UKK ja Suomalaisuuden Liitto
Urkki ja suomalaisuuden aate

UKK ja Suomalaisuuden Liitto

25.3.2010 UKK Perinneyhdistys ry, Dosentti HEIKKI TALA

J V Snellmanin 100-vuotissynty-mäpäivänä 12.5.1906 kaikki sil-loisetsuomenkieliset poliittiset puolueet perustivat SUOMALAISUUDEN LIITON. Tulisieluinen puuhamies oli Johannes Linnankoski.

Perustajajäseniä olivat mm. J K Paasikivi, Otto Ville Kuusinen, Hilda Käkikoski, Juhani Aho, Eero Erkko, Elsa Lindström, E N Setälä, Heikki Ojansuu, Yrjö Sirola.

25.000 suomalaista otti suomenkielisen sukunimen.

URHO KALEVA KEKKONEN oli 5-vuotias

Kalevalan päivän 1927 myrskyisä vuosikokous

Hovioikeuden auskultantti Urho Kekkonen lataa:

"Linnankoski oli taistelija, mutta nykyinen johto on rämettänyttämän liikkeen, se on ollut kaikkea muuta, kuin sellainen, mitä pitäisi olla. Liiton henki on passiivisuuden, peräänantamisen, torppari-mielen henki. On vihdoinkin aika pumpata tämän liiton happiköyhiin keuhkoihin aktiivisen suoma-laisuudenhenki. Linnankoskikin ihmetteli, että on suomalaisia, jotka luulevat, että suomalaisuuden asia menee omalla painollaan eteenpäin. Mikään ei mene tässä maailmassa omalla painol-laaneteenpäin!

Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto täyttää tänä vuonna vasta 88 vuotta!

Turun Suomalaisen Yliopiston ensimmäiset professorit palaamassa Turun tuomiokirkosta 1922

SUOMEN HISTORIAN AINOAT SUOMENKIELISET POSTIMERKIT

Jorma Gallen-Kallela

KALEVALAN RIEMUVUOSI 1935

100.000 SUOMALAISTA MUUTTI VIERASKIELISEN SUKUNIMENSÄ SUOMENKIELISEKSI JA SEN TULOKSENA 70 % SUOMALAISISTA OMASI SUOMENKIELISEN NIMEN

TAISTELU HELSINGIN YLIOPISTOSTA

Urho Kekkosen puheenjohtajakaudella Suomalaisuuden Liitosta tuli suomalaisuustaistelun keskus. Jo 1928 liitto perusti Korkeakoulujen suomalaistamisen Keskus-toimikunnan. Kielikysymys kärjistyi monella muullakin rintamalla ja liiton sisäiset ristiriidat vähenivät.

Venäläisperäisiä sukunimiä suomalaistettiin. Ruotsin suomalaisten sortoon puututtiin. Aitosuomalaisuuden Liiton ja Akateeminen Karjala-seuran kanssa yhteistyö tiivistyi. Keskeisenä kysymyksenä säilyi aina vuoteen 1937 Helsingin yliopiston kielikysymys, jota ratkottiin nyrkein Helsingin kaduilla. Vuoden 1937 laki ei tyydyttänyt sen paremmin suomen-kuin ruotsinkielisiäkään. Mutta tuli muita vakavampia ongelmia.

SUOMALAISUUDEN LIITON TÄHTIHETKI - HEIMOJUHLA 1938 YLIOPISTON JUHLASALISSA. Sisäministeri Urho Kekkonen Sylvi-rouvineen itseoikeutetusti mukana

SUOMALAISUUDEN LIITON PELASTAJAT 1945

Välirauhansopimuksen 21 artiklan mukaan Suomen tuli heti hajottaa kaikki hitleriläismielisetja fascisminluontoisetjärjestöt. J-E Enestam 1988 : "SL:n kielipolitiikka pitkälti fasismia", Vasabladet2009: "SL fasistinen"

Kriittinen hetki koitti 26.11.1945 sisäministeri Yrjö Leinon esittä essä Itsenäisyyden Liiton ja Suomalaisuuden liiton lakkauttamista. Oikeusministeri Kekkonen puolusti Suomalaisuuden Liittoa, mutta Itsenäisyyden Liitto sai mennä.

Pääministeri Paasikiven mukaan Kekkonen sanoi kokouksessa: "Suomalaisuuden Liitto on toisenlainen. Ei ole edes muodollista perustetta sen lakkauttamiseen. ’Suomalainen Suomi’ on kyllä huono. Se vastustaa hallituksen politiikkaa. Mutta sen lakkauttaminen tulisi vaikuttamaan huonosti, lisäisi masentuneisuutta."

Vahingollisia ruotsalaisia

Historia toistaa usein itseään. Tämä on syytä hyvissä ajoin palauttaa ruotsin kielistenpoliitikkojemme mieleen, kun he nyt ovat uusimassa itsenäisyytemme aamuhämärässä kolme vuosikymmentä sitten tekemiään virheitä. . kansallisilla intohimoilla oli väljät liikkuma-alat. Monien itsenäisyydestä juopuneiden suomalaisten mielestä ruotsin kielellä ja sitä puhuvilla oli … liian paljon sananvaltaa yhteiskunnan ja valtion asioissa sekä talouselämässä. ..

Taistelu puhkesi ilmiliekkiin vain silloin, kun suomalaista kansallistuntoa loukattiin. ... Sovinnollisten piirien ulkopuolelle jäi eräs henkilöryhmä, jonka esillä olo oli riippuvainen kieliriidan jatkumisesta. Nämä olivat ruotsalaisen kansan puolueen ammattipoliitikkoja. He näkivät Suomen kansainvälisen aseman luhistumisessa suuren tilaisuutensa. Sitä oli käytettävä hyväksi ja hankittava etuja ruotsinkielisille.

Älköön nyt kylvettäkö vastaisten kielitaistelujen siemeniä. Jos näin tapahtuu, on syy kokonaan muutamien lyhytnäköisten ruotsinkielisten poliitikkojen. Heidän ei ole annettava johtaa maata onnettomuuksiin.

"Veljenpoika" (Urho Kekkonen) Suomen Kuvalehti 39/1948

Tasavallan presidenttihän Urkistatuli 1956, tuli yleislakko ja paljon muuta, mutta kyllä UKK sentään ehti käydä Suomalaisuuden Liiton 50-vuotisjuhlassa!

''Se että Kekkonen poikkesi Viroon palatessaan valtiovierailulta Varsovasta oli meille hyvin tärkeä seikka. Hän pelasi hyvin elegantin erän Neuvostoliiton ulkoministeriön kanssa. Tavallisesti vierailujen puheet sovitetaan yhteen viikkokausia ennen saapumista. Kun Kekkonen puhui Tarton yliopiston juhlasalissa, hän virolaisten iloksi ja venäläisten kauhuksi puhui puhtaalla viron kielellä.''Yksikään Neuvosto-Viron lehti ei julkaissut puhetta. Hallussani on puheen teksti. Tiedän kyllä kuka sen oli kääntänyt, mutta olen katsonut myös Kekkosen omia korjauksia käsikirjoitukseen. Kaikki korjaukset korostivat ja alleviivasivat sitä, miten tärkeää on säilyttää Viro, Viron kulttuuri, viron kieli, Viron identiteetti.''Politiikassa ei saa mitään ilmaiseksi. Politiikka on aina kaupanteon taitoa. Kekkosen oli maksettava sanoistaan, hänen oli maksettava venäläisille jotakin mikä oli heidän silmissään aivan erityisen vaarallista –hänen oli lopetettava virallisen Suomen yhteydet Ruotsissa asuviin pakolaisvirolaisiin. Kekkonen teki sen.

Presidentti Lennart Meri UKK-perinneyhdistyksessä 10.10.2000

UKK jatkoi heimotyötä

Tarton yliopistossa 12.3.1964

UKK saapumassa SL:n 60-vuotisjuhlaan 12.5.1966 kunniavieraana

URKKI OLI KALAMIEHIÄ!

Suomalaisuuden Liitto ry järjesti 1988 erittäin tuloksellisen VIRO-keräyksen, jolla saatiin lähes kaksi miljoonaa markkaa edistämään Viron uudelleen itsenäistymistä. Muutoinkin Viron ja Suomen yhteistyö tiivistyi Suomalaisuuden Liiton toiminnassa.

HEIMOTYÖSTÄ HEIMOJEN YÖHÖN –JA UUSI HUOMEN

SUOMALAISUUDEN LIITON PRESIDENTIT

Juho Kusti Paasikivi

–perustajajäsen 1906

Urho Kaleva Kekkonen

–varapuheenjohtaja 1929, puheenjohtaja 1930-32, kunniajäsen 1960

Risto Ryti

–jäsen 1928

SUOMENKIELISEN LEHDISTÖN SYLKYKUPPINA

* Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Uusimaa,  Karjalainen,  Suomenmaa,  jne, jne, jne

Mitähän Kekkonen ajattelisi Suomalaisuuden Liitosta tänään? ... tanan tunarit - vai sanoisiko, että kyllä vapaus sen varmasti voittaa? Pakkoruotsin näet!

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
01.01 | 22:39

Unbelievable, but true.

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD