RUOTSIN KIELILAKIESITYS
Ruotsin kielilaki suomeksi ja på svenska
SFS nr: 2009:600
Departement/myndighet: Kulturdepartementet
Utfärdad: 2009-05-28
Tryckt versionpdf, utan ändringar (Lagrummet)
ÄndringsregisterSFSR (Lagrummet)
Källa: Regeringskansliet / Lagrummet

Lagens innehåll och syfte

1 § I denna lag finns bestämmelser om svenska språket, de nationella minoritetsspråken och det svenska teckenspråket. Lagen innehåller även bestämmelser om det allmännas ansvar för att den enskilde ges tillgång till språk samt om språkanvändning i offentlig verksamhet och i internationella sammanhang.

2 § Syftet med lagen är att ange svenskans och andra språks ställning och användning i det svenska samhället. Lagen syftar också till att värna svenskan och den språkliga mångfalden i Sverige samt den enskildes tillgång till språk.

3 § Om en annan lag eller en förordning innehåller någon bestämmelse som avviker från denna lag, gäller den bestämmelsen.

Svenska språket

4 § Svenska är huvudspråk i Sverige.

5 § Som huvudspråk är svenskan samhällets gemensamma språk, som alla som är bosatta i Sverige ska ha tillgång till och som ska kunna användas inom alla samhällsområden.

6 § Det allmänna har ett särskilt ansvar för att svenskan används och utvecklas.

De nationella minoritetsspråken

7 § De nationella minoritetsspråken är finska, jiddisch, meänkieli, romani chib och samiska.

8 § Det allmänna har ett särskilt ansvar för att skydda och främja de nationella minoritetsspråken.

Det svenska teckenspråket

9 § Det allmänna har ett särskilt ansvar för att skydda och främja det svenska teckenspråket.

Språkanvändningen i offentlig verksamhet

10 § Språket i domstolar, förvaltningsmyndigheter och andra organ som fullgör uppgifter i offentlig verksamhet är svenska.

I annan lag finns särskilda bestämmelser om rätt att använda nationella minoritetsspråk och annat nordiskt språk.

När det gäller skyldigheten för domstolar och förvaltningsmyndigheter att anlita tolk och att översätta handlingar finns det särskilda bestämmelser.

11 § Språket i offentlig verksamhet ska vara vårdat, enkelt och begripligt.

12 § Myndigheter har ett särskilt ansvar för att svensk terminologi inom deras olika fackområden finns tillgänglig, används och utvecklas.

Svenskan i internationella sammanhang

13 § Svenska är Sveriges officiella språk i internationella sammanhang.

Svenskans ställning som officiellt språk i Europeiska unionen ska värnas.

Den enskildes tillgång till språk

14 § Var och en som är bosatt i Sverige ska ges möjlighet att lära sig, utveckla och använda svenska. Därutöver ska
1. den som tillhör en nationell minoritet ges möjlighet att lära sig, utveckla och använda minoritetsspråket, och
2. den som är döv eller hörselskadad och den som av andra skäl har behov av teckenspråk ges möjlighet att lära sig, utveckla och använda det svenska teckenspråket.

Den som har ett annat modersmål än de språk som anges i första stycket ska ges möjlighet att utveckla och använda sitt modersmål.

15 § Det allmänna ansvarar för att den enskilde ges tillgång till språk enligt 14 §.


Ruotsi valmistelee uutta kielilakia, jonka tarkoitus on säätää ruotsi ainoaksi viralliseksi kieleksi. Siellähän ruotsi käytännössä (de facto) on aina ollut ainoa virallinen kieli, mutta nyt ruotsin asema halutaan virallistaa lailla (de jure).

Ruotsin kielilakikomitea on tehnyt esityksen uudeksi kielilaiksi  (SOU 2008:26). Esitys on suomennettuna seuraava: 

 

Lain sisältö ja tarkoitus

 

Tässä laissa on määräykset ruotsin kielestä, kansallisista vähemmistökielistä ja ruotsin viittomakielestä. Laissa on myös määräykset yhteisön vastuusta, että yksilölle annetaan mahdollisuus kieleen ja kielten käytöstä julkisessa toiminnassa.

 

Lain tarkoitus on säätää ruotsin ja muiden kielten asemasta ja käytöstä Ruotsin yhteiskunnassa. Lain tarkoitus on myös turvata ruotsin kielen ja kielellisen monimuotoisuuden asema Ruotsissa sekä yksilön oikeus kieleen.

 

3 §

Jos jokin muu laki tai asetus sisältää määräyksiä, jotka poikkeavat tästä laista, noudatetaan niitä.

 

Ruotsin kieli

 

4 §

Ruotsin kieli on pääkieli Ruotsissa.

 

5 § 

Pääkielenä ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.

 

6 §

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu ruotsin kielen käytöstä ja kehittämisestä.

 

Kansalliset vähemmistökielet

 

7 §

Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddisch.

 

8 §

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.


Ruotsin viittomakieli

 

9 §

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää ruotsin viittomakieltä.


Kielten käyttö julkisessa toiminnassa

 

10 § 

Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkista toimintaa harjoittavien yhteisöjen kieli on ruotsi. Kansallisia vähemmistökieliä saa käyttää, milloin se on soveliasta.

Muussa laissa on erityismääräyksiä oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muuta pohjoismaista kieltä.

Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten velvollisuudesta käyttää tulkkausta ja kääntää asiakirjoja on erityismääräykset.

 

11 §

Julkisen toiminnan kielen tulee olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.

 

12 §

Viranomaisilla on eritysvastuu siitä, että ruotsinkielinen sanasto eri ammattialoilla on käytettävissä ja että sitä käytetään sekä kehitetään.

 

Ruotsin kieli kansainvälisissä yhteyksissä

 

13 § Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä on ruotsi.

 

14 §

Ruotsin kielen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on varjeltava.

Ruotsin edustajan on käytettävä Euroopan unionissa ruotsia, milloin tulkkaus on käytettävissä, ellei erityisestä syystä on sopivampaa käyttää muuta kieltä.

 

Yksilön oikeus kielen

 

15 §

Jokaisella Ruotsissa asuvalla on oltava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsia.

Sen lisäksi

  1. kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä.
  2. Viittomakielen tarpeessa olevalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin viittomakieltä.

Niille, joiden äidinkieli on muu kuin ensimmäisessä kappaleessa mainitut, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.

 

16 §

Julkisen vallan vastuulla on, että yksilölle turvataan 15 § mainitut oikeudet.

 

Tämä laki tulee voimaan …

 

Alkuperäinen asiakirja: http://www.regeringen.se/content/1/c6/10/09/59/4ad5deaa.pdf

 



Tässä on Ruotsin kielenpuolustusjärjestön esitys kielilaiksi:

Utkast till språklag för Sverige

(Språkförsvaret)
ESITYS RUOTSIN KIELILAIKSI

1 kapitel

1 kappale

Allmänna bestämmelser
Yleiset määräykset

1 § Officiellt språk

Sveriges officiella språk är svenska.

   Virallinen kieli
Ruotsin virallinen kieli on ruotsi

2 § Officiella minoritetsspråk
Sveriges officiella minoritetsspråk är finska, jiddisch, meänkieli, romani, chib och samiska.
De officiella minoritetsspråkens ställning regleras i detalj i särskild lag.
  
Viralliset vähemmistökielet
Ruotsin viralliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddish, meänkieli, romani, chib ja saame. Virallisten vähemmistökielten asemasta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä laissa.

3 § Syftet med lagen
   Lain tarkoitus

1.
Syftet med denna lag är att säkerställa svenskans användning inom alla samhällssektorer med hänsyn tagen till de nationella minoritetsspråken och hemspråken, samt att definiera språkliga rättigheter och skyldigheter för att tillförsäkra medborgarna i Sverige rätten att använda det officiella språket i alla sammanhang.
Svenska språket har en särställning i och med att det förutsätts vara det gemensamma språket för alla medborgare. Därmed understryks att alla medborgare bör behärska det svenska språket mer eller mindre.

  
Tämän lain tarkoitus on varmistaa ruotsin kielen käyttö kaikilla yhteiskunta-alueilla ottaen huomioon kansalliset vähemmistökielet ja kotikielet, sekä määritellä kielelliset oikeudet ja velvollisuudet varmistamalla kansalaisille Ruotsissa oikeuden käyttää virallista kieltä kaikissa yhteyksissä.
Ruotsin kielellä on erityisasema, niin että sen edellytetään olevan kaikkien kansalaisten yhteinen kieli. Samalla painotetaan, että kaikkien kansalaisten tulee hallita ruotsia enemmän tai vähemmän.

2. Målet är att vars och ens rätt till god samhällsservice och rättvis rättegång garanteras oberoende av språktillhörighet samt att individens språkliga rättigheter förverkligas utan att han eller hon särskilt behöver begära det.
  
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus hyviin yhteiskunnallisiin palveluihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan riippumatta siitä, mitä kieltä puhuu, sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman että hänen pitää niitä erityisesti pyytää.

3. Myndigheterna har rätt att ge bättre språklig service än vad denna lag föreskriver.

   Viranomaisilla on oikeus antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä tämä laki edellyttää.

4 § Lagens tillämpningsområde
     Lain soveltamisala

1. Denna lag är tillämplig för hela den offentliga sektorn, statschef, regering, departement, ämbetsverk och affärsdrivande verk, domstolar samt övriga statliga myndigheter, landsting och kommunala myndigheter, liksom för alla institutioner, som finansieras med skattemedel, som exempelvis utbildningsväsendet, för företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare eller företag med huvudkontor i Sverige och alla företag, som har upprättat någon form av avtal med svensk myndighet, om inte något annat särskilt föreskrivs.
   Tätä lakia sovelletaan kaikkeen julkisen sektorin toimintaan, valtion päämieheen, hallitukseen, ministeriöihin, virastoihin ja liikelaitoksiin, tuomioistuimiin sekä muihin valtion viranomaisiin, maakäräjiin ja kunnallisiin viranomaisiin kuten myös kaikkiin laitoksiin, joita rahoitetaan verovaroilla kuten esimerkiksi opetuslaitokseen, yrityksiin jotka pääasiassa ovat ruotsin kansalaisten omistamia tai yrityksiin, joiden pääkonttori on Ruotsissa sekä kaikkiin yrityksiin, joilla on jokin sopimus ruotsalaisten viranomaisten kanssa ellei toisin erityisesti säädetä.

2. Särskilda föreskrifter bör utarbetas om språkanvändningen i privata företag, organisationer, institutioner, påverkar berättigade intressen hos allmänheten.
  
Erityiset säädökset tulee laatia siinä tapauksessa, jos kielen käyttö yksityisissä yrityksissä, organisaatioissa, laitoksissa vaikuttaa kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin.

3. Denna lag är icke tillämplig för språkanvändningen i icke-officiella sammanhang, i privat och intern kommunikation, eller i tjänster, ceremonier, ritualer eller andra slag av verksamhet hos religiösa organisationer.

   Tätä lakia ei sovelleta kielten käyttöön epävirallisissa yhteyksissä, yksityisessä ja sisäisessä kommunikoinnissa, eikä uskonnollisten yhteisöjen palveluksissa, rituaaleissa tai muussa toiminnassa.

5 § Andra typer av språk
   Muut kielet

1. Med hemspråk (också benämnda modersmål) avses hädanefter språk, som talas av invandrare i Sverige eller deras ättlingar och vilka före invandringen till Sverige inte hade svenska som modersmål eller första språk.
   Kotikielellä (myös nimitys äidinkieli) tarkoitetaan jatkossa kieltä, jota puhuvat Ruotsiin muuttaneet tai heidän jälkeläisensä ja joilla ennen muuttoa Ruotsiin ruotsi ei ollut äidinkieli tai ensimmäinen kieli.

2. Med främmande språk menas ett språk som en person lärt sig efter sitt modersmål i en annan miljö än den där språket normalt talas.
Om benämningen förekommer i denna text, ses språket i relation till svenska språket. Beteckningen moderna språk avser hädanefter språk i vilka det sker och eller har skett undervisning i Sverige, bland annat engelska, tyska, franska och spanska, på såväl grundskole- som gymnasie- och högskolenivå.
  
Vieraalla kielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut äidinkielensä jälkeen muussa ympäristössä kuin missä sitä kieltä normaalisti puhutaan. Jos tätä nimike esiintyy tässä tekstissä, käsitellään kieltä suhteessa ruotsin kieleen. Moderneilla kielillä jatkossa tarkoitetaan kieliä, joita opetetaan tai on opetettu Ruotsissa, mm. englanti, saksa, ranska ja espanja, niin peruskoulu-, lukio- kuin korkeakoulutasoilla.

2 kapitel

Speciella bestämmelser
2 kappale
Erityismääräykset


6 § Den offentliga förvaltningens språk
   Julkisen hallinnon kieli

1. Alla svenska medborgare skall ha rätt att använda svenska i alla offentliga angelägenheter av vilket slag det än vara månde.
   Kaikilla Ruotsin kansalaisilla on oikeus käyttää ruotsia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä minkä laatuisia ne sitten ovatkin.

2. Alla dokument med rättslig kraft måste vara tillgängliga på svenska.

   Kaikkien oikeudellisten asiakirjojen täytyy olla saatavissa ruotsin kielellä.

3. Alla offentliga dokument, konferenser och andra sammankomster skall möjliggöra användning av svenska språket.

   Kaikissa konferenssien ja muiden kokoontumisten julkisissa asiakirjoissa tulee olla mahdollista käyttää ruotsia.

4. De som fullgör uppgifter inom den offentliga förvaltningen skall i sin skriftliga kommunikation med medborgarna använda en klar och begriplig svenska.
   Julkisen hallinnon tehtäviä tekevien on kansalaisten kanssa käytävässä kirjallisessa viestinnässä käytettävä selkeää ja ymmärrettävää ruotsia.

5. Svenska språket skall vara det enda obligatoriska språket för alla i Sverige.
  
Ruotsissa ainoastaan ruotsin kieli on kaikille pakollinen kieli.

6. Medborgare, som talar ett nationellt minoritetsspråk, har rätt att använda sitt språk vid kontakt med alla myndigheter i områden, där språket av hävd har talats.
De har också rätt att bli bemötta på sitt eget språk.
  
Kansalaisella joka puhuu kansallista vähemmistökieltä on oikeus käyttää omaa kieltään yhteyksissään kaikkien viranomaisten kanssa niillä alueilla, missä kieltä on perinteisesti puhuttu. Heillä on myös oikeus tulla kohdatuksi omalla kielellään.

7. Medborgare, som inte behärskar svenska, har rätt till tolkning vid kontakt med alla myndigheter.
  
Kansalaisella, joka ei hallitse ruotsia on oikeus tulkkipalveluun yhteydessä kaikkien viranomaisten kanssa.

8. Det åligger alla svenska myndigheter, institutioner, inrättningar och sammanslutningar, som finansieras med skattemedel, att värna och utveckla det svenska språket så att det fortfar att fungera som ett samhällsbärande språk i de sammanhang organisationen verkar.
   Kaikkien verovaroin rahoitettujen ruotsalaisten viranomaisten, instituuttien, laitosten ja yhteisöjen velvollisuus on puolustaa ja kehittää ruotsin kieltä, niin että se jatkuvasti on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli näiden yhteisöjen toiminnassa.

9. Sveriges regering och riksdag skall tillförsäkra olika språkvårdande organ, Svenska Akademien, Språkrådet med flera, tillräckliga medel för att fullgöra sina uppdrag och åligganden.
   Ruotsin hallituksen ja valtiopäivien on turvattava riittävä rahoitus erilaisille kielenhuoltolaitoksille, Ruotsin Akatemialle, Kielineuvostolle, ym., jotta ne voivat huolehtia niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.

10. I andra lagar, förordningar och föreskrifter finns ytterligare bestämmelser om hur det svenska språket skall användas. Det finns också bestämmelser om användningen av de nationella minoritetsspråken, teckenspråket och hemspråken.
  
Muissa laeissa, asetuksissa ja ohjeissa on lisämääräyksiä siitä, miten ruotsin kieltä on käytettävä. Myös kansallisten vähemmistökielten, viittomakielen ja kotikielten käytöstä on erillisiä määräyksiä.

7 § Undervisningsspråk inom grund- och gymnasieskolan
   Opetuskieli peruskoulussa ja lukiossa

1. Det övergripande målet för språkundervisningen i grund- och gymnasieskolan i Sverige är att alla medborgare förutom svenska skall behärska minst två moderna språk. Ett nationellt minoritetsspråk eller ett hemspråk kan ersätta ett av dessa moderna språk.

   Ruotsin peruskoulun ja lukion ensisijainen tavoite on että kaikki kansalaiset hallitsevat ruotsin lisäksi kaksi ylempänä mainituista moderneista kielistä. Kansallinen vähemmistökieli tai kotikieli voi korvata toisen näistä kielistä.

2. Ett nationellt minoritetsspråk kan användas som första undervisningsspråk i såväl grund- som gymnasieskola.

   Kansallista vähemmistökieltä voidaan käyttää ensimmäisenä opetuskielenä sekä peruskoulussa että lukiossa.

3. Undervisningstiden på annat språk än svenska inom offentlig finansierad grund- och gymnasieskola får ej överstiga en tredjedel av den totala undervisningstiden (med undantag för rena språkämnen). Skolor med undervisningstiden på ett annat språk (med undantag för rena språkämnen) skall med en språkplan visa hur ämnesvokabulären på svenska tillgodoses och upprätthålls, både som samhällsbärande språk och individuellt för eleverna på skolan.
Dispens, som innebär parallellspråkighet och som motiveras av pedagogiska skäl, kan ges i områden med stor koncentration av ett visst hemspråk. Dispens kan också ges för språkundervisning av barn, vars föräldrar endast kommer att vistas en på förhand begränsad tid i Sverige. Friskolor, vilkas undervisningstid i annat språk än svenska, överstiger den angivna tiden för kommunala skolor, skall inte erhålla något skattefinansierat stöd.
  
Opetusaika muulla kielellä kuin ruotsiksi julkisesti rahoitetuissa peruskouluissa ja lukioissa ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kokonaisopetusajasta (lukuun ottamatta pelkkiä kieliaineita). Koulujen, joissa annetaan toiskielistä opetusta (poikkeuksen pelkät kieliaineet), on osoitettava opetussuunnitelmassa, miten ruotsinkielistä ainesanastoa käytetään hyödyksi ja ylläpidetään sekä yhteiskuntaa kantavana kielenä että opiskelijoille yksilöllisesti. Poikkeuslupa, joka perustuu rinnakkaiskielisyyteen ja joka on perusteltua pedagogisista syistä, voidaan myöntää alueille, joilla on suuria määrättyjen kotikielten keskittymiä. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös sellaisten lasten kieltenopintoihin, joiden vanhemmat tulevat viipymään Ruotsissa vain etukäteen tietyn rajoitetun ajan. Vapaakoulut, joiden opetusaika muulla kielellä kuin ruotsin kielellä ylittää kunnallisille kouluille määrätyn aikamäärän, eivät saa lainkaan verovaroin maksettua tukea.

4. Alla barn, som har en förälder som inte har svenska som modersmål har rätt att erhålla undervisning i sitt modersmål i såväl grund- och gymnasieskolan.
   
Kaikki lapset, joilla on toinen vanhemmista jolla ruotsi ei ole äidinkieli, on oikeus saada opetusta äidinkielessään niin peruskoulussa kuin lukiossa.

5. Nationella prov i svenska genomförs i årskurs 2, 5 och 9 i grundskolan för att noga kunna följa språkutvecklingen hos eleverna och för att tidigt kunna sätta in insatser för den enskildes språkutveckling.
  
Kansallinen koe ruotsin kielessä järjestetään peruskoulun vuosikursseilla 2, 5 ja 9, että voidaan tarkkaan seurata oppilaiden kielellistä kehitystä ja aikaisin asettaa panostusta yksilölliseen kielenkehitykseen.

6. I gymnasieskolan skall två betyg, nämligen i muntlig och skriftlig framställning och litteraturkunskap, sättas i svenska för att markera ämnets karaktär av bildningsämne och svenskan ställning som det gemensamma språket för landet.
  
Lukiossa pitää antaa kaksi todistusta ruotsin kielessä, nimittäin suullisessa ja kirjallisessa taidossa sekä kirjallisuustiedossa osoittaakseen ruotsin kielen merkitystä sivistysaineena ja ruotsin asemaa maan yhteisenä kielenä.

7. Undervisning skall ske i både danska och norska i såväl grund- och gymnasieskolan i syfte att upprätthålla den mellannordiska språkförståelsen.

   Opetusta on annettava sekä tanskan että norjan kielessä niin peruskoulussa kuin lukiossa, tarkoituksena ylläpitää pohjoismaiden välistä kielellistä ymmärtämystä.

8. Kunskaper i två moderna språk (med det tillägg som anges i § 7.1), varvid det andra språket också skall behärskas väl, förutom svenska, skall premieras i samband med intagning till högskolan.
   Tietoja kahdessa modernissa vieraassa kielessä (mukaan lukien lisäys § 7.1), joista myöskin toista ruotsin lisäksi on osattava hyvin pidetään edellytyksenä korkeakouluun pääsemiseksi.

9. Undervisningen i svenska och andra språk inom grund- och gymnasieskolan regleras närmare i andra lagtexter och förordningar.
   Ruotsin ja muiden kielten opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa säädetään tarkemmin muissa laeissa ja asetuksissa.

8 § Undervisningsspråk inom universitet och högskolor

   O petuskielet yliopistoissa ja korkeakouluissa

1. Undervisningsspråk inom universitet och högskolor

   Korkeakoulun sisäinen työkieli samoin kuin yhteyskieli Ruotsin viranomaisten kanssa on ruotsi.

2. Undervisningsspråket inom högskolan är normalt svenska.
Studenter med svenska som modersmål har alltid rätt till undervisning på svenska.
  
Opetuskieli korkeakoulussa on normaalisti ruotsi. Opiskelijoilla joiden äidinkieli on ruotsi on aina oikeus opetukseen ruotsin kielellä.

3. Danska och norska är jämställda med svenska som undervisningsspråk.

      Tanska ja norja ovat tasa-arvoisia ruotsin kanssa opetuskielinä.

4.
Undervisning kan ske på engelska eller annat främmande språk, om en grupp studenter inte behärskar svenska, eller om det är motiverat av ämnets karaktär eller vetenskapliga nivå och inriktning. I språkämnen sker undervisningen på respektive språk.
  
Opetusta voidaan antaa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, jos ryhmä opiskelijoita ei hallitse ruotsia, tai jos se on perusteltua aineen luonteen tai tieteellisen tason ja suuntautumisen takia. Kieliaineissa opetus annetaan asianomaisella kielellä.

5. En svensk student har alltid rätt att examineras på sitt eget språk. Utländsk student har rätt att examineras på engelska eller annat främmande språk.
  
Ruotsinkielisellä opiskelijalla on aina oikeus suorittaa tutkinnot omalla kielellään. Ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus tutkinnon suorittamiseen englanniksi tai muulla vieraalla kielellä.

6. Undervisande personal skall behärska svenska, engelska eller annat främmande språk. Den som inte behärskar svenska skall lära sig fullgod svenska senast inom två år efter anställningens början. Med fullgod svenska menas att vederbörande skall kunna kommunicera på förståelig svenska.
  
Opetushenkilöstön tulee hallita ruotsi, englanti tai muu vieras kieli. Se, joka ei hallitse ruotsia, on opeteltava tyydyttävä ruotsi viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tyydyttävällä ruotsilla tarkoitetaan, että asianomainen pystyy kommunikoimaan ymmärrettävällä ruotsilla.

7. Vetenskapliga artiklar och avhandlingar kan skrivas på svenska, danska, norska, engelska, eller annat främmande språk, främst tyska, franska och spanska.
Dispens kan medges för annat främmande språk som har en etablerad vetenskaplig vokabulär.
  
Tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet voidaan kirjoittaa ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, ensisijaisesti saksaksi, ranskaksi tai espanjaksi. Erivapauden voi saada muulle vieraalle kielelle, jolla on kehittynyt tieteellinen sanasto.

8. En avhandling som skrivs på svenska eller annat jämbördigt språk enligt ovan förutom engelska, skall förses med en fyllig sammanfattning på engelska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd. En avhandling som skrivs på engelska eller annat främmande språk skall förses med en fyllig sammanfattning på svenska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd.
  
Opinnäyte, joka on kirjoitetaan ruotsiksi tai muulla ylläolevalla vastaavalla kielellä paitsi englannilla, on varustettava kattavalla englanninkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä. Englannilla tai muulla vieraalla kielellä kirjoitettu opinnäyte on varustettava kattavalla ruotsinkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä.

9.   Staten skall alltid genom ekonomiskt stöd garantera att det finns tillräckligt med kurslitteratur på svenska, dock minst hälften på grundkursnivå, för att vidmakthålla en vetenskaplig terminologi på svenska.
  
Valtion on aina taloudellisella tuella taattava, että tarjolla on riittävästi ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta, kuitenkin vähintään puolet peruskurssitasolla, että voidaan ylläpitää ruotsinkielistä tieteellistä sanastoa.

10. Universitet och högskolor har ett särskilt ansvar att upprätthålla svenska som ett vetenskapligt språk, i att förmedla relevanta vetenskapliga resultat till samhället på begriplig svenska och med en heltäckande terminologi.
   Yliopistoilla ja korkeakouluilla on erityinen vastuu ylläpitää ruotsia tieteellisenä kielenä tiedottamalla tärkeistä asiaankuuluvista tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä ruotsilla ja kattavalla sanastolla.

11. Det ankommer på Högskoleverket att följa språkutvecklingen inom högskolan genom att bland annat inhämta relevant statistik.
  
Korkeakoululaitoksen tehtävä on seurata kielellistä kehitystä korkeakouluissa mm. keräämällä asiaankuuluvia tilastoja.

12. Ytterligare bestämmelser anges i Högskoleförordningen.

     Täydentäviä määräyksiä annetaan korkeakouluasetuksessa.


9 § Svenska språkets ställning inom Europeiska Unionen
  
Ruotsin kielen asema Euroopan unionissa

1. Svenska är ett av EU:s officiella språk.
   Ruotsin kieli on yksi EU:n virallisista kielistä

2. Den svenska regeringen och dess representanter i olika organ inom EU skall verka för ett mångspråkigt Europa och försvara svenska språkets ställning genom att sträva efter att använda svenska i alla viktiga sammanhang, i synnerhet inom ministerrådet, kommissionen och EU-parlamentet.
  
Ruotsin hallituksen ja sen edustajien Euroopan unionin järjestöissä on vaikutettava Euroopan monikielisyyden puolesta käyttämällä ruotsia kaikissa tärkeissä yhteyksissä, erityisesti ministerineuvostossa, komissiossa ja EU-parlamentissa.

3. En svensk officiell representant skall alltid tala svenska i EU-sammanhang, d.v.s. på möten och sammanträden, utom i de fall då tolkning inte låter sig göras av praktiska skäl.
   Ruotsin virallisen edustajan on aina puhuttava ruotsia EU:n yhteydessä, t.s. kokouksissa ja kokoontumisissa lukuun ottamatta tilanteissa, joissa tulkkausta ei voida järjestää käytännöllisistä syistä.

4. Den svenska regeringen skall säkerställa att alla viktiga EU-dokument skyndsamt översätts till svenska.
  
Ruotsin hallituksen on varmistettava, että kaikki tärkeät EU-asiakirjat viipymättä käännetään ruotsiksi.

5. Sverige ansluter sig till EU:s övergripande målsättning att alla medborgare förutom sitt modersmål skall lära sig minst två främmande språk.
  
Ruotsi sitoutuu EU:n yleistavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee opetella äidinkielensä lisäksi vähintään kaksi vierasta kieltä.

10 § Svenska språkets ställning inom näringslivet
  
Ruotsin kielen asema elinkeinoelämässä

1. Patenthandling måste vara översatt till svenska för att vara giltig i Sverige.
   Patenttihakemusten on oltava käännetty ruotsiksi, jotta ne olisivat päteviä Ruotsissa.

2. Företag, som sluter någon form av avtal med svensk myndighet eller inrättning, som finansieras med skattemedel, måste tillhandahålla all relevant information i sammanhanget på svenska.
   
Yrityksen, jolla on mikä tahansa yhteys Ruotsin viranomaisiin tai laitoksiin ja joita rahoitetaan verovaroilla, on varauduttava antamaan kaikki asiaan liittyvä tieto ruotsiksi.

3. Företag som i annan lag än denna åläggs att tillhandahålla allmänheten information i något avseende, måste publicera denna information i första hand på svenska.
  
Yrityksen, jolla jonkin muun lain perusteella on oikeus jakaa yleisölle informaatiota, on julkaistava se ensisijaisesti ruotsiksi.

4. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera verksamhetsberättelser och årsredovisningar på svenska.
  
Yrityksen, joka on pääasiassa ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä ruotsiksi.

5. Alla arbetsrättsliga handlingar, såväl kollektivavtal som enskilda avtal, skall alltid upprättas i en fullständig och rättsligt giltig svensk version.
   Kaikki työoikeudelliset asiakirjat, sekä yleiset että erityiset työsopimukset on aina kirjoitettava täydellisenä ja oikeudellisesti pätevänä ruotsinkielisenä versiona.

6. Om koncernspråket i ett företag är ett annat än svenska, har arbetstagarrepresentanter och arbetstagare rätt att begära översättning till svenska av alla dokument, som de enligt svensk lag äger rätt att ta del av.
Om förhandlingar sker på annat språk än svenska, har de dessutom rätt till tolkning.
  
Jos yrityksen konsernikieli on muu kuin ruotsi, on työntekijäpuolen edustajilla ja työntekijöillä oikeus pyytää ruotsinkielinen käännös kaikista asiakirjoista, joihin heillä Ruotsin lain mukaan on oikeus. Jos neuvottelut käydään muulla kuin ruotsin kielellä, heillä on lisäksi oikeus tulkkaukseen.

7. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera sina platsannonser på svenska. Parallell översättning till främmande språk är tillåten under förutsättning att den svenska texten står främst.
   Yrityksen, joka on pääosin ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava työpaikkailmoituksensa ruotsiksi. Rinnakkainen vieraskielinen käännön on sallittu sillä edellytyksellä, että ruotsin kieli on ensimmäisenä.

8. Offentliga anbud eller tävlingsbidrag kan alltid läggas fram på svenska.
Vilka främmande språk som är tillåtna i respektive sammanhang avgörs från fall till fall.
  
Julkiset kuulutukset ja tarjouskilpailut on aina ilmoitettava ruotsiksi. Sallitut vieraat kielet näissä yhteyksissä ratkaistaan tapauksittain.

11 § Konsumenträtt
  
Kuluttajaoikeus

1. Juridiska avtal, försäkrings- och resevillkor och säkerhetsföreskrifter måste alltid finnas på svenska.
   Lailliset sopimukset, vakuutus- ja matkaehdot sekä turvallisuusohjeet on aina oltava ruotsiksi.

2. Nya produkter måste alltid förses med en fullständig översättning av villkor och användningssätt, innan de kan introduceras på den svenska marknaden.
   Ennen uusien tuotteiden markkinointia Ruotsissa niillä pitää olla täydellinen käännös ehdoista ja käyttötavoista.

3. Innehållsdeklarationer, bruksanvisningar, installationsanvisningar och skötselråd avseende allt från livsmedel, kemiska produkter, kläder, dataspel, sportartiklar och så vidare måste alltid finnas på svenska.
   Elintarvikkeiden, kemiallisten tuotteiden, vaatteiden, tietokonepelien, urheilutarvikkeiden ym. tavaraselosteet, käyttö-, asennus- ja hoito-ohjeiden pitää aina olla ruotsiksi.

4. Ytterligare bestämmelser i fråga om språkanvändning kan förekomma i konsumentköplagen, konsumenttjänstlagen och i föreskrifter från exempelvis läkemedelsverket.
   Lisämääräyksiä kielten käytöstä voi olla kauppaa ja palveluja koskevissa laeissa ja esimrkiksi lääkelaitosta koskevissa säädöksissä.

12 § Massmedia
  
Joukkoviestimet

1. De företag, SVT och Sveriges Radio, vars verksamhet regleras av Sveriges riksdag och regering, liksom TV4 och andra mediaföretag, som slutit avtal med den svenska staten, har ett särskilt ansvar för att värna om det svenska språket.
  
Niillä yrityksillä, SVT ja Ruotsin Radio, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät ja hallitus, samoin kuin TV4:llä ja muilla mediayrityksillä, joilla on sopimus Ruotsin valtion kanssa, on erityinen vastuu puolustaa ruotsin kieltä.

2. Programspråket i SVT, Sveriges Radio och TV4 är normalt svenska, om inte sändning sker på de nationella minoritetsspråken eller hemspråken, eller i undervisningssyfte.
  
Ohjelmakieli SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on normaalisti ruotsi, elleivät lähetykset ole kansallisilla vähemmistö- tai kotikielillä tahi ne lähetetään opetustarkoituksessa.

3. Minst en tredjedel av materialet i långfilms- och musikutbudet i SVT, Sveriges Radio och TV4 skall vara på svenska. Högst en tredjedel av samma utbud får ske på ett och samma främmande språk, i syfte att främja språklig mångfald.
  
Vähintään kolmannes pitkien elokuvien ja musiikin tarjonnasta SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on oltava ruotsinkielistä. Korkeintaan kolmasosa saa ollayhdellä ja samalla vieraalla kielellä kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

4. Mediekanaler, vilkas verksamhet regleras av Sveriges riksdag eller regering eller som slutit avtal med svenska staten, måste redovisa sin sändningstid utifrån språk, för att det skall vara möjligt att fastställa huruvida balansen är rimlig mellan olika språkområden.
   Niiden mediakanavien, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät tai hallitus tai joilla on sopimus valtion kanssa, on annettava selvitys lähetysaikojen kielellisestä jakaumasta, jotta voidaan todeta, onko tasapaino eri kielialueiden välillä tasapainossa.

5. Filmer och tv-program som sänds i de svenska tv-kanalerna enligt ovan skall ha en överordnad svensk titel.
  
Elokuvissa ja tv-ohjelmissa, joita lähetetään yllämainituilla ruotsalaisilla tv-kanavilla, on oltava ruotsinkielinen nimitys.

6. Inget reklaminslag får sändas uteslutande på ett främmande språk utan översättning på textremsa.
   Pelkästään vieraskielisiä mainoksia ei saa lähettää ilman käännöstekstiä.

7. Språkanvändningen i etermedia regleras ytterligare i bl.a. radio- och tv-lagen.
   Kielten käytöstä eetterimediassa säädetään lähemmin mm. radio- ja tv-laissa.

13 § Namngivning
  
Nimeäminen

1. Namn på platser och orter skall enbart ges på svenska utom i områden, där meänkieli eller samiska av hävd har talats, varvid parallella namn kan användas.
  
Paikoille ja alueille on annettava yksinomaan ruotsinkielisiä nimiä lukuun ottamatta alueita, missä perinteisesti on puhuttu meänkieltä tai saamen kieltä, jolloin voidaan käyttää rinnakkaisnimiä.

2. Namn på institutioner, allmänna organisationer, byggnader, projekt och så vidare, som initierats eller bekostats av svensk myndighet skall ges på svenska. Parallell namngivning på främmande språk kan ske om det är befogat, men under förutsättning att det svenska namnet står först.
  
Instituuteille, yleisille järjestöille, rakennuksille, projekteille ja niin edelleen, jotka ovat Ruotsin viranomaisten perustamia tai rahoittamia, on annettava ruotsinkielinen nimi. Vieraskielistä rinnakkaisnimeä saa tarvittaessa käyttää, mutta ruotsinkielisen nimen on oltava ensimmäisenä.

3 kapitel
3 Kappale

14 § Sanktioner
   Seuraamukset lain rikkomisesta

1. En ny myndighet inrättas för att utöva tillsyn av denna lags efterlevnad och föra processer vid överträdelser av samma lag. Fram till dess fullgör Språkrådet dessa uppgifter.
 
  Tämän lain seuraamiseksi ja rikkomusten seuraamusprosessien ajamiseksi perustetaan uusi viranomainen. Siihen asti Kielineuvosto huolehtii näistä tehtävistä.

2. De som kan ställas till svars för överträdelser av denna lag är myndigheter, institutioner, inrättningar och föreningar, som helt eller delvis finansieras med skattemedel, företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare, eller sådana som har sitt huvudkontor i Sverige liksom företag som har inträtt i någon form av ekonomisk förbindelse med svensk myndighet.
Privatpersoner kan aldrig ställas till svars för överträdelse av denna lag.
  
Tämän lain rikkomisesta vastuullisia ovat viranomaiset, instituutit, laitokset ja yhdistykset, joita kokonaan tai osittain rahoitetaan verovaroin, yritykset, jotka pääosin ovat Ruotsin kansalaisten omistamia, tai joiden pääkonttori on Ruotsissa, samoin kuin yritykset, jotka ovat taloudellisessa suhteessa Ruotsin viranomaisten kanssa. Yksityishenkilöä ei voida asettaa vastuuseen tämän lain rikkomisesta.

3. Överträdelse av denna lag är förenad med vite, vars storlek är beroende av förseelsens art, om det inte av särskilda skäl anses obehövligt
   Tämän lain rikkomisesta seuraa sakko, jonka suuruus riippuu rikkomuksen luonteesta, ellei erityisten syiden takia sitä katsota tarpeettomaksi.

 

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
01.01 | 22:39

Unbelievable, but true.

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD