UKK ja Suomalaisuuden Liitto
25.3.2010 UKK Perinneyhdistys ry,
Dosentti HEIKKI TALA
J V Snellmanin 100-vuotissynty-mäpäivänä 12.5.1906 kaikki sil-loisetsuomenkieliset poliittiset puolueet perustivat SUOMALAISUUDEN LIITON.
Tulisieluinen puuhamies oli Johannes Linnankoski.
Perustajajäseniä olivat mm. J K Paasikivi, Otto Ville Kuusinen, Hilda Käkikoski, Juhani Aho, Eero Erkko, Elsa Lindström, E N Setälä, Heikki Ojansuu,
Yrjö Sirola.
25.000 suomalaista otti suomenkielisen sukunimen.
URHO KALEVA KEKKONEN oli 5-vuotias
Kalevalan päivän 1927 myrskyisä vuosikokous
Hovioikeuden auskultantti Urho Kekkonen lataa:
"Linnankoski oli taistelija, mutta nykyinen johto on rämettänyttämän liikkeen, se on ollut kaikkea muuta, kuin sellainen, mitä pitäisi olla. Liiton henki on passiivisuuden, peräänantamisen, torppari-mielen henki. On vihdoinkin aika pumpata tämän liiton happiköyhiin keuhkoihin aktiivisen suoma-laisuudenhenki. Linnankoskikin ihmetteli, että on suomalaisia, jotka luulevat, että suomalaisuuden asia menee omalla painollaan eteenpäin.
Mikään ei mene tässä maailmassa omalla painol-laaneteenpäin!
Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto täyttää tänä vuonna vasta 88 vuotta!
Turun Suomalaisen Yliopiston ensimmäiset professorit palaamassa Turun tuomiokirkosta 1922
SUOMEN HISTORIAN AINOAT SUOMENKIELISET POSTIMERKIT
Jorma Gallen-Kallela
KALEVALAN RIEMUVUOSI 1935
100.000 SUOMALAISTA MUUTTI VIERASKIELISEN SUKUNIMENSÄ SUOMENKIELISEKSI JA SEN TULOKSENA 70 % SUOMALAISISTA OMASI SUOMENKIELISEN NIMEN
TAISTELU HELSINGIN YLIOPISTOSTA
Urho Kekkosen puheenjohtajakaudella Suomalaisuuden Liitosta tuli suomalaisuustaistelun keskus.
Jo 1928 liitto perusti Korkeakoulujen suomalaistamisen Keskus-toimikunnan. Kielikysymys kärjistyi monella muullakin rintamalla ja liiton sisäiset ristiriidat vähenivät.
Venäläisperäisiä sukunimiä suomalaistettiin. Ruotsin suomalaisten sortoon puututtiin. Aitosuomalaisuuden Liiton ja Akateeminen Karjala-seuran kanssa yhteistyö tiivistyi. Keskeisenä kysymyksenä säilyi aina vuoteen 1937 Helsingin yliopiston kielikysymys, jota ratkottiin nyrkein Helsingin kaduilla. Vuoden 1937 laki ei tyydyttänyt sen paremmin suomen-kuin ruotsinkielisiäkään. Mutta tuli muita vakavampia ongelmia.
SUOMALAISUUDEN LIITON TÄHTIHETKI -
HEIMOJUHLA 1938 YLIOPISTON JUHLASALISSA.
Sisäministeri Urho Kekkonen Sylvi-rouvineen itseoikeutetusti mukana
SUOMALAISUUDEN LIITON PELASTAJAT 1945
Välirauhansopimuksen 21 artiklan mukaan Suomen tuli heti hajottaa kaikki hitleriläismielisetja fascisminluontoisetjärjestöt.
J-E Enestam 1988 : "SL:n kielipolitiikka pitkälti fasismia", Vasabladet2009: "SL fasistinen"
Kriittinen hetki koitti 26.11.1945
sisäministeri Yrjö Leinon esittä
essä Itsenäisyyden Liiton ja
Suomalaisuuden liiton
lakkauttamista.
Oikeusministeri Kekkonen
puolusti Suomalaisuuden Liittoa, mutta Itsenäisyyden Liitto sai mennä.
Pääministeri Paasikiven
mukaan Kekkonen sanoi kokouksessa: "Suomalaisuuden Liitto on toisenlainen. Ei ole edes muodollista perustetta sen lakkauttamiseen. ’Suomalainen Suomi’ on kyllä huono. Se vastustaa hallituksen politiikkaa. Mutta sen lakkauttaminen tulisi vaikuttamaan huonosti, lisäisi masentuneisuutta."
Vahingollisia ruotsalaisia
Historia toistaa usein itseään. Tämä on syytä hyvissä ajoin palauttaa ruotsin
kielistenpoliitikkojemme mieleen, kun he nyt ovat uusimassa itsenäisyytemme
aamuhämärässä kolme vuosikymmentä sitten tekemiään virheitä. .
kansallisilla intohimoilla oli väljät liikkuma-alat. Monien itsenäisyydestä
juopuneiden suomalaisten mielestä ruotsin kielellä ja sitä puhuvilla oli …
liian paljon sananvaltaa yhteiskunnan ja valtion asioissa sekä talouselämässä. ..
Taistelu puhkesi ilmiliekkiin vain silloin, kun suomalaista kansallistuntoa loukattiin.
... Sovinnollisten piirien ulkopuolelle jäi eräs henkilöryhmä, jonka esillä olo
oli riippuvainen kieliriidan jatkumisesta. Nämä olivat ruotsalaisen kansan
puolueen ammattipoliitikkoja. He näkivät Suomen kansainvälisen aseman
luhistumisessa suuren tilaisuutensa. Sitä oli käytettävä hyväksi ja hankittava
etuja ruotsinkielisille.
Älköön nyt kylvettäkö vastaisten kielitaistelujen siemeniä. Jos näin tapahtuu,
on syy kokonaan muutamien lyhytnäköisten ruotsinkielisten poliitikkojen.
Heidän ei ole annettava johtaa maata onnettomuuksiin.
"Veljenpoika" (Urho Kekkonen) Suomen Kuvalehti 39/1948
Tasavallan presidenttihän Urkistatuli 1956, tuli yleislakko ja paljon muuta, mutta kyllä UKK sentään ehti käydä Suomalaisuuden Liiton 50-vuotisjuhlassa!
''Se että Kekkonen poikkesi Viroon palatessaan valtiovierailulta Varsovasta oli meille hyvin tärkeä seikka. Hän pelasi hyvin elegantin erän Neuvostoliiton ulkoministeriön kanssa. Tavallisesti vierailujen puheet sovitetaan yhteen viikkokausia ennen saapumista. Kun Kekkonen puhui Tarton yliopiston juhlasalissa, hän virolaisten iloksi ja venäläisten kauhuksi puhui puhtaalla viron kielellä.''Yksikään Neuvosto-Viron lehti ei julkaissut puhetta. Hallussani on puheen teksti. Tiedän kyllä kuka sen oli kääntänyt, mutta olen katsonut myös Kekkosen omia korjauksia käsikirjoitukseen. Kaikki korjaukset korostivat ja alleviivasivat sitä, miten tärkeää on säilyttää Viro, Viron kulttuuri, viron kieli, Viron identiteetti.''Politiikassa ei saa mitään ilmaiseksi. Politiikka on aina kaupanteon taitoa. Kekkosen oli maksettava sanoistaan, hänen oli maksettava venäläisille jotakin mikä oli heidän silmissään aivan erityisen vaarallista –hänen oli lopetettava virallisen Suomen yhteydet Ruotsissa asuviin pakolaisvirolaisiin. Kekkonen teki sen.
Presidentti Lennart Meri UKK-perinneyhdistyksessä 10.10.2000
UKK jatkoi heimotyötä
Tarton yliopistossa 12.3.1964
UKK saapumassa SL:n 60-vuotisjuhlaan 12.5.1966 kunniavieraana
URKKI OLI KALAMIEHIÄ!
Suomalaisuuden Liitto ry järjesti 1988 erittäin tuloksellisen VIRO-keräyksen, jolla saatiin lähes kaksi miljoonaa markkaa edistämään Viron uudelleen itsenäistymistä. Muutoinkin Viron ja Suomen yhteistyö tiivistyi Suomalaisuuden Liiton toiminnassa.
HEIMOTYÖSTÄ HEIMOJEN YÖHÖN –JA UUSI HUOMEN
SUOMALAISUUDEN LIITON PRESIDENTIT
Juho Kusti Paasikivi
–perustajajäsen 1906
Urho Kaleva Kekkonen
–varapuheenjohtaja 1929, puheenjohtaja 1930-32, kunniajäsen 1960
Risto Ryti
–jäsen 1928
SUOMENKIELISEN LEHDISTÖN SYLKYKUPPINA
* Helsingin Sanomat,
Maaseudun Tulevaisuus,
Uusimaa,
Karjalainen,
Suomenmaa,
jne, jne, jne
Mitähän Kekkonen ajattelisi
Suomalaisuuden Liitosta tänään? ... tanan tunarit -
vai sanoisiko, että kyllä vapaus sen varmasti voittaa? Pakkoruotsin näet!