Talvisodan alkamisesta 50 vuotta
Esitelmäni Kiikassa 5.12.1989

Tyrvään Sanomat 5.12.1989

 

TALVISODASTA SAA JO PUHUA

 

Nyky-Euroopan tapahtumat muuttavat historiankirjoitusta

 

Viime torstaina, 30. päivänä marraskuuta (1989), pidetyissä talvisodan alkamisen muistotilaisuuksissa todettiin usean puhujan suulla yleisen ilmapiirin muuttuneen ja antaneen mahdollisuuden tarkastella lähihistoriaa uudessa valossa. Talvisodan syistä, syttymisestä, tapahtumista ja merkityksestä keskustellaan avoimemmin ja monipuolisemmin kuin ennen.

"Puoli vuosisataa sodan alkamisesta on siihen luonteva syy. Lisäksi elämme tänään Euroopassa uskomattomien mullistusten aikaa, joka suorastaan pakottaa katsomaan taaksepäin toisen maailmansodan syihin ja seurauksiin", totesi Kiikan Nuorisotalossa puheen pitänyt dosentti Heikki Tala.

Heikki Tala sanoi talvisodan olleen Suomessa pitkään kielletty aihe, josta ei ollut sopivaa puhua julkisesti. "Jatkosodan lopputulos vaati uuden naapuruuspolitiikan löytämistä ja menneisyyden unohtamista

Vastaus kysymykseen, miksi sota syttyi, riippuu tutkijasta, Heikki Tala totesi

"Talvisodan lopulliset, todelliset syyt saattavat jäädä ikuisesti löytymättä. Neuvostoliiton historiankirjoitus hakee uusia muotojaan, ja arkistot avautuvat siellä vähitellen. Kunkin aikakauden historiantutkimus tuo lisänsä aikaisempaan tietoon."

 

Suomen tarjoukselle ei annettu arvoa.

Heikki Tala viittasi talvisodan myytteihin kuuluvaan ajatukseen, jonka mukaan ”Kremlissä olisi istuttu koko 1930-luvun illat pitkät pohtimassa, mitä tehdä Suomelle”.

”Itse asiassa Neuvostoliiton ulkopoliittiset ongelmat olivat kokonaan muualla. Suomi oli vain pieni osa suurvallan turvallisuus- ja etupiiriajattelussa. Sen vuoro tuli syksyllä 1939 neuvottelukutsun muodossa.”

”Asetelma oli alun alkaen mahdoton. Neuvostoliitto halusi poliittista ja sotilaallista sopimusta sekä alueluovutuksia ja tukikohtia, joita Suomi ei mistään hinnasta halunnut. Suomi tarjosi puolueettomuutta, jolle neuvostoliitto ei antanut mitään arvoa. Sinänsä ymmärrettävää sekin: miten pieni Suomi voisi mitään, jos jokin suurvalta haluaisi kävellä sen yli."

 

Neuvostoliitolta loppui aika

Neuvottelut eivät johtaneet Neuvostoliittoa tyydyttävään tulokseen, ja tartuttiin aseisiin. Heikki Tala totesi, että Puna-armeijan marssiopas Suomeen vuodelta 1939, kertoo selvästi Neuvostoliiton suunnitelleen koko Suomen valloittamista muutamassa viikossa.

"Neuvostoliiton ylivoima oli heti sodan alkaessa täysin yksiselitteinen ja selvä. Vaan miten kävi? Oikeastaan kaikki, mikä puna-armeijalta saattoi mennä pieleen, myös meni."

Heikki Tala kertoi Neuvostoliiton siirtäneen Suomen rintamalle lopulta 40 prosenttia Euroopan puoleisista joukoistaan ja onnistuneen siten murtaa puolustus Kannaksella. Suomalaiset pystyivät kuitenkin estämään vihollisen etenemisen.

"Silloin myös Neuvostoliitolta loppui poliittisesti Suomen valtaukseen varattu aika. Tuloksena oli välirauha, joka nimensä mukaisesti oli vain hengähdystauko ennen uusia koettelemuksia."

 

Turha kysyä vaihtoehtoa

Talvisota ja jatkosota antoivat Suomelle kärsimystä, kuolemaa, rintamaveteraaneja, sotainvalideja, sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä, evakoita, sotaleskiä ja sotaorpoja, Heikki Tala luetteli.

"Näiden lunnaiden vastineeksi on pystytty säilyttämään itsenäinen Suomi. On voitu rakentaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomi on nykyään maailman rikkaimpia maita. Suomi on YK:n rauhanturvavoimien suurvalta, YK:n turvallisuusneuvoston jäsen, idän ja lännen tunnustama puolueeton valtio sekä rauhaa rakastava ja rakentava kansankunta.”

Heikki Talan mielestä on turha kysyä, olisiko talvisota ollut vältettävissä? Sota syttyi, eikä sille enää ole vaihtoehtoa.

"Talvisota on historiaa, josta voi yrittää oppia tulevaisuutta varten. Suomi ei halunnut sotaa vuonna 1939 eikä se halua sitä tulevaisuudessa. Suomalaisilta vain ei ole kysytty historian kuluessa, haluavatko he sotaa. Nykyään Suomi voi omalta osaltaan rakentaa kansainvälistä ystävyyttä ja yhteisymmärrystä. Mahdollisuuden siihen ovat lunastaneet ne, jotka taistelivat. talvisodassa ja sitä seuranneissa kamppailuissa. Heillä on oikeus juhlia kunniaansa. "

Sallan suunnalta Viipurinlahdelle

 

Sekä Heikki Tala että Kiikassa pidetyn muistotilaisuuden tervehdyssanat lausunut maanviljelijä Tauno Hongisto kertoivat kiikkalaisten sotilaiden vaiheista talvisodassa. Kiikkalaiskomppania kuului satakuntalaispataljoonaan, jonka tunnus oli IX/KT-Pr. Samaan pataljoonaan kuuluivat komppaniat Kauvatsalta, Laviasta ja Kiikoisista. Miesten keski-ikä oli vähän yli 30 vuotta.

Tauno Hongisto kertoi kiikkalaisten lähdöstä: "Järjestäytymistä varten majoittauduimme Kiikan taloihin. Seurojentalolla oli toimisto ja -varasto. Suojeluskuntaan kuuluvilla oli täysi varustus. Vasta Porissa saatiin puuttuvia varusteita.”­

"Kun lähtö Poriin tuli, rautatievaunut lastattiin Kiikan asemalla iltahämärissä. Isänmaallinen henki oli hyvä, mutta hiukan haikea. Muutamien kirkonkyläläisten sotilaiden omaiset olivat tulleet saattamaan meitä. Kiikan komppanian vaunujen ohi kulkivat opettaja T. Kannari, kunnanjohtaja sekä kirkkoherra Niilo Heikkilä - vielä tuttu hymy jokaiselle. "

"Juna antoi lähtömerkin. Avoimista vaunuista, alkoi kuulua laulua: 'Kuullos pyhä vala' ja 'Jumala ompi linnamme', johon saattajatkin yhtyivät."

Pataljoona lähti Porista 11. marraskuuta kohti Pohjois-Suomea, taisteli Sallan suunnalla Joutsijärvellä, eteni Märkäjärvelle ja siirrettiin sodan loppuvaiheessa Viipurinlahdelle Vilaniemeen.

Heikki Tala kertoi kiikkalaisten joutuneen kärsimään talvisodassa poikkeuksellisen raskaat tappiot. Komppanian noin kahdestasadasta miehestä kaatui 36 ja haavoittui 34. Kaatuneiden osuus oli pataljoonan komppanioiden suurin ja lähes kolme kertaa suurempi kuin koko armeijassa keskimäärin.

 

Tästä tilaisuudesta synnyinpitäjässäni on kulunut yli 20 vuotta. Että sen verran sotaveteraanien arvostuksesta – minulle se on aina ollut itsestään selvyys.

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
01.01 | 22:39

Unbelievable, but true.

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD