Ilta on ihmisessä, aamu on outo;
illasta aamuun on ihmisen souto.

Illasta aamuun on yöllistä matkaa;
jos jaksat uskoa, jaksat jatkaa.
Taapäin tuijotat, soudat eteen
outoa venettä outoon veteen.

Takana on lähes kuukauden matka Japaniin, jossa sikäläisten ihmisten suuri keväinen juhla "sakura" oli parhaassa kukassaan Osakan-Kioton seudulla. Työ terveydenhuollon parantamiseksi jatkuu sielläkin, ja todella syystä, sillä niin kovin vähän vielä tiedämme ihmisen kehosta ja sielusta. Edessä on loputon tutkimusmatka ihmisyyteen maailmankaikkeuden osana.
Yksi osa ihmisyyttä on omiensa puolustaminen - myös kielellisesti. Se on ollut suomalaisuuden syvintä olemusta, oman kielen vaaliminen naapurien kovan painostuksen keskellä. Tänään suomen kieli voi todella hyvin ja toivottavasti myös huomenna. Mutta se vaatii herkeämätöntä työtä tässä maailman ainoassa suomenkielisessä maassa. 

 

07-02-2005 Lacrimosa - Markus 28.9.1996-1.2.2005   

 

"Lacrimosa dies illa,
qua resurget ex favilla
judicandus homo reus,
lacrimosa dies illa,
qua resurget ex favilla
judicandus homo reus:
Huic ergo parce Deus,
Pie Jesu, Jesu Domine,

dona eis requiem,
dona eis, dona eis requiem.
Amen."

http://windy.vis.ne.jp/art/lib/lacra.htm

 

Kommentit:

20-02-2005   Tekijä: Heikki Tala: Elämä jatkuu jokaisen meidän kohdallamme niin pitkään kuin on säädetty. Pieni Markuksemme opetti meille elämästä enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa. Tunnit ja päivät Marren vieressä sairaalassa ja saattohoidossa tyttäremme kodissa olivat hirvittävän raskaita mutta myös antoisia. Marre oli älykäs, viisas ja kohtelias pieni poika. Marren isä sanoi hyvin osuvasti hautajaisissa; meidän elämämme jatkon arvo riippuu siitä, miten sen käytämme Marren viitoittamalla tiellä. Minulle Suomen kielipolitiikka on yksi mittari, jolla mittaan oman jäljellä olevan elämäni arvoa ennen kuin pääsen taas Marren luokse. 

 

19-02-2005   Tekijä: Valinnanvapauden kannattaja: Otan osaa suruunne ja toivon perheellesi paljon voimia. Ihmettelen aidosti, kuinka tuollaisen koettelemuksen keskellä olet jaksanut olla mukana kielikeskustelussa.  

 

08-02-2005   Tekijä: Heikki Tala: Lämmin kiitos osanotosta elämämme suurimpaan ja syvimpään suruun. Neljän vuoden kauhistuttava taistelu leukemiaa vastaan on päättynyt katkeraan tappioon. Jäljellä on vain pohjaton kaipaus ja suru. 08-02-2005   

 

Tekijä: Kielikeskustelija:  Osanottoni.
 

28-11-2004 Yhtä juhlaa   

 

Perjantaina Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuslaitos Stakes piti vuotuista Stakes-päivää. Oli taas mukava tavata kymmeniä entisiä työtovereita miellyttävissä merkeissä.
Illalla juhlimme DAT:n eli Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston 10-vuotistaivalta. Juhlan puitteet olivat hyvin suomalaiset, sillä paikka oli Katajanokan kasino, jonka seiniä koristavat monen fennomaaniupseerin muotokuvat - monet heistä ahkeria tupakkamiehiä. Sellaistahan elämäni oli lapsuudessa, kun sodasta palanneet miehet purkivat muistojaan viinan ja tupakan voimalla. Siinä lapset saivat melkoisen passiivisen tupakoinnin annoksen. Lääkärit olivat ensimmäinen ammattiryhmä, joka lähes kokonaan on lopettanut tupakoinnin. Eikä ihme, sillä lääkärin ja hammaslääkärin työssä näkee päivittäin tupakoinnin terveyshaitat.
Suomi oli aikoinaan tupakoinnin vastustamista koskevan lainsäädännön edelläkävijöitä, mutta nyt muut maat alkavat ajaa ohi. DAT:lla riittää siis työsarkaa. Karmeaa luettavaa on perjantaina julkistettu Heikki Hiilamon kirja "Valheen mesenaatit - Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä" (Suomen ASH ry ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Helsinki 2004).

Ensi torstaina 2.12.2004 Suomen Hammaslääkäriliitto juhlii 80-vuotistaivaltaan. Minun osalleni jäsenyysvuosia on kertynyt 40 eli puolet liiton iästä. Suomen Hammaslääkärilehti on ollut tärkeimpiä vaikutuskanaviani oman ammattikuntani suuntaan; vajaat 200 kirjoitusta alkaen suun syöpäkasvaimista sosiaalihammaslääketieteen kautta kevyempään pakinointiin.

Joulukuun 4. päivä on vuorossa Tyrvään suomalaisen yhteiskoulun/Vammalan lukion 100-vuotisjuhlat. Siellä minunkin suomalaisuuteni perusta laskettiin yhdessä kotikasvatuksen kanssa. Koulumme on Satakunnan ensimmäinen yliopistoon johtava suomenkielinen maaseutuoppikoulu. Jälki on ollut merkittävää, esim. akateemikko Pertti Virtaranta, runoilija Kaarlo Sarkia, Helsingin yliopiston nykyinen kansleri Kari Raivio (pääjuhlan puhuja) ja tuhannet muut suomalaisen yhteiskunnan rakentajat. Kelpaa sitä juhlia.

Itsenäisyyspäivän aamuna onkin vuorossa Suomalaisuuden liitton järjestämä valtakunnallinen lipunnostotilaisuus Helsingin Tähtitorninmäellä, Siis juhlaa juhlan jälkeen! 

 

Kommentti: 27-04-2007   Tekijä: Satakuntalainen: Harmi, että Vammala on unohtanut satakuntalaiset juurensa ja Tampereen talousalueen imussa liittynyt Pirkanmaahan. Siihen liittyi myös pieni ja kuihtuva Punkalaidun, joka kuvittelee saavansa jotakin etua Pirkanmaasta Satakuntaan verrattuna.

 

28-10-2004 Suomalaisuustyö jatkuu   

 

Tiistaina 26.10. Suomalaisuuden liitto järjesti yleisötilaisuuden, jossa talousmaantieteen professori Jarmo Eronen Helsingin kauppakorkeakoulusta piti kiintoisan esitelmän "Suomalaisuus uhkana ja kuinka sitä on torjuttu naapurimaissa". Ruotsi, Norja ja Venäjä ovat pitkään vainonneet omia suomenkielisiään. Jostakin syystä juuri suomenkieliset on koettu erityisenä uhkana näissä maissa. Torjuntatoimet ovat ulottuneet aina etnisiin puhdistuksiin asti. Suomalaiset lienevät kuitenkin poikkeuksellisen sitkeää väkeä, koska edelleen Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä on merkittäviä suomenkielisiä vähemmistöjä - toki edelleen valovuosia jäljessä siitä, miten ruotsinkielisiä kohdellaan Suomessa. Toivottavasti saamme professori Erosen esityksen seuraavaan "Suomen Mieli" -lehteen.
Suomalaisuustyötä on riittänyt koko syksyksi myös siinä mielessä, että sain tällä viikolla valmiiksi 150 hakusanaa, 45 kuvatekstiä ja yhteensä yli 100.000 merkkiä uuteen suureen lääkärikirjaan, joka valmistuu runsaan vuoden kuluttua. On hyvin tärkeää, että ihmisille on tarjolla suomenkielistä tietoa terveydestä ja sairauksista.

Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan tehtävä ei ole niitä helpoimpia, mutta joka tapauksessa nyt tuli uusi vuoden pituinen jakso siinä työssä. Liitto on ainoa yhdistys Suomessa, joka osaa ja uskaltaa arvostella Suomen vinoutunutta kielipolitiikkaa. Työtä toki helpottaa se, että Liiton edustamaa näkemystä pakkoruotsin poistamisesta kannattaa runsaat 2/3 Suomen kansasta. Erilaisilla nettifoorumeilla olen hieman huumorimielessä kertonut, että nyt "Koti, uskonto ja isänmaa" ovat pakkoruotsia vastaan:
Kotia edustaa koulumaailma, jossa tutkimusten mukaan yli 80 % peruskoululaisista, lukiolaisista, koululaisten vanhemmista ja opetushallinnosta vastustaa pakkoruotsia.
Uskontoa taas edusti kirkolliskokous, joka jäädytti uuden kielilain jo ennen sen voimaantuloa.
Isänmaata edustavat lakien toimeenpanoa valvovat poliisit, jotka vastustavat uuden kielilain perusteella laadittuja uusia ruotsintaidon vaatimuksia.
Saapa nähdä, miten Suomen kielipolitiikka tästä etenee. Minulla on omat aavistukseni ja ajatukseni. Niistä joskus toiste. 

 

11-10-2004 Suomalaisuutta eetterissä   

 

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä (10. lokakuuta) minua haluttiin haastatella Sävelradiossa. Koska haastattelupyyntö esitettiin jo muutamaa päivää aikaisemmin, oli aikaa valmistautua siihen. Tein erilaisia taulukoita Suomen virallisista ja vakiintuneista liputuspäivistä; virallisia vuosittain on 6 ja vakiintuneita 10.

Suomalaisuus on suosituin liputuksen aihe (6 päivää):
- Kalevalan päivä, joka samalla on suomalaisen kulttuurin päivä ja kunnioittaa myös Elias Lönnrotia; 28. helmikuuta.
- Agricolan ja Suomen kielen päivä 9. huhtikuuta. Kaikkien aikojen suurin suomalainen.
- Suomalaisen työn päivä Vappuna, 1. toukokuuta.
- Suomalaisuuden ja Snellmanin päivä 12. toukokuuta. Myös SL:n "syntymäpäivä".
- Suomen lipun ja Suomalaisuuden liiton päivä Juhannus (24-26. kesäkuuta).
- Suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivä 10. lokakuuta.

Hopeasijan jakavat isänmaa (3) ja sota (3).
Isänmaa ja kansallislaulut:
- Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta.
- toisen kansallislaulun ja Runebergin päivä 5. helmikuuta (ensimmäinen kansallislaulu oli Jaakko Juteinin "Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa", toinen on "Maammelaulu" ja kolmatta ollaan miettimässä).
- Runon ja suven päivä ja suomalaisten kansallisrunoilijan Eino Leinon päivä 6. heinäkuuta.

Sota:
- huhtikuun 27. päivä on kansallinen veteraanipäivä.
- toukokuun 3. sunnuntai on kaatuneitten (sodassa tapettujen) muistopäivä.
- kesäkuun 4. on puolustusvoimain lippujuhla ja Mannerheimin syntymäpäivä.

Kolmas ryhmä liittyy vanhemmuuteen:
- toukokuun 2. sunnuntai on äitienpäivä ja
- marraskuun 2. sunnuntai isänpäivä.

Kansainvälistymistä ja globalisaatiota edustaa:
- YK:n päivä 24. lokakuuta.
Jäljellä on vielä yksi:
- 6. marraskuuta on ruotsalaisuuden päivä eli Kustaa II Adolfin kuolinpäivä, jota suomalaiset muistavat Ruotsin kuninkaiden sodissaan tapattamien hakkapeliittojen päivänä.

Kaikki edellä mainittuina päivinä nostamme Suomen siniristilipun salkoon.
Olin valmistautunut keskustelemaan Sävelradiossa suomalaisesta kirjallisuudesta, ja sainkin oman listani kuulluksi: Agricola suomen kirjakielen luojana, Aleksis Kivi suomenkielisen kirjallisuuden isänä ja Väinö Linna meidän aikamme suomalaisuuden ylivertaisen kuvaajana.
Yllättävä oli haastattelijan siirtyminen pakkoruotsikeskusteluun, josta vaihdoimme muutaman sanan. Tätä kysymystä en etukäteen osannut odottaa, mutta nyt tiedämme, että pakkoruotsi askarruttaa myös Sävelradion toimittajia. Hyvä niin!

 26-09-2004 Hektinen viikko   

 

Tänään oli perheen suuri juhlapäivä, leukemiaa sairastava tyttärenpoikamme Markus juhli 8-vuotissyntymäpäiväänsä ja ensimmäisen kerran lähes neljään vuoteen koko 15-henkinen suurperhe oli koolla (aiemmin ei ole ollut mahdollista kokoontua tartuntariskin takia). Markus nautti täysin sydämin serkkujensa tapaamisesta, joista tärkein oli Mikko. Rakkain lahja näytti olevan huuliharppu, jolla hän välittömästi loihti mahtavia improvisaatioita. Taudin ennuste on kauhistuttavan huono, mutta niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa.

Eilen olimme Järvenpää-talolla barberhop-laulukonsertissa. Uusi mielenkiintoinen elämys, josta saamme kiittää ystäväämme ylihammaslääkäri Taina-Mari Ketomäkeä. Muutoin tuskin olisimme aiemmin tuiki tuntemattoman parturilaulannan pariin eksyneet.
Perjantaina tuli ulos ruotsinkielisen television Obs-ohjelma, jossa Suomalaisuuden liittoa hakattiin kuin vierasta sikaa. Toimittaja vietti peräti kaksi tuntia liittomme toimistossa ja ohjelmaan mahtui minun osuuttani 80 sekuntia (se on huikea aika tv:ssa). Pakkoruotsittajat ovat paniikissa ja odotettavissa on mitä tahansa.

Perjantain postiluukusta tuli MediUutiset, jossa kahdenkin kollegan kanssa minua moukaroitiin kirjoituksestani ”Hammaslääkäripula ei ole todellista”. Hieman hämmästelin, että mahtavan ammattijärjestön, Suomen Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja, Fk, HLL Liisa Luukkonen aloittaa vastineensa näin: ”Monessa mukana ollut, mutta myös pidempään käytännön työelämästä eläkkeellä ollut kollega Heikki Tala otti kantaa…..”. Hän haluaa siis osoittaa, että vanhuuden höperyyttä kärsivää entistä hammaslääkäriä ei kannata ottaa vakavasti. Niinpä niin, tosin vasta tämän vuoden huhtikuussa päättyi dosentuurini Tampereen yliopistossa täytettyäni säädetyn eroamisiän 65 vuotta. Kesäkuussa olin Shanghaissa alan tehtävissä Global Network for Systematic Health Caren kutsumana. Viime vuonna koulutin YK:n maailman terveysjärjestön WHO:n konsulttina Helsingin yliopiston tohtorintutkintoon tähtääviä kollegoja Teheranissa. Vieraileva professuuri Thammasat university’ssä päättyi 2002-3. Parhaillaan kirjoitan Valittujen Palojen uuden Kodin Suuren Lääkärikirjan suun terveydenhuollon osiota. Olisin odottanut Hammaslääkäriliiton puheenjohtajan enemminkin osoittavan asiavirheitä kirjoituksessani kuin käyvän henkilöä aliarvioivaan loanheittoon. Mutta sellaista elämä on!
Tästä näyttää tulevan monella tavalla kiireinen syksy. Ken elää, hän näkee!

 26-08-2004 Ehtymätön aarreaitta   

Tämä on Runebergin 200-vuotisjuhlavuosi. Mutta vielä tärkeämpää on, että tänä vuonna Bisquit täytti 60 vuotta. Olen aina ollut Bisquitin vankka ihailija ja hyllyssä on hänen kirjojaan vino pino. Ilta-Sanomistakin ostan lähinnä tiistain ja torstain lehdet saadakseni viikon huumoripläjäyksen kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta. Sanojen käsittelijänä Seppo Ahti on taituri vailla vertaa.
Tietysti iloitsen aivan erityisesti hänen pakkoruotsia ja muita suomenruotsalaisten koiruuksia ruoskivia pakinoitaan. Keräsin niitä melkoisen kasan ja annostelen nyt näytteitä eri nettipalstoilla.
Seuraava tärkeä 200-vuotissyntymäpäivä on 12.5.2006, jolloin juhlitaan J V Snellmanin syntymää. Samalla se on Suomalaisuuden liiton perustamisen 100-vuotispäivä. Juhlakirjan valmistelu on käynnistetty ja ryhdytty puuhaamaan 100-vuotisjuhlia. Suomalaisuuden riemujuhlaa kerrassaan - varsinkin nyt kun pakkoruotsin alasajo on käynnistynyt ihan lainsäädännönkin tasolla. 

 

12-08-2004 Kurjet lentävät   

 

Tänään saimme harvinaisen vieraan kesämökin vastarannalle. Huomasin isokokoisen linnun laskeutuvan suurelle kivelle. Kiireesti kiikarit esiin - ja siellähän oli kurki, joka tuli kalastamaan joen rantaan. Oli kerrassaan upea näky. Linnun kalastuskin oli tuloksekasta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun saimme pitempään ihailla tällaista suurta ja ihmisarkaa lintua.
Tietenkin keväisin ja syksyisin olemme silloin tällöin kuulleet ja nähneet valtavien kurkiaurojen lennon - nehän näyttävät käyttävän jokea suunnistusapuna.
Mökkipitäjämme Äetsä sai toisen suuren linnun ansiosta valtakunnallista tv-huomiota, sillä pienessä saaressa pesi joutsenpariskunta ja jälkikasvua oli peräti puolisen tusinaa - ennätyssuuri pesue kuulemma.
Kokemäenjoen vesi on ennätyskorkealla ja uimalaiturin päässä on nyt ilmainen "vastavirta-allas", sillä koskenniskan akanvirta on juuri sopivan voimakas, jotta eteenpäin ei jaksa uida. Kuntoilusta käy sekin.

Ammatillinen elämä on myös heräämässä. Suomessa päivän hitti on nettikeskustelu silmälaseihin kiinnitettävistä luupeista eli pienoiskiikareista. Nyt jo lähes viidennes hammaslääkäreistä tiirailee suurennoksien avulla millimetrin kymmenosien tarkkuustekemistä työssään.
Amerikassa sen sijaan käydään kovaa kiistelyä suuhygienistien laajenetuista oikeuksista mm. paikkaushoidossa. Minullakin on ollut asiaan oma mielipide jo pitempään - ammattikorkeakoulutettu suuhygineisti olisi onnen omiaan hampaiden paikkaushoitoa tekemään. Ja irtoprotetiikan pääosa voitaisiin huoletta uskoa erikoishammasteknikkojen käsiin. Mutta nämä ovat erinomaisen tulenarkoja reviirikiistoja.
Australiassa tässä ollaan meitä paljon edellä - erinomaisin terveydellisin ja taloudellisin tuloksin. Mutta meillähän avattiin taas Turun hammaslääkärikoulutus - pulaa kun on olevinaan. Totta kai pulaa on, jos kaikki yksinkertaisimmatkin työt tekee tiedekorkeakoulutettu hammaslääkäri. Kallista ja tehotonta, mutta kaipa meillä siihen on varaa? 

 

03-08-2004 Syyskausi alkoi   

 

Tänään pidimme Suomalaisuuden liiton hallituksen kokouksen. Pohdimme liiton tulevia linjauksia ja painoalueita. Tärkein projekti on saada liiton 100-vuotishistoria valmiiksi toukokuuhun 2006. Toinen keskeinen haaste on liiton kielipoliittisen ohjelman laatiminen ja julkistaminen.
Vihdoinkin näkyy valoa kielipoliittisen tunnelin päässä, sillä eduskunnan suuri enemmistö päätti poistaa pakkoruotsin ylioppilastutkinnosta. Sillä tulee olemaan paljon suuremmat seuraamukset kuin useimmat osaavat tänään edes ajatella. Olemme menossa kohti virallisesti yksikielisesti suomenkielistä Suomea. Mahtoiko uuden kielilain pääarkkitehti Sten Palmgren tajuta, mitä hän tuli tehneeksi, kun kirjoitti kielilain 40 §:ään, että vain vankeinhoito on yksikielisesti suomenkielistä. Olikohan siinä kiteytettynä suomenruotsalainen näkemys, että vain suomenkieliset joutuvat leivättömän pöydän ääreen?
No, pääasia on, että pakkoruotsin poistamisen pää on saatu avattua. Siitä se jatkuu lähes omalla painollaan. 

 

20-07-2004 Satakunnan kansansoutu   

 

Saimme pienen lomanpoikasen "Karhuparatiisissa" nyt viikonloppuna. Kohokohta oli Satakunnan kansansoutu, josta on tullut varsinainen spektaakkeli. Tänä vuonna uutta oli Kokemäenjoen veden määrä ja sen seurauksen valtavan voimakas virtaus. Niinpä ensimmäiset veneet ohittivat mökkimme jo klo 10.15 eli melkein tunnin nopeammin kuin edellisinä vuosina.
Minulla on jo vuosia ollut tapana ajaa harrasteavoautoni Triumph Herald (valkoinen punaisella sisustuksella) joen rantaan, missä se kirvoittaa ihastuneita huudahduksia - erityisesti naissoutajilta. Mutta myös miehet ovat nykyisin huomattavan suopeita kommenteissaan.
Talankosken kuohut koituivat yhden kanoottipariskunnan kohtaloksi. Pyörteet kaatoivat kanootin ja kastelivat melojat perustellisesti - myös kännykät. Velimies huolehti pariskunnan jälkihoidosta sen jälkeen kun heidät oli pelastettu kuiville.
Mieluisa pysähtyjä laiturillemme oli kanootissaan professori Seikko Eskola vaimoineen. He ovat kansansoudun vakiokalustoa ja hatunnoston arvoista on yli seitsenkymppisen kolmipäiväinen melontaurakka Vammalasta Poriin.
Syksymmällä yhteistyömme jatkuu Suomalaisuuden liiton 100-vuotishistorian kirjoittamisen merkeissä. Seikko Eskola historian professorina on lupautunut 100-vuotishistorian toimitusneuvostoon.  

 

01-07-2004 Kesää odotellessa   

 

Kesäloma jää tänäkin vuonna varsin repaleiseksi yhden lapsenlapsemme sairauden takia, sillä se leimaa isovanhempien elämää enemmän kuin mikään muu asia maan päällä. Tämän kirjoitettuani lähden taas HYKS:in lasten ja nuorten sairaalan osasto K10:lle, mikä on rankka paikka.

Suomalaisuuden asian edistäminen antaa kuitenkin henkisiä voimia ja tämän vuoden ensimmäinen puolisko on ollut suorastaan uskomaton kielipoliittisesti. Sitä työtä todella kannattaa tehdä!

Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen kesäluentopäivät Lahdessa olivat taas ammatillisen elämän vuoden kohokohta, vaikka saatoin osallistua vain ensimmäiseen päivään. Runsaan ja monipuolisen luentoannin lisäksi saimme tutustua "Teerenpeli" panimoon, jonka viski alkaa vähitellen kypsyä myyntikuntoon. Hienoa suomalaista yritteliäisyyttä.
Konsertti Lahden Ristinkirkossa oli suorastaan ylimaallinen. Paikallinen Pro Canto -naiskuoron esitys oli todella upea ja itse koin sen huipenuksena ylimääräisenä esitetyn Oskar Merikannon "Kesäillan valssin". Kiitos TKHLY ry! 

 

22-06-2004 Rankka päivä   

 

Aikainen herätys, jotta ehdin Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselle kuulemaan YK:n maailman terveysjärjestön suun terveydenhuollon päällikköä, professori Poul Erik Petersenia. Esitys oli varsin kiintoisa ja antoi tuoretta tietoa maailman yleisimpien kroonisten sairauksien - hammaskaries ja iensairaudet - epidemiologiasta ja WHO:n tavoitteista suun terveydenhuollossa. Poul Erik on tanskalainen ja veti powerpoint-kuvissaan kovasti kotiin päin.
Sitten olikin vuorossa mongolialaisen Battsetseg Tseveenjavin tohtorinväitöstilaisuus. Tosi tarmokas nainen tämä Battsetseg, joka opiskeli hammaslääkäriksi Kuubassa ja väitteli nyt vuosien työn jälkeen Helsingissä. Omistuskirjoituksella varustettu väitöskirja oli kiitos siitä, että hän oli saanut idean kirjalleen minun väitöskirjastani (Lasten hammaskaries ja vanhempien sosiaalinen asema sekä tiedot taudin ehkäisystä. Lääkintöhallituksen tutkimuksia 28, Helsinki 1983).
Iltapäivä olikin sitten surullinen HYKS:in lasten ja nuorten sairaalan osasto K10:llä eli lasten syöpätautiosastolla, missä jo neljättä vuotta leukemiaa sairastava tyttärenpoikamme Markus (7 v) oli kovissa tuskissa eikä sallinut edes vaarin koskettavan häntä - vain äidin lohduttava käsi sai sivellä hiuksia kunnes helpottava uni saapui. Sydän vuotaa verta ja silmät kyyneliä, mutta pakko vain on kestää. Elämä voi olla joskus todella julmaa pienelle ihmistaimelle - ja koko perheelle. 14-

 

06-2004 Kiinasta Eurooppaan   

 

Matka Shanghaihin on taas muisto vain ja työ siellä etenee paikallisin voimin. Menomatkalla unohdin kalenterini 2A istuimen taskuun. Sitä sitten metsästimme Finnairin reitin molemmissa päissä tuloksetta. Eilen kuitenkin tuli lopulta lohdullinen viesti - kalenteri on löytynyt China Easternin huolinnasta, joka huolehtii Finnairin koneiden siivouksesta Kiinan päässä. Helpotus on todella suuri, sillä olen vuodesta 1957 tehnyt päivittäiset merkinnät elämäni tapahtumista näihin kalentereihin - kohta siis puolen vuosisadan ajan.
Olen todella iloinen, että lukiolaisena tuli aloitettua tällaiset merkinnät. Oman elämän kulun seuruu on nyt paljon helpompaa ja asioiden palauttaminen mieleen onnistuu näitä almanakkoja selaamalla. Suosittelen!

EU-vaalit tulivat ja menivät, ja ehdin suoraan lentokoneelta äänestämään. Rkp onnistui valtavalla äänestysprosentilla nippa nappa pitämään meppipaikkansa. Suomenkielisten pitäisi ottaa oppia kielivähemmistöstä ja nostaa äänestysprosenttinsa 70:n paremmalle puolelle - pakkoruotsi poistuisi sillä tavoin paljon nopeammin. Toki tämä vuosi on ollut uskomattoman nopean muutoksen aikaa kielipoliittisessa mielipideilmastossa. Lukiolain 18 §:n muutos on suorastaan historiallinen, sillä pakollisen "toisen kotimaisen kielen" kokeen vapaaehtoistamisella tulee olemaan ratkaiseva vaikutus pakkoruotsin poistumiseen kokonaan kaikilta koulutusasteilta.
Valtion pitkäaikaisen koulutuskomiteoiden puheenjohtajan, emeritusprofessori Erkki A Niskasen perustellun puheenvuoron motto on kuvaava: "Nykyisillä koulutuksen kieliohjelmilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kaksinkertaiseen kääpiökielten häkkiin."
On muuten laittamattomasti sanottu! 

 

02-06-2004 Kiina-ilmiö   

 

Terveiset keväisestä Shanghaista! Jatkan täällä joulukuussa aloittamaamme projektia – ”pd type1.1” hammashoitokoneyksikön rakentamista Shanghai SunDarb Science and Technology Co:ssa. Joulukuussa sain täällä tosi hankalan flunssan jääkylmissä tehdassaleissa. Nyt elämä on aivan toisenlaista lämpötilan ollessa yli 30 astetta päivisin ja iltaisin mukavat parikymmentä astetta.
Tänään rakentelin Shanghai Stomatological Disease Centerissä 3-tieruiskujen ja tehoimun portteja kiinalaisten hammasteknikkojen avustamana. Yli 40 vuotta sitten Turun hammasklinikalla opituille taidoille on ollut pitkästä aikaa käyttöä; vahatyöt, kipsivalut, akryylin polymerisointi, jne. Kiinalaiset ovat seuranneet homman edistymistä suurella mielenkiinnolla. Niin, täällä kaikki on mammuttimittaista – tälläkin klinikalla tai oikeammin sairaalassa toimii yli 100 hammaslääkäriä ja 24 teknikkoa. Tiloissa toimii Kiinan-Japanin ystävyysklinikka, mikä on varustettu Dr Daryl Beach’n suunnittelemin ”Feel-21” laittein. Perinteinen potilastuoli on korvattu vaakatasoisella potilaan massaa kannattavalla tasolla ja muutoinkin laitteisto on huippuhygieeninen ja –ergonominen. Samoin periaattein suunniteltua kiinalaista versiota nyt rakennamme ja ensimmäiset viisi on jo ostettu USA:han.
Kiinan talous on ylikuumenemisen alussa ja hallitus pohtii kuumeisesti keinoja kasvun hillitsemiseksi. Shanghaissa takseihin on tullut turvavyöpakko etuistuimille. Kuljettaja saa sakon, jos hän tai matkustaja ovat ilman vyötä. Tosi järkevä ja näppärä sääntö. Liikennekulttuuri muutoin on juuri sellaista, kuin nopeasti autoistumassa jättiläisvaltakunnassa voi odottaa – järjestelmällinen kaaos. Pilvenpiirtäjiä syntyy kuin sieniä sateella, enkä muista missään käymistäni puolessa sadassa maassa koskaan nähneeni tällaista tornitalopaljoutta. Niinpä keskusta on nyt vaarassa vajota maan rakoon. Muutoin täällä on oikein mukavaa ja mielenkiintoista.
 

20-05-2004 Kiirettä pitää!   

 

Eilen teimme pikamatkan Vaasaan. Pertti Hissan valokuvanäyttely Ibis'ssä oli vaikuttava - 21 hienoa otosta 50 vuoden jatkumolla linnuista, hyönteisistä ja ympäristöstä. Käykää katsomassa.
Juhlalounas Strampenilla oli myös maittava. Suomenruotsalainen henkilökunta oli ihastuttavaa ja tarjoilu juohevaa. Lohkoperunat olivat aivan suussasulavia. Suomalainen junaliikenne on kehittynyt huikeasti. IC-juna on suorastaan ylellinen matkantekoväline ja nopeudet ovat nousseet uudelle tasolla - 160 km/t.
Viime yönä ja tänään aamulla olen kiireellä tehnyt PowerPoint-esitystä kehitysmaakurssia varten. Luentoni olisi nyt maanantaiaamuna, mutta olen silloin Shanghaissa. Taitaapa olla toinen kerta elämäni aikana, kun luentoaikatauluni pettää. Kyllä nyt sylettää! Kollega Juha Ruotoistenmäki osoittaa aivan upeaa joustoa ja on luvannut pitää esityksen puolestani.
Nyt vielä pitäisi ehtiä kirjoittaa hammasteknikoiden 80-vuotishistorikkikirjaan pyydetty juttu. Jaa-a, mitenkähän se suomalainen suu muuttuu hammas- leuka- ja kasvoprotetiikan osalta seuraavien vuosikymmenten aikana? Kas siinä pulma. 

 

18-05-2004 Ajan lyhyt historia   

 

Niin ne vuodet vierivät. Huomenna on kaksoisjuhlapäivä, sillä 42 vuotta sitten 19. toukokuuta vietimme vaimon kanssa kihlajaisia. Oli kaunis keväinen päivä Turussa ja kaupungin puistot täydessä kukassa - tulppaaneja tulvillaan iloinen Turkudam.
Pari vuotta myöhemmin juhlimme Cursus Hurskaisen valmistumista hammaslääketieteen lisensiaateiksi. Poikkeuksellinen hammaslääkärikurssi, sillä miehiä oli yhtä monta kuin naisiakin. Koko ammattikunnassa naisten osuus on n. 70 %. Seuraavana päivänä oli ikimuistoinen bussimatka Helsinkiin lääkintöhallitukseen "vannomaan valaa". Suomalaiskansalliseen tapaan päivä oli voimakashenkinen edeltävän runsaan etanolin käytön johdosta. Kyllähän lääkintöhallituksessa siihen oli totuttu. "Kun Nikke Pesonen tulee saliin, niin minä Pekka Tapio S lupaan ja vannon....!" Todella hauskaa aikaa! Nyt siitäkin on siis 40 vuotta ja valtava määrä verisiä hampaita on kulkenut kättemme kautta. Onneksi sentään saimme Suomen lasten hampaiden terveyden nostettua maailman huonoimmasta yhdeksi parhaista (kts kuvagalleria).
Huomenna tarkoituksemme on matkata junalla Vaasaan katsomaan opiskeluaikaisen ystävämme, luontovalokuvaaja Pertti Hissan näyttelyä Galleria Ibiksessä. Näyttely jatkuu 6.6. asti Vaasassa ja kiertää Iisalmessa, Ähtärissä ja Heinolassa. Mukava tapa viettää kihla- ja valmistumispäivää tapaamalla vanhoja ystäviä ja nauttia suomalaisesta keväästä junasta katsellen.
 

13-05-2004 Mitä meillä oli ennen Floraa?   

 

 No tietenkin meillä oli ilo eilen kuunnella Helsingin yliopistolla Suomalaisen tiedeakatemian jäsenen, emerítusprofessori Kalevi Wiikin henkeäsalpaavan mielenkiintoista esitystä suomalaisten juurista. Jokaisen suomalaisen pitäisi se kuulla. Wiik pyrkii monitieteellisten näyttöjen pohjalta hahmottamaan eurooppalaisten juuria. Hänen niitä koskeva kirjansa "Eurooppalaisten juuret" oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana pari vuotta sitten. Kirjasta on otettu kaksi painosta ja molemmat on myyty loppuun. Se on myös kohta valmis painettavaksi englanninkielisenä kansainväliseen levitykseen.
Nyt kesällä tulee painosta Kalevi Wiikin kirja "Suomalaisten juuret". Maltan tuskin odottaa tätä lukuelämystä! 

 

11-05-2004 Kiireinen päivä   

 

Viisumihakemus Kiinan suurlähetystöön heti aamulla. Sitten Suomalaisuuden liittoon viimeistelemään Suomen Mieli -lehden kesänumeroa (2/2004). Lastenvahdiksi leukemiapotilaamme luokse, jotta tytär pääsi kaupoille. Renault Lagunakin piti katsastaa. Tietenkin OBD-mittaus näytti yhtä virhettä? Takaiskunvaimentimet hikoilevat - no ei ihme autossa, jossa on alun kolmattasataa hevosvoimaa. Leima kuitenkin tuli ja nyt on taas kaksi vuotta aikaa seuraavaan katsastukseen. Vielä reseptinuusimispaperit teveyskeskuksen aloitelaatikkoon - se on tapa Järvenpäässä.
Huomenna on vuorossa emeritusprofessori Kalevi Wiikin esitelmä Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5 suomalaisten juurista. Häneltä on tulossa siitä kirja ihan lähiaikoina. 10-

 

05-2004 Iski pätemisen tarve   

 

Kun Kusti polkee, niin posti kulkee. Niinpä sain minäkin Stakesin julkaisuluettelon 2004. Uutuutena siellä mainostetaan "Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen 2000". Tilausnumero on R278 ja hinta 18€.
Jotenkin ajattelin, että julkaisussa saattaisi olla aineksia, joihin olen syypää, ja niinpä rohkenin kysyä sähköpostilla "tekijänkappaletta". No, sehän luvattiin ja tänään kolahti (maksutta) postin mukana kyseinen teos. Kiitos siitä!
Mieltä lämmittävää oli todeta, että 1970-luvun alussa rakentamani tietojärjestelmä on kantanut uudelle vuosituhannelle asti. Ainoa lisäys on hampaallisuusaste 19-vuotiaista alkaen ja suklaan kulutusluvut.
Olen tätä kirjaa odottanut kuin kuuta nousemaan, sillä viimeinen minun vastuullani tehty ja Stakesin sittemmin (1993) julkaisema erillisselvitys on vuodelta 1991. On hienoa, että 13 vuotta myöhemmin saamme julkaisun muodossa tietää, mitä on tapahtunut terveyskeskusten hammashuollossa vuoden 1991 jälkeen. Ihan hyvältähän tilanne näyttää siinä mielessä, että vuoden 2000 30-vuotiaitten DMF-indeksi oli sama kuin 23-vuotiailla vuonna 1991 (n. 11). Nuoremmissa ikäluokissa tilanne on pysähtynyt osittain siksi, että vuoteen 1991 mennessä oli saavutettu niin hyvä tilanne, että sen parantaminen on käytännössä vaikeaa. Ilahduttava kehitys on todettavissa myös 5-vuotaitten dmf-indeksissä 1991-2000.
Toivottavasti teos on jaettu kaikille terveyskeskuksille kuten lääkintöhallitus teki omille julkaisuilleen 1978, 1979, 1982, 1985, 1988. Jos ei ole, niin terveyskeskusten kyllä kannattaa tuo 18 € uhrata tähän teokseen.

Lähdeluettelosta saatoin todeta, että kuuluisa lausahdukseni "lääkintöhallitus olen minä" pitää paikkansa tässäkin kirjasessa. Toki mukaan kuuluvat myös Helmer Nordling ja Mauno Ruokola. (kaikissa muissa lähteissähän tekijät ovat asianmukaisesti mainitut)
 

09-05-2004 Hyvää Äitienpäivää   

 

Meitä suomalaisia on hemmoteltu jälleen kerran upealla aurinkoisella ja lämpimällä keväällä. Kasvihuoneilmiö eli ei - nauttikaamme Euroopan lämpimimmästä säästä.
Viikolla onkin sitten Snellmaninpäivä, jolloin keskustelua herättänyt Suomen tiedeakatemian jäsen, emeritusprofessori Kalevi Wiik puhuu Suomalaisuuden liiton järjestämässä yleisötilaisuudessa suomalaisten juurista Helsingin yliopiston salissa 5 alkaen klo 18.
"Suomen Mieli" -lehden kesänumero alkaa valmistua sopivasti EU-vaalien alle. Etusivun juttu taitaa ollakin taas jymy-yllätys.  

 

03-05-2004 Suur-Eurooppalaisuus   

 

No niin, upea keväinen viikonloppu Karhuparatiisissa on ohi ja arki iskee kiireen niskaan. Työmatka Shanghaihin on taas edessä ja "Suomen Mieli"-lehden seuraava numero on saatava painovalmiiksi ennen sitä. Paluu kotiin sattuu sopivasti EU-vaalipäivään, joten voin osaltani vaikuttaa EU-parlamentin koostumukseen! ;-)
Suur-Suomi aikoinaan jäi suomalaisuusliikkeen toteutumattomaksi unelmaksi - hyvä vaiko paha? Paha sanoa mutta hyvästi jouduimme sille sanomaan. Mutta nyt olemme uuden Suur-Euroopan kansalaisia ja erityisen ilahduttavaa on kahden veljeskansamme, virolaisten ja unkarilaisten, mukaantulo EU:hun. Suomalais-ugrilaisuus saa melkoista lisäpotkua. Myös Suomalaisuuden liiton kautta aikojen harjoittamalle heimotyölle löytyy nyt uusia näköaloja ja haasteita. Euroopan kartallakin kuvio näytää hyvältä - Suomesta suoraan etelään Viron kautta Unkariinja muualle Eurooppaan - koko matka EU-maita pitkin. Ehkäpä se tunnelikin vielä kaivetaan Suomenlahden ali?
Suomessakin eurooppalaisuus on vielä hakusessa monelta osin, vaikka "kovaan ytimeen" on ollut hinku ja vinku. Mielenkiinnolla odotan eurooppalaisuuden laajenemista jatkossa. Tuleeko Turkki mukaan tuomaan muslimismin lisäpotkua? Onhan islamin uskoa tunnustavia jo edellisessä 15 maan EU:ssa runsaasti, mutta kokonaisen monikymmenmiljoonaisen Turkin mahdollinen (todennäköinen?) mukaan tulo varmasti muuttaa ajattelumalleja. Punaisen Ristin rinnalle nousee Punainen Puolikuu. Uskonnollisten seremonioitten sisälty monipuolistuu - Allah akhbar, ja kovaääniskutsut vuorokauden rukoushetkiin.
Suomessa perinteisesti on ollut n. 1.000 islaminuskoista - nyt heitä on jo yli 10.000!
Monia jännittäviä muutoksia voimme odottaa laajentuvassa EU:ssa. Siinä suomalaisuuden, suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen aseman säilyttäminen ja tukeminen ovat erittäin tähdellisiä. Kaikki mukaan! 

 

30-04-2004 Vapun aatto   

 

Vappu lähti tänä vuonna käyntiin tavallista aikaisemmin, sillä eilen illalla oli silmä- ja kudospankkisäätiön hallintoneuvoston kevätkokous. Varsinaisten kokousasioiden lisäksi saimme kuulla erikoislääkäri Kimmo Talvensaaren erinomaisen esityksen "Kantasolujen siirto ja luuytimen luovuttajarekisteritoiminta Suomessa". Aihe on lähellä sydäntäni yhden lapsenlapsemme ollessa viime vuoden allogeenisen luuytimen siirron saaja, ja nyt elämme päivä kerrallaan toivoen parasta.
Hallintoneuvosto nautti sen jälkeen Palacen gourme-ravintolan illallisen hienoine viineineen ja ja muine tykötarpeineen - niinpä nyt päätä hieman särkee.
Edessä näyttäsi olevan aurinkoinen Vappu-viikonloppu, minkä vietämme kesämökillä "Karhuparatiisissa". Sitten onkin kiireinen toukokuu, sillä 22.5. on lähtö Shanghaihin jatkamaan pd-projektia.

Hauskaa Vappua! 

 

28-04-2004 DAT - Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto   

 

Suomen Doctors against Tobacco eli DAT-verkosto perustettiin alustavasti Pariisissa 1994. Kotimaan perustava kokous pidettiin 12.12.1994 Syöpäjärjestöjen keskustoimistossa Helsingissä. Kokoonkutsuja oli professori Eeva Nordman ja muut perustajajäsenet olivat Liisa Elovainio, Antero Heloma, Anne Nordblad, Tapani Piha, Olli Simonen, Heikki Tala, Juha-Pekka Turunen, Matti Wallin, Hannu Wallinheimo ja Erkki Vesterinen.
Tänään Suomen DAT:iin kuuluu n. 300 eri alojen erikoislääkäriä ja hammaslääkäriä. Verkosto pitää kaksi yleistä kokousta vuosittain. Kevätkokous on Snellmanin päivänä 12.5.2004.
Oma toimintani tupakoinnin vastustamisessa käynnistyi täydellä teholla vuonna 1976, jolloin olin kouluhallituksen terveyskasvatuksen työryhmän puheenjohtajana. Monipuolista asiantuntemusta omaava ryhmä tuotti raportin "Tupakoimaton koulu - terveempi elämä". Raportti alkaa aika synkissä merkeissä: "Suomalaisten savukkeiden kulutus on viime vuosina jatkuvasti noussut ja on nykyisin suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Osasyynä tällaiseen kehitykseen on ollut se, että tupakointi on yhteiskunnassamme ollut yleisesti hyväksyttyä. Sen kulutusta on pyritty lisäämään voimakkaalla myynnin edistämisellä."
Paljon vettä on virranut joissa tuosta lähes 30 vuotta sitten laaditusta oppaasta koulujen tupakoinnin vastustamistoimintaan. Suomi sai pian tuon jälkeen modernin tupakkalain, lääkintöhallitukseen perustettiin terveyskasvatustoimisto ja monta muuta toimenpidettä käynnistettiin tupakointia vastaan. Niinpä viime vuoden elokuussa Suomessa pidetyn 12th World Conference on Tobacco or Health'ssa DAT saattoi kertoa ilosanomaa tupakanvastaisen työn tuloksista. Erityisen ilahduttavaa on ollut lääkärien ja hammaslääkärien lähes olematon tupakointi. Myös koko väestössä kehitys on ollut myönteistä - erityisesti miehet ovat vähentäneet suuresti tupakointia. Ongelmana on edelleen nuorten tupakointi, sillä nuorena hankitusta nikotiiniriippuvuudesta on vaikea päästä.

DAT:in puheenjohtaja on lääketieteen tohtori Anne Lamminpää valtiokonttorissa (anne.lamminpaa@valtiokonttori.fi). Kaikki lääkärit ja hammaslääkärit ovat tervetulleita verkoston jäseniksi
Ja kaikki muut ovat tervetulleita savuttomaan ja terveempään elämään! 

 

27-04-2004 Kaksikielisten karttojen ongelmat   

 

Tein tänään pienen kokeen ja otin kuvanlukijalla palan HPY:n luettelon Helsingin kaksikielisestä kartasta. Sen jälkeen poistin ruotsinkieliset nimet kuvankäsittelyohjelmalla. Uskomaton ero selvyydessä!
Nyt kuitenkin 90 %:n enemmistöä ulkomaalaiset mukaan lukien kiusataan kaksikielisellä kartalla, joka on suttuinen ja vaikeaselkoinen.
Jos ruotsinkieliset haluavat oman kartan, niin miksi ei tehdä heille pelkästään ruotsinkielistä? Nykyinen käytäntö on mieletön. Pääkaupunkialue - Helsinki, Espoo, Vantaa - on "kaksikielinen", vaikka ruotsinkielisten osuus on jo kaikissa noissa kaupungeissa alle 10 %. Alkaa olla johtopäätösten aika.
Herätys Genimap, HPY ja Eniro!
Lisähulluus on siinä, että nyt monet saavat kaksi sarjaa Helsingin alueen luetteloa ja molemmat kaksikielisiä. Eivätkö valmistajat voisi ihan rationalisoinnin nimissä tehdä niin, että toinen tekee suomenkielisen ja toinen ruotsinkielisen luettelon.
Järki hoi, äly älä jätä!
 

24-04-2004 Aurinkoinen viikonloppu ja Logmatic   

 

Järvenpäässä oli kaunis lauantaipäivä ja torille oli tullut mies myymään "Logmatic" kiilakirvestä. Se on kerrassaan oiva suomalainen keksintö puiden pilkkomiseen. Veljekset Sarvela Oy on tehnyt puuhommiin tosi kekseliään ketjun kiilakirveineen, halkomakoreineen ja alustoineen.
Piti ostaa oman kunnan tuote eli raskain kolmesta kiilakirveestä mallia LM-250 hintaan 60 euroa. Onhan ihan uskomaton vempele; ergonominen, turvallinen ja tehokas. Käykääpä katsomassa http://www.logmatic com
Kieli- ja kauppapoliittisesti mielenkiintoista on, että käyttöohje on suomeksi, saksaksi, englanniksi, italiaksi, ranskaksi ja ruotsiksi.
Hyvä Suomi ja suomalainen innovatiivisuus! 

 

23-04-2004 EU:n laajeneminen ja globalisaatio   

 

Tiistaina 20.4.2004 Kansallismuseon auditoriossa oli mielenkiintoinen seminaari "Uusia arvioita ja aloitteita globalisaatiosta: ILOn komissio ja Helsinki-prosessi". Kutsu oli käynyt myös Suomalaisuuden liitolle.
Tähtialustajana oli tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka on toinen ILOn komission puheenjohtajista Tansanian presidentti Mkapan kanssa. Halonen valotti ILON komission työtä ja sen tekemiä ehdotuksia. Alivaltiosihteeri Pertti Majanen kertoi Helsinki-prosessista eli globalisaatiosta ja demokratiasta kansainvälisissä suhteissa. Tauolla saimme kahvia ja äklömakean leivoksen - valinta oli punaisen tai keltaisen sokerikuorrutuksen kera - otin punaisen.
Monenmoisia esteitä on todellisen globalisaation tiellä. Vaikeinta asiaa ei edes kosketeltu eli sitä, että maailma haaskaa mielettömän määrän aineellisia ja henkisiä voimavaroja tappotyöhön - sotilaallisen varustautumiseen ja aseiden testaamiseen tositilanteissa (vaikkapa tällä erää Irak).

Tänään Helsinki-Kallion Rotary-klubissamme piti vierasesitelmän SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen "Viron EU-jäsenyyden haaste Suomelle". Tosi mielenkiintoinen tietopaketti. Viialaisen edellinen kosketus Rotary-liikkeeseen oli ylioppilaana, kun hän luokkansa priimuksena jäi ilman Rotary-stipendiä - juuri sinä vuonna sitä ei jaettu. Tämä olikin sitten vasta toinen kontakti ja toivottavasti edes hieman positiivisempi.

Nyt onkin kesäkuun numeron teema Suomalaisuuden liiton lehteen "Suomen Mieli" pulkassa: Globalisaatio ja suomalaisuus.
Hyvää, aurinkoista ja virkistävää viikonloppua itse kullekin! :-) 

 

22-04-2004 Huhtikuun 22. päivä 2004   

 

Tämä vuosi lähti käyntiin mielenkiintoisesti Suomen saatua uuden kielilain (tuli voimaan 1.1.2004). Sen jälkeen tapahtumat ovat vyöryneet nopeasti. Suorastaan historiallinen oli 16.3.2004, jolloin Suomen lukiolaisten liitto ry järjesti valtakunnallisen mielenosoituksen valinnanvapauden puolesta ylioppilastutkinnossa. Käytännössä se merkitsee pakkoruotsin poistumista yo-kirjoituksista - vapaaehtoisena sen saa edelleen kirjoittaa! ;-)
Valtioneuvoston äänestyspäätös 15.4.2004 oli niin ikään historiallinen; 14-2! Nyt odottelemme eduskunnan äänestystä lukiolain 18 §:n muutoksesta. Sen jälkeen on aika laatia nimilistat kansanedustajista; JAA, EI, POISSA! Eipä taida enää toistua kielilain äänestysfarssi 179-3!
Suomalaisuuden liitossa meillä on työn alla liiton uudistettu kielipoliittinen ohjelma. Siitä sitten aikanaan.
Nyt vain nauttimaan kauniista keväisistä päivistä.

 

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

04.08 | 12:29

Heippa Heikki, olen muuton yhteydessä hukannut sähköpostiosoitteesi. Voisitko
lähettää sen, ja jos mahdollista, koko kurssimme osoitelistan.
Yst. terv.
Reijo

...
03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD