Päiväkirja

Tää on elämää, ei sen enempää ....

8.9.2015 VIERASKIRJA SULJETTU

Päätin sulkea kotisivujeni vieraskirjan, koska siellä ei enää ole ollut erityisen merkittäviä puheenvuoroja. Pääasiallinen nettifoorumini on jo pitkään ollut Facebook-sivuni https://www.facebook.com/HeikkiTala
Tervetuloa sinne keskustelemaan.

Kielikeskustelussa on menossa suvantovaihe, kun hallitus on saanut pari pientä pähkinää purtavakseen; hallitsemattoman pakolaiskysymyksen ja kestävyysvajeen. Mutta taustalla muhii kielipommi, johon edelleen tuhlataan miljardeja euroja suomalaisten rahaa.
     

___________________________________________

14.11.2014  PAKKORUOTSIKESKUSTELU MEDIASSA

Kappas vain - Isä-vainajan VOLVO 144 Grand Luxe (1973) on jälleen päässyt mediaan. Olin tuolla autolla vauhdittamassa kansalaisaloitetta pakkoruotsin poistamiseksi Porin Jazzeilla 2013. Pysäköin auton Mikael gårdin eteen, missä oikeusministeri Anna-Maja Henriksoon piti propagandatilaisuutta ruotsinkielisten kielikylpyjen puolesta pakkoruotsin varhaistamiseksi. Jostain syystä lukiessani Iltalehteä autossa, ovesta työnnettiin nenäni eteen poliisin virkamerkki. Seurasi mielenkiintoinen mielipiteiden vaihto poliisin ja minun välilläni laillisesta pysäköinnistä, mielipiteenvapaudesta ja pakkoruotsista. Se meni kuulemma suoraan Porin poliisin päämajaan, jossa poliisipäällikkö seurasi keskustelua ja ohjeisti alaistaan. Keskustelun lopulla olimme poliisin kanssa samaa mieltä, että pakkoruotsi on paha asia.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/pakkoruotsia-vai-hyotyruotsia-seuraa-kansalaisaloitteen-kasittelya-tasta/1931446


26.3.2014   SÄÄTIÖT JA KESTÄVYYSVAJE

Suomi kipuilee parhaillaan kestävyysvajeensa kanssa ja edessä on pienituloisten kuritus kaikin mahdollisin tavoin. Samaan aikaan säätiössä makaa verovapaata rahaa miljarditolkulla. Alla 15 suurimman säätiön varallisuus vuoden 2001 kirjanpitoarvon mukaisesti. Tänään niiden todellinen varallisuus on moninkertainen.

Svenska Kulturfonden 1 831 877 000 
Sigrid Juselius Stiftelse 637 000 000 
Stiftelsen för Åbo Akademi 220 005 000 
Brita Maria Renlunds minne 132 453 000 
Svenska Litteratursällskapet 124 662 000 
Föreningen Konstsamfundet rf 104 460 000 
Gösta Scherlachius Konststiftelse 51 570 000    3 102 027 000 
Suomen Kulttuurirahasto 441 000 000 
Tampereen Vuokratalosäätiö 215 860 000 
Jenny ja Antti Wihurin rahasto 142 000 000 
Emil Aaltosen säätiö 104 500 000 
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö 88 679 000 
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö 68 500 000 
Liikesivistysrahaston kannatusyhdistys 60 848 000 
Suomen naisten huoltosäätiö 51 272 000              1 172 659 000 
YHTEENSÄ - - - - - - _ _ _ _ _ _ _ _ _ - - - -- -   - - - - 4 274 686 000

Joukossa on seitsemän varmuudella suomenruotsalaista säätiötä ja niiden varallisuus on 73 % tämän kärkijoukon varallisuudesta.

Miten tätä rahaa käytetään? Alla muutamia esimerkkejä, jotka ovat tulleet julkisuuteen.
- Rkp:n toiminnan ja vaalien rahoitus, missä ainoana pienpuolueena vaalibudjetti on aina suurimpien puolueitten tasolla.
- Kokoomus ei vieläkään ole ilmoittanut, mistä se sai 400.000 euroa vuoden 2006 presidentinvaalien rahoittamiseen.
- Ex-ministeri Stefan Wallinin asuntoasiat hoidettiin Åbo Akademin säätiön avulla.
- Bensow-säätiö ei ole enää vuosiin käyttänyt rahoja säädekirjan tarkoituksiin vaan säätiön johdon asuntokuluihin.
- Korkeimman oikeuden ex-presidentti asuu lehtitietojen mukaan suomenruotsalaisen säätiön omistamassa asunnossa alihintaan.
- Brita Maria Renlunds minne säätiö kaappasi uuden lastensairaalan.

Tänään Helsingin Sanomissa esitellään Otavan uusi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth. Faktalaatikossa todetaan viime kesänä HS:n selvityksessä käyneen ilmi, että Ehrnroothin suvulla on satojen miljoonien sijoitusomaisuus Brittiläisten Neitsytsaarien veroparatiiseissa.
Casimir Ehrnrooth kärähti Luxemburgilaisesta yli 10 miljoonan euron kätköstä, josta verottaja vei paljastumisen jälkeen vaivaiset 15 % jälkiveroina (minulla verokortissa pidätys on 52,5 %!).




Kuntien tehtävät nimikkeittäin, elokuu 2012

 

Vastaava taho (ministeriöt)

Tehtävän nimi lainsäädännössä sille annetun nimikkeen mukaisesti (tarvittaessa erikseen rinnakkaisnimike tai lyhyt selvennys)

Laki, johon tehtävä perustuu

 

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)

 

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely

Kutsujoukkoliikenneluvan myöntäminen

Reittiliikenneluvan myöntäminen

EU:n palvelusopimusasetuksen mukaiset tehtävät

Joukkoliikenteen järjestäminen

Viranomaistehtävien hoidosta sopiminen 14 §

Joukkoliikennelaki 13.11.2009/869, Joukkoliikenteen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (124/2012)

 

Velvollisuus siirtää ajoneuvo onnettomuuspaikalta. 4 § 2

Siirto pysäköimistä koskevan säännöksen perusteella. 5 §

Siirto tietyön tai tapahtuman perusteella 6 § 1

Hylätyn ajoneuvon siirto 7 §

Romuajoneuvon siirto, ajoneuvojen siirtolain 8 §

Ajoneuvon siirtyminen kunnan omistukseen 12 §

Ajoneuvon siirrosta ilmoittaminen ja siirtopäätös 9 §

Korvaus siirtokustannuksista, ajoneuvojen siirtolaki 10 §

Kunnan varasto 3 §

Laki ajoneuvojen siirtämisestä (808/2008)

 

Tietojärjestelmän ylläpito 6 §

Tietojärjestelmän perustaminen 5 §

Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä (991/2003)

 

Kuljetus ja tilapäinen säilytys kuljetusketjussa

Alueelliset kuljetusrajoitukset (vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset)

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta

 

Kunnanavustus yksityisteille 95 §

Tien käyttöä koskevan päätöksen yhteydessä kunta antaa luvan liikennemerkin asettamiseen 101 a §

Tielautakunta 6 §

Yksityistietoimituksesta ilmoittaminen ym. 44 §

Alueellinen yksityistietoimitus; 38 c §

Asianosaiset yksityistietoimituksessa; 39 §

Tielautakunnan päätösvaltaan kuuluvat tehtävät 52 §

Kunnan avustusta saaneen tien auki pitäminen, tien käytön kieltäminen ja rajoittaminen 96 §

Tielautakunnan asiakirjojen toimittaminen ja puheenjohtajan kuuleminen maaoikeudessa 104 §

Kunta voi pyytää asiantuntijalausunnon tieyksikköjen jaosta 103 a §

Tielautakunnan toimitus 53 §

Kunnan velvollisuus ottaa tienpito hoidettavakseen 3 § 3

Laki yksityisistä teistä (358/1962)

 

Tietoimituksen vireillepano kunnan kiinteistörekisterin pitäjänä 41 § 3

Laki yksityisistä teistä ja kiinteistönmuodostamislaki

 

Vuorovaikutus yleis- ja tiesuunnitelmaa laadittaessa 27 §

Tutkimuksissa saapuvilla olo ja lausunto 16 §

Kunnan lausunto vähäisissä tiehankkeissa 28 §

Entisen tiealueen siirtyminen kunnan omistukseen ja sitä koskevat menettelyt 91-92 §

Muutoksenhaku 105 §

Kuuluttaminen 108 §

Tienvarsimainonta ja –ilmoittelu 52 §

Tienpitäjän tekemien päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti 103 §

Tien suunnittelu ja alueidenkäytön suunnittelu 17 §

Lumiaita 51 §

Tien suunnittelu ja alueidenkäytön suunnittelu 17 §

Kunnan lausunto lossien aikataulusta 6 § 3

Maantielaki (503/2005)

 

Huvivenesatamien jätehuollon valvonta 12 luku 5 §

Huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen 9 luku 4 §

Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672

 

Postilaatikon paikka 44 §

Postilaki

 

Tutkimusoikeus 9 §

Vuorovaikutus yleis- ja ratasuunnitelmaa laadittaessa 22 § 2

Menettely vähäisissä ratahankkeissa 23 §

Alueen luovuttaminen kunnalle rautatien lakkauttamisen yhteydessä 80 §

Muutoksenhaku 92 §

Päätösten tiedoksi antaminen 90§

Ratalaki

 

Tien sulkeminen esim nopeuskilpailun vuoksi, lupaviranomaisena toimiminen

Tieliikenneasetus 182/2982

 

Kevyen liikenteen väylät 53 §

Liikenteen ohjaajat 49 §

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen 51 §

Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus 28 a §

Tarpeellisten yhteyksien järjestäminen kevyelle liikenteelle

Tieliikennelaki 267/1981

 

Telekaapelin sijoittamiseen kohdistuva valvonta 110 §

Rakennusvalvontaviranomaisen päätös 106 §

Viestintämarkkinalaki (393/2003)

 

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

 

Elintarvikehuoneistojen ja alkutuotantopaikkojen elintarvikevalvonta

Elintarvikelaki (23/2006) ja Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009)

 

Peruseläinlääkäripalvelut

Eläinlääkäripäivystys

Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009 )

 

Irrallaan tavattujen pieneläinten talteenotto

Eläinsuojelulaki (247/1996)

 

Kiinteistörekisterin pitäminen

Kiinteistörekisterilaki 392/1985

 

Hukkakauran torjunta

Laki hukkakauran torjunnasta 195/2002, laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Kaupanvahvistus

Laki kaupanvahvistajista (573/2009)

 

Maatalouden ympäristö- ja eläinten hyvinvointituet sekä luonnonhaittakorvaukset

Laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista

ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista 1440/2006, laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Maa-ja puutarhatalouden kansalliset tuet

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28.12.2001/1559, laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Eläintenpitäjän rekisteröinti

Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Tulvavahinkojen korvauskäsittely

Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 18.3.1983/284,

laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Satovahinkojen korvauskäsittely

Laki satovahinkojen korvaamisesta 21.12.2000/1214, laki maaseutuhallinnon

järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Erityistuet

Tilatuet

Laki tilatukijärjestelmän toimeenpanosta 557/2005, laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Hulevesi-, vesistö- ja meritulvariskien hallinta

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010)

 

Riistavahinkojen korvauskäsittely

Riistavahinkolaki 27.2.2009/105, laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Siemenkauppalain noudattamisen valvonta

Siemenkauppalaki 728/2000, laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210

 

Maataloustuotannon valmiussuunnittelu

Valmiuslaki 1552/2011

 

Vesihuollon kehittäminen

Vesihuollon järjestäminen

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen

Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen

Vesihuoltolaki (119/2001)

 

Oikeusministeriö (OM)

 

Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittäminen

Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, lastensuojelulaki 24 § ja 30 §

 

Kansainvälinen adoptiopalvelu

Adoptioneuvonta

Adoptiolaki (22/2012) (ent. laki lapseksiottamisesta)

 

Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Isyyslaki 700/1975, sitä ennen L avioliitonulkopuolella syntyneistä lapsista 173/1922

 

Turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia

Velvollisuus toteuttaa yksityishenkilön kielellisiä oikeuksia oma-aloitteisesti

Kaksikielisen kunnan tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi

Kaksikielisen kunnallisen viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä

Kaksikielisen kunnallisen viranomaisen tulee yhteydenotoissaan yksityishenkilöihin ja oikeushenkilöihin käyttää näiden kieltä, suomea tai ruotsia, jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä, taikka molempia

Kaksikielisen kunnan valtuuston kokouskutsu ja pöytäkirja on laadittava suomen ja ruotsin kielellä

Kaksikielisen kunnan johtosäännöt ja vastaavat säännöt on annettava suomen ja ruotsin kielellä

Kunnallisen viranomaisen yleisölle suunnatussa tiedottamisessa on kaksikielisessä kunnassa käytettävä suomen ja ruotsin kieltä

Viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä, jollei kansainvälisen käytännön mukaisesti käytetä pelkästään vierasta kieltä

Kielilaki (423/2003) ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003), jotka on säädetty perustuslain 17 §:n pohjalta, lisäksi perusopetuslaki,

terveydenhoitolaki, sosiaalihuoltolaki ja moni muu laki

 

Käräjäoikeuden lautamiehet

Käräjäoikeuslaki

 

Viranomaisen velvollisuus huolehtia henkilöstön riittävästä kielitaidosta

Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003), jotka on

säädetty perustuslain 17 §:n pohjalta

 

Pysäköinninvalvonta

Laki pysäköinninvalvonnasta

 

Neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa. Koskee muun ohella saamelaisten kotiseutualueen kuntia (Enontekiö, Imari, Sodankylä, Utsjoki) ja kuntayhtymiä

Laki saamelaiskäräjistä 9 §; taustalla perustuslain 17 §:n 3 momentti ja 121 §:n

4 momentti

 

Viranomaisen velvollisuus turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

Saamelaisalueen kuntien toimielinten kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus

Viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan huolehdittava siitä, että sen henkilöstö kussakin virastossa tai muussa toimipaikassa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi

Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että tämän lain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä

Viranomaisen (myös kunnan) tulee osoittaa yleisölle palvelevansa myös saameksi

Viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa, ilmoituksissa, kuulutuksissa ja julkipanoissa sekä mm. tiedotteissa, opasteissa ja lomakkeissa käytettävä myös saamen kieltä

Viranomaisen on huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisen tehtävien edellyttämä saamen kielen taito

Viranomaisten ilmoituksissa, kutsuissa ja kirjeissä, jotka lähetetään asianosaiselle ja vastaaville henkilöille käytetään vastaanottajan omaa kieltä, jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä, taikka sekä suomen että saamen kieltä

Kunnassa, jossa saamenkielisten osuus on suurempi kuin yksi kolmasosa, kunnan toimielimen tulee käyttää myös saamen kieltä sellaisissa pöytäkirjoissa ja muissa yleisissä asiakirjoissa

Kun asian suullisessa käsittelyssä käytetään saamen kieltä, on käsitteleminen pyrittävä antamaan saamen kielen taitoisen henkilön hoidettavaksi tai viranomaisen on huolehdittava tulkkauksesta

Saamen kielilaki (1086//2003), joka on säädetty perustuslain 17 §:n pohjalta, lisäksi

perusopetuslaki ja usea muu laki

 

Kunnallisvaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen

Vaalien toimittaminen

Keskusvaalilautakunnan asettaminen

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen

Vaalitoimitsijoiden määrääminen

Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla

Vaalituloksen laskenta kunnallisvaaleissa

Ehdokashakemusten käsittely ja ratkaiseminen kunnallisvaaleissa

Ennakkoäänestyksen järjestäminen

Vaalipäivän äänestyksen järjestäminen

Vaalilaki 1998/714

 

Varautumisvelvollisuus

Valmiuslaki 1552/2011

 

Lapsen edun selvittäminen valvontarangaistuksen valmistelussa

Valvontarangaistuksesta annettu laki 8 §, Lastensuojelulaki 20 §

 

Vangin lapsen sijoittaminen vankilaan / Lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle

Vankeuslaki 4 luku 10 §, Lastensuojelulaki 13 a §

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)

 

Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten tietojen toimittaminen

Rahoituslain mukaisten tietojen toimittaminen

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1705/2009

 

Ammattikorkeakoulun ylläpitäminen

Ammattikorkeakoululaki (351/2003)

 

Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen

Kirjastolaki 904/1998. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009

 

Maakuntakirjastotehtävä

Keskuskirjastotehtävä

Kirjastolaki 904/1998. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 170572009

 

Ammatillinen aikuiskoulutus, oppilaitosmuotoinen koulutus

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)

 

Ammatillinen koulutus, oppilaitosmuotoinen koulutus

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998)

 

Oppisopimuskoulutus

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)

 

Kunnan kulttuuritoiminta (yleinen kulttuuritoiminta)

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992)

 

Kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulutoiminnan käyttökustannuksiin

Taiteen perusopetus

Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

 

Kansalaisopistot

Kansanopistot

Kesäyliopistot

Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)

 

Edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle

Liikuntapaikkojen tarjoaminen

Liikuntalaki (1054/1998 )

 

Lukiokoulutus nuorille

Lukiokoulutus aikuisille

Maksuton ateria päätoimiselle lukio-opiskelijalle

Maksuton asuntola-asuminen lukiokoulutuksessa

Lukiolaki (629/1998)

 

Museotoiminta

Museolaki 729/1992

 

Nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki

Kasvatuksellinen ohjaus 7 §

Nuorisotilat ja nuorison harrastaminen 7 §

Tieto- ja neuvontapalvelut 7 §

Kuntien nuorisopoliittinen ohjelmatyö 4 §

Kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 7 §

Etsivä nuorisotyö 7 §

Nuorten ympäristökasvatus 7 §

Nuorten osallistuminen ja kuuleminen 8 §

Monialainen yhteistyö 7 §

Liikunnallinen ja kulttuurinen nuorisotoiminta 7 §

Työpajat 7 §

Nuorisolaki 72/2006

 

Tukiopetus

Osa-aikainen erityisopetus

Tehostettu tuki

Erityinen tuki

Lisäopetus

Maksuton ateria perusopetuksessa

Maksuton koulukuljetus perusopetuksessa tai oikeus riittävään avustukseen

Maksuton majoitus perusopetuksessa

Maksuton ateria lisäopetuksessa

Maksuton koulukuljetus lisäopetuksessa tai oikeus riittävään avustukseen

Maksuton ateria esiopetuksessa

Maksuton kuljetus esiopetukseen tai oikeus riittävään avustukseen

Maksuton majoitus esiopetuksessa

Välipala aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevalle lapselle

Maksuton ateria muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksessa

Esiopetus

Perusopetukseen valmistava opetus

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetus muille kuin oppivelvollisille

Joustava perusopetus

Opetuskieli perusopetuksessa

Sairaalaopetus

Oppivelvollisten perusopetus

Perustuslaki (731/1999), Perusopetuslaki (628/1998)

 

Orkesteritoiminta

Teatteritoiminta

Teatteri- ja orkesterilaki 730/1992

 

Puolustusministeriö (PLM)

 

Kunnan tulee järjestää aluetoimiston esityksestä asevelvollisten ennakkoterveydentarkastus terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa

Asevelvollisuuslaki (1438/2007)

 

Terveydenhuollon järjestäminen puolustusvoimissa

Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (322/1987)

 

Sisäasiainministeriö (SM)

 

Vastaanottokeskuksen perustaminen ja vastaanottopalvelut

Vastaanotto laajamittaisen maahanmuuton yhteydessä

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011)

 

Säilöönottoyksikön perustaminen ja ylläpito

Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä (116/2002)

 

Sosiaaliviranomaisen tiedonantovelvollisuus

Terveydenhuoltoviranomaisen tiedonantovelvollisuus

Oppilaitoksen tiedonantovelvollisuus

Laki ulkomaalaisrekisteristä (1270/1997)

 

Pelastuslain mukaisten korvausten suorittaminen pelastustehtävässä turmeltuneista tai hävinneistä henkilökohtaisista vaatteista, varusteista ja työvälineistä 102 §

Velvollisuus päättää uhkasakosta ja teettämisuhasta pelastuslain nojalla 105 §

Pelastustoimen laitteiden sijoittaminen rakennuksiin 108 §

Viranomaisradioverkon käytettävyyttä varmentavista toimenpiteistä määrääminen 109 §

Kuntien velvollisuus huolehtia pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla 24.1 §

Alueen pelastustoimen velvollisuus ylläpitää pelastuslaitosta

Alueen pelastustoimen vastuu pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia pelastustoimelle kuuluvasta

ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia väestön varoittamisesta vaara- ja

onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia pelastustoimintaan kuuluvista

tehtävistä

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia pelastustoimen valvontatehtävistä

Ensihoitopalveluun kuuluvien tehtävien suorittaminen pelastuslaitoksen toimesta (pelastuslaitoksen osalta harkinnanvarainen tehtävä)

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa (kuin pelastuslaissa) alueen pelastustoimelle säädetystä tehtävästä

Pelastuslaitoksen velvollisuus tehdä sammutusvesisuunnitelma

Pelastuslaitoksen velvollisuus laatia hälytysohje

Pelastuslaitoksen velvollisuus suorittaa palontutkinta

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia onnettomuuskehityksen seurannasta

Pelastuslaitoksen velvollisuus antaa tarvittaessa apua toiselle pelastuslaitokselle ja laatia yhteistyösuunnitelmat

Pelastuslaitoksen velvollisuus edistää vapaaehtoistoimintaa

Pelastuslaitoksen velvollisuus varautua toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa

Pelastuslaitoksen velvollisuus huolehtia poikkeusolojen johtamistilojen järjestämisestä

Pelastusviranomaisten valmiustarkastukset

Maksujen periminen eräistä pelastuslaitoksen suoritteista (harkinnanvarainen)

Pelastuslaki (379/2011)

 

Sosiaaliviranomaisen lausunto oleskeluluvasta perhesiteen perusteella

Terveydenhuoltoviranomaisen lausunto oleskeluluvasta perhesiteen perusteella

Ulkomaalaislaki (301/2004)

 

Sosiaalia- ja terveysministeriö (STM)

 

Kunnan määräämän toimielimen tehtävänä tutkimus, seuranta ja valistus

Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 225/1977

 

Kuntalaisen ja kuntalaiseen rinnastettavan erikoissairaanhoidon saamisesta huolehtiminen

Ilman kotipaikkaa Suomessa olevan kiireellisen erikoissairaanhoidon saamisesta huolehtiminen

Yliopistollinen sairaala

Sairaalat ja sairaanhoidon toimintayksiköt erikoissairaanhoidon järjestämiseksi

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen

Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989)

 

Kansanterveystyön toimeenpanosta vastaava elin

Tiettyjen asiakasryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien muodostaminen laista poikkeavasti (kotihoito)

Kansanterveystyöstä huolta pitäminen

Terveyskeskus

Kansanterveyslaki (66/1972)

 

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen määrääminen tai siitä sopiminen

Kemikaalien markkinavalvonta; valvontaviranomainen menee kohteeseen (vähittäismyyntipaikka yms.)

Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen olosuhdevalvonta; kunnan ympäristösuojeluviranomainen menee kohteeseen (laitos yms.)

Kemikaalilaki 744/1989

 

Kehitysvammaisten tutkimus

Kehitysvammaisten terveydenhuolto

Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus

Henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen

Yksilöllinen hoito ja muu huolenpito

Henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan ja hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta

Tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluista

Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta

Kehityshäiriöiden ehkäisy

Erityishuollon järjestäminen

Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen (kehitysvammaisten)

L kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977

 

Asiakastyöryhmä kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja

Asettaa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän

Asiakastyöryhmä sopii viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista

Asiakastyöryhmä käsittelee kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita

Asiakasyhteistyöryhmä etsii kuntoutustarpeita vastaavia vaihtoehtoja

Asiakastyöryhmä huolehtii tietojen vaihtamisesta sekä käsittelee muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita

Asiakastyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteuttamista

L kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003

 

Tutkimus epäillyn lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi

L lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä(1009/2008)

 

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen korvaaminen KELA:lle

L lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1996/1128

 

Alueellisen eettisen toimikunnan tehtävänä tutkimuseettisten kysymysten käsittely

L lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999

 

Palvelusetelin käytöstä päättäminen sote-palveluissa

Yksityisten palveluntuottajien hyväksyminen tuottajiksi joiden palveluja voidaan maksaa palvelusetelillä

Palvelusetelin arvon määrääminen

Rekisterinpito palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjoista

L sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009

 

Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien edistäminen ja toteuttaminen

L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

 

Sosiaalinen luototus

L sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Aktivointisuunnitelma (kuntouttavassa työtoiminnassa)

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001

 

Kuolemasta ilmoittaminen (terveydenhuollon toimintayksikön/lääkärin velvoite)

Kustannukset lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä

Lääketieteellisestä ruumiinavauksesta päättäminen (päätöksen tek ee terveyskeskuksen/sairaanhoitolaitoksen ylilääkäri/ vastaava lääkäri)

Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973)

 

Lasten päivähoidon järjestäminen

Erityispäiväkotihoito

Kuntoussuunnitelma erityistä hoitoa tarvitsevalle lapselle

Päiväkotihoito

Perhepäivähoito

Leikkitoiminta

Muu päivähoitotoiminta

Yksityisen henkilön tai yhteisön päivähoitotoiminnan valvominen

Laki lasten päivähoidosta 36/1973

 

Omaishoitajalle järjestettävä vapaa

Sijaishoito omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana

Hoitopalkkio

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Omaishoitosopimus

Laki omaishoidontuesta 937/2005

 

Potilaan oikeuksien edistäminen ja toteuttaminen

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992

 

Tietojen antaminen Valviralle valvontaa varten

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010

 

Sopeutumisvalmennus

Kuntoutusohjaus

Kuljetuspalvelu (+ saattajapalvelu)

Päivätoiminta

Henkilökohtainen apu

Taloudellinen tukitoimi

Palveluasuminen

Asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista korvaus

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987

 

Yksityisen palvelun tuottajan tilojen, laitteiden, sairaankuljetusajoneuvon ja varustuksen tarkastaminen ennen käyttöönottoa (7§)

Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990)

 

Yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011

 

Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Tuki koulunkäyntiin

Yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen

Lastensuojeluilmoitusrekisterin ja asiakasrekisterin ylläpito

Avohuolto (lastensuojelussa)

Kunnan ilmoitus sijoitettavasta lapsesta toimielimelle (kun lapsi sijoitettu toisen kunnan alueelle)

Lapsen kiireellinen sijoitus

Huostaanotto

Sijaishuolto

Sijaishuollon valvonta

Jälkihuolto

Lastensuojelulaki 417/2007

 

Luvan myöntäminen nikotiinivalmisteiden myyntiin

Nikotiinivalmisteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastaminen ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvominen

Sairaala-apteekin tai lääkekeskuksen perustaminen sairaalaan tai terveyskeskukseen

Lääkelaki (395/1987)

 

Mielenterveyspalvelujen järjestäminen

Hoito tahdosta riippumatta (psykiatrinen sairaalahoito)

Velvoite päästää Valviran ja aluehallintoviraston tarkastaja mielenterveystyön toimintayksikön ja toimipaikan tiloihin ja esittää pyydetyt asiakirjat

Rikoksesta syytetyn mielentilatutkimuksen suorittaminen ja hoito tahdosta riippumatta

Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoito tahdosta riippumatta

Mielenterveyslaki (1116/1990), terveydenhuoltolaki 1326/2010, sosiaalihuoltolaki 710/1982

 

Päihdehuollon järjestäminen

Hoito henkilön tahdosta riippumatta (päihdehuollossa)

Palvelujen kehittäminen päihdehuollossa

Elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin vaikuttaminen

Päihdehuoltolaki 1986/41

 

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä ohjaus-, koulutus-, tiedotus-, valistus- ja neuvontatoiminta

Raittiustyöasetus 233/1983

 

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä raittiustyön toimeenpano

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä raittiuden edistäminen

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä alkoholiolojen seuraaminen

Raittiustyölaki 828/1982

 

Asumispalvelut

Sosiaalihuoltolaki 710/1982

 

Lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen järjestämisestä huolehtiminen

Sosiaalilautakunnan tehtävänä sosiaalisten olojen kehittäminen ja epäkohtien ehkäisy ja poistaminen

Ohjaus ja neuvonta etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä sosiaalihuollon toimeenpano

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä edustaa kuntaa

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä valvoa kunnan oikeutta

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon

yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa

Monijäsenisen toimielimen tehtävänä sopimusten ja oikeustoimien teko

Kasvatus- ja perheneuvonta

Kotipalvelut

Laitoshuolto

Toimenpiteet lapsen elatusavun vahvistamiseksi

Sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan tiedotustoiminnan järjestäminen

Sosiaalihuollon tarpeen arviointi kiireellisissä tapauksissa viipymättä

Yli 75-vuotiaiden sosiaalihuollon tarpeen arviointi

Sosiaaliavustusten suorittaminen asukkaille

Sosiaalihuollon koulutus, tutkimus, kokeilu- ja kehittämistoiminta

Perheasioiden sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden järjestämisestä huolehtiminen

Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Perhehoito

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden järjestämisestä huolehtiminen

Sosiaalihuoltolaki 710/1982 , sosiaalihuoltoasetus 607/1983

 

Sosiaalityö

Sosiaalihuoltolaki 710/1982, Lastensuojelulaki, Vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki, Toimeentulotukilaki, Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, Päihdehuoltolaki, Laki sosiaalisesta luototuksesta

 

Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito

STM:n asetus opioidiriippuvaisten vieroitusja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008

 

Solariumlaitteen valvonta (sis. myös K-18 kiellon valvonta)

Säteilylaki 592/1991

 

Tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä

Yleiset pakolliset rokotukset

Yleiset vapaaehtoiset rokotukset

Toimet yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi sen todetuksi tultua tai jos sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa

Määräys tartuntatautiin sairastuneen henkilön ansiotöistä tai päivähoitolaitoksesta ja oppilaitoksesta poissaolemiseen

Määräys yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämiseksi sairaalaan

Välttämätön päätös henkilön tai tavaran määräaikaisesti karanteeniin määräämiseen

Tartuntatautilaki (583/1986), kansainvälinen terveyssäännöstö (2005, IHR)

Alueellinen varautuminen, Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 38 §

Sairaanhoito

Terveydenhuollossa yhtenäisen hoidon perusteiden toteutumisen seuraaminen yhteistyössä kuntayhtymän sairaanhoitopiirin kanssa

Terveydenhuollon palveluiden saavutettavuudesta ja yhdenvertaisesta saatavuudesta huolehtiminen

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen päätöksenteossa

Terveysneuvonta ja terveystarkastukset

Merenkulkijoiden terveydenhuolto

Iäkkäiden neuvontapalvelut terveydenhuollossa

Todistukset terveydenhuollossa

Kotisairaanhoito

Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut

Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti

Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta

Tietojenantovelvollisuus koulutuskorvauksen käytöstä

Terveydenhuollon toimintaedellytysten turvaaminen

Työterveyshuolto

Ympäristöterveydenhuolto

Terveyskeskusten kehittäminen, koulutus ja tutkimus

Terveydenhuollon alueellinen varautuminen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Suun terveydenhuolto

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Ensivastetoiminta osana ensihoitopalvelua

Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta

Kiireellinen hoito

Ennakkolupa hoitoon hakeutumiseen EU- tai ETA-alueella tai Sveitsissä

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntien tasausjärjestelmä asiakas- ja potilaskustannuksissa

Sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja tutkimustoimintaan osallistuminen

Puolustusvoimien terveydenhuolto

Potilaan siirtokuljetus

 

Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

 

Lääkinnällinen kuntoutus

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991

 

Terveydenhuoltopalvelujen kieli

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Kielilaki (423/2003), Saamen kielilaki (1096/2003)

 

Ensihoidon järjestäminen (ent. ensihoitokeskus)

Ensihoitopalvelun järjestäminen

Laatu ja potilasturvallisuus terveydenhuollossa

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), SosTMA laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden

täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta

 

Neuvolapalvelut

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), VNA neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011)

 

Kouluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), VNA neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011)

 

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten edellyttämät tilat sekä oikeuslääkeopillisista tutkimuksista maksettavat korvaukset ja palkkiot

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), VNA oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista (842/2004)

 

Seulonnat, valtakunnallisen ohjelman mukaiset ja vapaaehtoiset

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), VNA seulonnoista 339/2011

 

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Erityistason sairaanhoidon järjestäminen erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi

Erityistason sairaanhoito        

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), VNA  terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/ 2 011)

 

Kuntoutus

Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, Sosiaalihuoltolaki 710/1982

 

Toiminnanharjoittajien valvonta, terveystarkastaja menee lähtökohtaisesti kohteeseen

Terveydensuojelun edistäminen ja valvominen

Kunnan varautuminen erityistilanteiden aiheuttamiin terveyshaittoihin

Toiminnanharjoittajan tilailmoitusten vastaanottaminen ja päätöksenteko

Jätteistä, jätevedestä ja kuolleista eläimistä aiheutuvan terveyshaitan ehkäiseminen

Talousveden valvonta ja talousvettä toimittavan laitoksen hyväksyminen

Asunnossa ja muussa oleskelussa esiintyvän terveyshaitan valvonta

Yleisillä alueilla, rakennuksissa ja laitoksissa esiintyvän terveyshaitan valvonta (esim. uimarannat, uimahallit)

Uimaveden säännöllinen valvonta

Hautaamisesta aiheutuvan terveyshaitan valvonta (hautausmaat)

Asunnossa tms. terveyshaitan poistamiseksi ja rajoittamiseksi toimenpiteisiin ryhtyminen

Oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi

Uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka (terveydensuojelussa)

Terveydensuojelulaki 763/1994

 

Toimeentulotuen myöntäminen

Toimeentulotukilaki 1412/1997

 

Tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastaminen, tupakkatuotteiden myynnin ja mainonnan valvominen sekä Tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattaminen

Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan myöntäminen

Tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten valvonta alueella

Paikallinen toiminta tupakoinnin vähentämiseksi

Tupakkalaki (693/1978)

 

Varauduttava elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviäviin epidemioihin

Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden

selvittämisestä 1365/2011

 

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

 

Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvonta

Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) (16 §)

Maakunnan liiton perustaminen aluekehitysviranomaiseksi ja jäsenyys

Maakunnan yleinen kehittäminen ja yhteistyö valtion viranomaisten kanssa

Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen

Valtion aluehallintoviranomaisten strategiseen suunnitteluun osallistuminen

Alueellisten rakennerahasto-ohjelmaehdotusten laatimisesta vastaaminen

Alueellisten koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta vastaaminen

Laaja-alaisten liikennejärjestelmiä ja ympäristöä koskevien suunnitelmien suunnittelun prosessivastuu

Koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen laatiminen

Alueellisten taidetoimikuntien asettaminen

Yhteispalvelun edistäminen alueella

Kuntien ja maakuntien yhteistyön edistäminen

Ennakoinnin yhteensovittaminen

Toimielimen perustaminen kielellisten palvelujen kehittämiseksi

Aluekehitystehtävä, aluekehitysviranomainen

Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009)

 

Rahoituksen myöntäminen, maksaminen ja valvonta

Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmien ja hankkeiden hallinnoinnista

 

Kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuksien järjestäminen

’Aluevelvoite’, Alueellisesti tasapainoisesta työllisyydestä huolehtiminen

Laki julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295

 

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen paikallistasolla

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)

 

Talous- ja velkaneuvonta

Laki talous- ja velkaneuvonnasta (713/2000)

 

Rakennerahastotehtävä

Rakennerahastolaki (1401/2006)

 

VM

Kiinteistöveroprosentin ilmoittaminen

Kiinteistöverolaki (654/1992)

 

Ilmoitusvelvollisuus

Kotikuntalaki (201/1994) 8 §

 

Yhteisten tietoteknisten ratkaisujen käyttövelvoite

Perustietojärjestelmien tietojen hyödyntämisvelvoite

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus

Tietojärjestelmäkuvausten ja määritysten saatavilla pitovelvoite

Lausunnon pyytäminen tietohallintoa koskevasta hankinnasta.

Tietojärjestelmien muuttaminen

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011)

 

Avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestäminen

Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007)

 

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauskyselyyn vastaaminen

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009

 

Kunnallisveroprosentin ilmoittaminen

Laki verotusmenettelystä (1558/1995)

 

Verosta vapauttaminen

Laki verotusmenettelystä 88 pykälän 1 momentti

 

Hyvä tiedonhallintatapa

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

 

Rekisterimerkinnän tekeminen väestötietojärjestelmään

Tietojen ilmoittamisvelvollisuus rekisterinpitäjälle

Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) 23 § ja 25 §

 

Tiedonantovelvollisuus (tilastolain mukainen)

Tilastolaki (280/2004) 14 ja 15 §

 

Verotuskustannuksiin osallistuminen

Verohallintolain (503/2010) 6. luku

 

Kiinteistötietojen toimittaminen Verohallinnolle kiinteistöveron määräämistä varten

Verotusmenettelylaki (1558/1995), 18 pykälään ja 5. momenttiin

 

Velvoite järjestää tilat ja muut tarvittavat fasiliteetit

Väestölaskentalaki 8.4.1938/154

 

Ympäristöministeriö (YM)

 

ARA-asuntojen tuotanto ja ylläpito

Aravalaki (1189/1993), laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004)

 

Suorituskyvyttömyysvakuutta koskevan todistuksen puuttumisesta ilmoittaminen Kuluttajavirastolle

Asuntokauppalaki 1994/843

 

Kunnan etuosto-oikeus

Etuostolaki (608/1977)

 

Jätehuollon yleinen valvonta

Asumisessa syntyvän muun kuin vaarallisen jätteen jätehuolto (keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja loppukäsittely)

Asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely

Jäteneuvonta

Roskien toissijainen siivoamisvelvollisuus

Jätelaki 646/2011

 

REACH-asetuksen noudattamisen valvominen kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi

Kemikaalilaki 744/1989

 

Asumisoikeuden haltijaksi hyväksyminen

Laki asumisoikeusasunnoista (650/1990)

 

Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten myöntäminen

Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005)

 

Asunto-olojen kehittäminen

Laki asunto-olojen kehittämisestä (919/1985)

 

Kadun ja yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapito

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978)

 

Poikkeamispäätösten ratkaisutoimivalta rantarakentamista lukuun ottamatta kunnalle Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Turussa

Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta

 

Lainavarojen käytön valvonta ASP-järjestelmässä

Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (639/1982 )

 

Omakotikorkotuen myöntäminen

Laki omistusasuntolainojen korkotuesta (1204/1993)

 

Rakennusten energiatodistusten esillelaitto

Laki rakennuksen energiatodistuksesta (487/2007)

 

Osallistuminen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämiseen

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004), 4 §

 

Vuokranmäärityksen valvonta ARA-asunnoissa

Asukasvalinnan valvonta ARA-asunnoissa

ARA-asuntohankkeiden käsittely

Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja laki

avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004)

 

Rakennus- ja huoneistotietojen välittäminen väestötietojärjestelmään

Laki väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista

 

Luonnon- ja maisemansuojelun edistäminen kunnan alueella

Luonnonmuistomerkin rauhoittaminen kunnan alueella tai yksityismaalla

Luonnonsuojelulaki 1096/1996

 

Maa-ainesten ottamislupa

Maa-ainesten ottamiseen liittyvä valvonta

Maa-aineslaki 555/1981

 

Suunnittelutarvealueen määrittäminen

Rakennusjärjestyksen hyväksyminen

Erillisen tonttijaon laatiminen

Kadunpito ja muun yleisen alueen toteuttaminen

Rakentamiskehotus

Kehittämisalue

Rakennetun ympäristön hoito ja korttelialueen järjestely

Kevyttä rakennelmaa ja pienehköä laitosta koskeva poistamis- tai muuttamismääräys

Rakennusten palomääräykset hoitolaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa, virastorakennuksissa

Maakuntakaavan laatiminen ja kehittäminen

Yhteisen yleiskaavan laatiminen

Asemakaavan ajan tasalla pitäminen

Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

Kaavoituskatsaus

Kehittämiskeskustelu

Kaavoittaja kunnassa

Pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava

Kansalliset kaupunkipuistot

Ranta-asemakaavan laatiminen

Rakennuksen kunnossapitoa koskeva määräys

Rakentamisen ohjaus ja valvonta

Rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta

Rakennusluvat

Toimenpideluvat

Toimenpideilmoitukset

Purkamis- ja maisema-työluvat

Rakennustyönjohdon hyväksyminen

Viranomaiskatselmukset rakennuspaikalla

Rakennusrasitteet

Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta päättäminen

Veden johtamiseen ja ojittamiseen liittyvät päätökset

Yhdyskuntateknisten laitteiden muuttamisesta tai poistamisesta päättäminen

Yhteisjärjestely

Luonnollisen vedenjuoksun muuttamiseen liittyvät ratkaisut

Rakennuksen kunnossapidon laiminlyöntiin liittyvät määräykset

Ympäristönhoito ja korttelialueen järjestely

Kevyen rakennelman tai pienehkön laitoksen poistamista tai muuttamista koskeva määräys

Keskeneräiseen tai hylättyyn rakennukseen liittyvät määräykset

Rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevat poikkeamispäätökset

Rakennustuotteisiin liittyvä markkinavalvonta

Rakennustyön keskeyttäminen

Suunnittelutarveratkaisut

Rakennusten energiatehokkuusmääräykset opetusrakennuksissa, päiväkodeissa, liikuntahalleissa, sairaaloissa

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999

 

Moottorikelkkailureitin reittisuunnitelmasta päättäminen ja pitäjän hyväksyminen

Maastoliikennelaki 1710/1995, 15 §

 

Lähde: Valtiovarainministeriön Raportti  2012

 

https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20130117Kuntie/Kuntien_tehtaevien_kartoitus_finaali_NETTI.pdf

 

 


12.11.2013  RUOTSIN KIELEN ASEMA HEIKKENEE

Suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman uusi tutkimus

Suomenruotsalaiset ovat teettäneet kolme mielipidetutkimusta suomenmaalaisten suhtautumisesta ruotsin kieleen, suomenruotsalaisuuteen ja pohjoismaisuuteen. Vuonna 1996 tutkimuksen teetti Folktinget, ja vuosien 2008 sekä 2013 teettäjä on suomenruotsalainen ajatuspaja Magma. 

Magman 12.11.2013 julkistaman tutkimuksen raportoija on professori Åsa Bengtsson. Vuoden 2013 otos on 1038 suomenmaalaista (finländare). Suomeksi uutisissa mainitaan tutkitut suomenkielisiksi, mikä lienee siis väärä tieto ja joukkoon on tullut tuntematon määrä ruotsinkielisiä.

Yhä harvempi 17–79-vuotias suomenmaalainen pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomenmaalaista yhteiskuntaa (1996: 70 %, 2008: 74 %, 2013 enää 63 %).

Yhä harvempi suomenmaalainen pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, 2013 67 %).

Yhä harvempi suomenmaalainen pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %).

Yhä harvempi suomenmaalainen pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %).

Yhä harvempi suomenmaalainen uskoo ruotsin kielestä olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %).

Yhä harvempi suomenmaalainen kannattaa pakkoruotsia (1996: 52 %, 2008: 50 %, 2013: 45 %). Erityisen voimakasta pakkoruotsin vastustus on aktiivisimmassa työiässä olevilla 25–34-vuotiailla (1996: 52 %, 2008: 47 %, 2013: 63 %).

Suomenmaalaisten itse arvioima ruotsin taito on välttävällä tasolla arvosanalla 6,1 asteikolla 4-10. Lähes 20 vuoden pakkoruotsin opinnoilla ruotsin taito ei ole käytännössä laisinkaan kohentunut.

Professori Bengtssonin johtopäätös on, että vain juhlapuheissa ruotsin kieleen suhtaudutaan vahvan myönteisesti. Aika kuitenkin on nakertanut sitä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pakkoruotsin vastustus on voimakkainta.  Naisilla, vanhoilla ja korkeasti koulutetuilla on myönteisempi asenne ruotsiin. Tärkeimmäksi kuitenkin osoittautui ruotsin taito – ruotsia pitää käyttää, jotta se tuntuisi merkitykselliseltä. Vai olisivatko kielteiset kokemukset leimanneet suhtautumista? kysyy hän.




25.10.2013    Suomalaisuuden Liitto ja Kainuun Sanomat


Kolumnit Raimo Viirret Kainuun Sanomat 2013,
julkaistu 21.10.2013 16:49

 

PS-kielipoliisit valtasivat Suomalaisuuden liiton

 

Suomalaisuuden liitto on vuonna 1906, J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä, perustettu kansalaisjärjestö, jonka tehtäväksi tuli suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista: Juhani Aho, Eero Erkko, J. K. Paasikivi ja vasemmalta laidalta Otto Wille Kuusinen ja Yrjö Sirola. Tänä päivänä Suomalaisuuden liitto ei enää täytä tehtäväänsä. Siitä on tehty Perussuomalaisuuden liitto. Liiton hallitukseen kuuluu 11 jäsentä toiminnanjohtaja mukaan lukien. Heistä vain yhtä en pystynyt Googlessa linkittämään perussuomalaisiin.

 

Liitto julkaisee  Suomen Mieli  -lehteä. Viimeiseen numeroon ovat kirjoittaneet artikkeleita liiton puheenjohtaja Sampo Terho, hallituksen jäsen Jussi Niinistö, varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, dosentti Heikki Tala, liiton entinen puheenjohtaja Erkki Pihkala sekä Vapaa kielivalinta -yhdistyksestä Kai Salmi ja Ilmari Rostila.

Näistä kirjoittajista ainakin Terho, Niinistö, Sinisalo, Tala ja Rostila ovat sidoksissa Perussuomalaisiin.

Terho pääsi varasijalta Euroopan parlamenttiin Soinin palattua viime vaaleissa Suomen eduskuntaan. Niinistö on puolueen kansanedustaja. Sinisalo on samanaikaisesti puolueen EU-vaalipäällikkö ja Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtaja. Tala on kaupunginvaltuutettu Järvenpäässä ja ollut myös eduskuntavaaleissa ehdolla. Rostila istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa.

 

Liki kaikki  Suomen Mielen  viime numeron artikkelit käsittelevät kansalaisaloitetta, joka tähtää ”pakkoruotsin” lopettamiseen. Muutenkaan koko liitolla ei ole enää muuta tehtävää kuin taistelu ruotsin kieltä vastaan. Liitosta on tullut tyyssija niille, jotka lietsovat kammoa ja vihaa ruotsalaisuutta ja ruotsinkielisiä kohtaan.

On surullinen paradoksi, että liiton kielipoliisit näin määrittelevät suomalaisuuden vain vihaamansa ruotsalaisuuden kautta, sen antiteesinä.

Lukuisat entiset liiton vastuuhenkilöt ovat olleet häpeissään liiton nykyisestä linjasta. Esimerkiksi liiton entinen puheenjohtaja dosentti Martti Häikiö sanoi jo vuonna 2001, että järjestön johtoon ovat nousseet julkisuushakuiset höyrypäiset fundamentalistit. Entisistä puheenjohtajista myös Veikko Löyttyniemi on sanoutunut irti liiton linjasta, samoin entinen toiminnanjohtaja Kai Huovinmaa, jonka mielestä liiton puuhastelu on ällöttävää kielirasismia.

 

Heikki Tala 22.10.2013 klo 16.47  Markus Pirttijoella, kopio Markus Viirret

Arvoisa päätoimittaja Markus Pirttijoki, Kainuun Sanomat

 

Pääkirjoitustoimittaja Raimo Viirret kirjoittaa lehdessänne artikkelin "PS-kielipoliisit valtasivat Suomalaisuuden Liiton". Kirjoitus antaa kovin yksipuolisen kuvan liiton asioista, joten pyydän oheisen vastineen julkaisemista.  

 

SUOMALAISUUDEN LIITTO JA PUOLUEPOLITIIKKA

 

Raimo Viirret kirjoittaa yläkerran otsikolla PS-kielipoliisit valtasivat Suomalaisuuden liiton”. Kirjoitus kaipaa vastinetta, koska siinä käsitellään yksipuolisesti liiton toimintaa yleensä ja asemaani erityisesti.

Dosentti Martti Häikiö tosiaan on arvostellut Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlakirjan (Kanava -lehti 9/2006). Onhan Häikiö liiton entisiä puheenjohtajia ja sen nykyinen kunniajäsen. Hän on otsikoinut haastavasti "Sivistystä vai kielitaistelua". Artikkelin alkuosa kertaa SL:n perustamisvaiheita ja sen tavoitteita. Sitten Häikiö pääsee puolueiden rooliin liitossa ja kertoo, että vaikka Linnankoski halusi liiton puoluepolitiikan "yläpuolelle", niin jo ensimmäinen hallitus koottiin puhtaasti puoluepoliittisin perustein.

Liiton kieliaktivismin uudelleen heräämistä vuonna 1988 Häikiö pitää tutkimuksellisesti haastavana. Oliko liiton räväkällä linjalla jouduttava vaiko hidastava rooli pakkoruotsin poistumiselle ylioppilastutkinnosta, vai johtuiko se jostakin aivan muusta. Häikiö on myös havainnut, että nykyisistä puoluejohtajista vain Timo Soini on saanut kuvansa kirjaan.

Häikiön mukaan liitolla on vuosikymmenten mittaan ollut kaksi aatteellista pääsuuntausta; alkuperäinen erityisesti suomenkielisen sivistyksen ylevän aatteellinen linja ja 1930- ja 1980-luvuilla alkanut taisteleva kielipolitiikka. Häikiö totesi kirjoituksessaan, että "Nykyisen puheenjohtajan dosentti Heikki Talan mukaan Suomalaisuuden Liitto on edelleen 'leimallisesti kielipoliittinen yhdistys', jonka tavoitteena on 'Suomen virallinen yksikielisyys'".  Sitten Häikiö kertoo erittäin mielenkiintoisen episodin.  Kun jäsenistö oli vaihtanut Häikiön tilalle puheenjohtajaksi Erkki Pihkalan 1988, niin vähemmistöön jääneet ryhmittyivät epäviralliseksi "Suomalaisuus Euroopassa -kansalaistoimikunnaksi”. Ryhmään kuuluivat Häikiön lisäksi lähetystöneuvos Matti Aaltola, toiminnanjohtaja Rauno Endén, päätoimittaja Seikko Eskola, tuotepäällikkö Tuomas Kaleva ja lähetystöneuvos Roope Jussila. Tavoite oli liiton takaisin valtaaminen. "Liiton vuosikokouksessa 1991 ryhmän puheenjohtajaehdokkaana oli Heikki Tala.”  Itse en tiennyt hankkeesta mitään!  Puheenjohtajaksi minut pyydettiin vuonna 2003, jolloin vielä olin poliittisesti sitoutumaton. Puheenjohtajuus jatkui kuusi vuotta kunnes löysimme jatkajaksi Sampo Terhon.

Suomalaisuuden Liitto on alusta asti ollut poliittisesti sitoutumaton ja on sitä edelleen. Liiton johtohenkilöt ovat useimmiten olleet poliittisesti aktiivisia ja heitä on ollut lähes kaikista puolueista. Maalaisliittoon kuuluvat henkilöt olivat 1930-luvun kieliaktivismin aikaan ja vielä pitkälle sotien jälkeen erittäin voimakkaasti liiton johtotehtävissä, mutta järjestö oli silloin kuten nytkin poliittisesti sitoutumaton.

 

Heikki Tala, dosentti, Järvenpää

Raimo Viirret 23. 10. 2013 10:06 Heikki Talalle

Arvoisa dosentti Heikki Tala

 

Kiitos kirjoituksestanne, jossa käsittelette Suomalaisuuden liiton historiallista taustaa.

Varsinainen otsikkoasianne eli liiton suhde puolueisiin jää kuitenkin käytännössä käsittelemättä.

Olisin mielelläni lukenut arvionne siitä, miten liiton nykyisen hallituksen kokoonpano vastaa väitettänne liiton puolueettomuudesta. Eri lähteistähän on nimittäin todistettavissa, että liiton johdossa on ainoastaan yksi henkilö joka ei kuulu tai kannata perussuomalaisia.

 

Liiton hallitukseen kuuluvat nykyisin puheenjohtajana Sampo Terho (ps), varapuheenjohtajana (oman nettisivunsa mukaan myös toiminnanjohtajana) Pekka M. Sinisalo (ps, EU-vaalipäällikkö), Antti Ahonen (kok), Ilmari Rostila (ps), Teemu Lahtinen (ps), Hannu Lakee (ps), Jali Raita (ps), Jussi Niinistö (ps), Voitto Mäkipää (ps) ja Simon Elo (ps).

 

Jäsenistä siis vain Ahonen on muista puolueista. Väite liiton puolueettomuudesta on näin kovin epäuskottava. Sen sijaan oma väitteeni perussuomalaisten valtaamasta liitosta näyttää hyvin perustellulta.

 

Terveisin

Raimo Viirret, pääkirjoitustoimittaja

Heikki Tala 23.10. 2013 16:50 Raimo Viirteelle, Kopio: Pirttijoki Markus

Suomalaisuuden Liiton hallitus on kautta historiansa ollut eri aikoina miehitetty/naisitettu niin, että jäsenten enemmistö on kuulunut samaan puolueeseen. Kuten kirjoitin, maalaisliitto on ollut hyvin voimakkaasti edustettuna hallituksessa, mutta Suomalaisuuden Liitto on ollut poliittisesti sitoutumaton. Omalla puheenjohtajakaudellani (2003-2009) pidin tarkkaan huolen, että puoluepolitiikkaa ei sekotettu toimitaan.

 

Vuodesta 1988 Suomalaisuuden Liitto on leimallisesti ajanut Suomeen pohjoismaisen mallin mukaista kielipolitiikkaa (yksi virallinen kieli eikä pieniä pakkokieliä). Pohjoismaathan ovat juuri se viiteryhmä, johon valtiona ja kansakuntana haluamme kuulua. Suomen kieli, suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri ovat alusta asti olleet liiton toiminnan kantava voima. Myös kielipolitiikka oli heti vuonna 1906 keskeinen toimialue.

 

Kannattaa lukea liiton 60-vuotishistoria; Kari Tarasti, Suomalaisuuden Liitto 1906-1966 (WSOY 1966) ja liiton satavuotishistoria; Heikki Tala (päätoim.), Vuosisata suomalaisuuden puolesta, Suomalaisuuden Liitto 1906-2006 (Gummerus 2006).

 

Vuodesta 1990 Suomalaisuuden Liitto on teettänyt useitta tutkimuksia suomalaisten suhtautumisesta pakolliseen ruotsin kielen opetukseen peruskoulusta yliopistoon /Taloustutkimus Oy 1990-20013) ja jokaisessa enemmistö suomalaisista on kannattanut pakkoruotsin poistamista. Myös Yle teetti tänä vuonna tutkimuksen asiasta ja edelleen 63 % oli pakkoruotsin poistamisen kannalla (muuten tasan sama tulos kuin Suomalaisuuden Liiton 2013 teettämässä tutkimuksessa).

Poliiittisista puolueista Perussuomalaiset rp on selkeimmin pakkoruotsia vastaan ja se on ollut myös syy, miksi olen vuodesta 2010 ollut PS:n jäsen. Onneksi nyt myös Kokoomuksen Nuorten Liitto on ottanut selkeän kannan kieliopintojen vapaavalinnaisuuden puolesta. Asia on ollut esillä myös kaikkien muiden puolueitten kuin Rkp:n nuorten keskuudessa.

 

Edellä olevaan viitaten pidän tärkeänä, että vastineeni julkaistaa Kainuun Sanomissa.

 

Heikki Tala

 

PS. Suomalaisuuden Liitto oli edelläkävijä naisten nostamisessa keskeisiin tehtäviin; Ester Koskelainen pääsihteeri 1918 ja varapj 1922, Pirkko-Liisa Harjama varapj 1987, neuvottelukunnan jäsen 1990, Riitta Mattila 1989,  Eeva Maria Närhi 1988, Liisa Rasa 1989, Leea Virtanen 1980, pääsihteeri Maila Talvio 1907, Inkeri Anttila neuvottelukunnan jäsen 1973, Riitta Auvinen 1979. Valtioneuvos Riitta Uosukainen on liiton ensimmäinen naiskunniajäsen (2006).

 

Raimo Viirret 23. 10. 2013 18:05 Heikki Talalle

Kiitos vastauksesta.

 

Ette tainnut huomata, etten yläkerrassani sanallakaan puolustanut ”pakkoruotsia”. Olen nimittäin sitä mieltä, että sitä pitäisi voida väljentää. Kohdistin huomioni siihen, että vain tämä kielitaistelu näyttää olevan liittoa enää liikuttava motiivi: suomalaisuudesta on tullut antiruotsalaisuutta. Tämä johtopäätös on helppo tehdä. Jutun kärki oli perussuomalaisten ehdoton yliedustus (9-1) liiton johdossa – ja Suomen Mielen teksteissä.

 

Raimo Viirret

ps. Julkaisemme huomenna Sampo Teerhon kirjoituksen asiasta.

 

Heikki Tala 23.10.2013 22:35,  Raimo Viirteelle, Kopio: Pirttijoki Markus

Hyvä, että Sampo Terho saa vastineensa lehteenne. Hieman ihmettelen, ettei mielipiteeni kelvannut edes nettiversion keskusteluun. Se johtunee siitä, että koette minun olevan antiruotsalainen. Se on virheellinen väite; osaan sujuvasti ruotsia, olen ollut töissä Ruotsissa 1½ vuotta vuosien 1968-1996 välisenä aikana ja ollut suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä yli 65 vuotta - viimeksi tänään. Mutta kun toimittaja saa päähänsä jotain, niin sitähän on turha yrittää muuttaa. Ruotsinmielisen median työkalupakkiin on aina kuulunut kielivapauden kannattajien vaientaminen ja sensurointi.

 

Vastineeni kärki oli, että vuosikymmenten varrella Suomalaisuuden Liiton johdossa on useammalla puolueella ollut yliedustus. Mutta sehän ei kelpaa Kainuun Sanomille selitykseksi, kun perussuomalaiset sattuvat  nyt olemaan yliedustettuina. Liiton jäseneksi voi muuten kuka tahansa hakeutua ja kerätä samanmielisiä sekä vallata liiton aivan samoin kuin esimerkiksi Urho Kaleva Kekkonen teki vuonna 1927-32.

Totesin myös, että kielipolitiikka on ollut aina mukana liiton toiminnassa ihan Johannes LInnankosken ajoilta vuodesta 1906. Siinäkään ei ole mitään uutta. Annoin jo kirjallisuusviitteetkin, että toimittaja voisi perehtyä asioihin ennen hutkimisen aloittamista.

 

Hyvää syksyn jatkoa

Heikki Tala

 

Viirret Raimo 24.10.2013 9:37 Heikki Talalle

Kiitos taas palautteesta.

 

Emme ole koskaan hyllyttäneet kirjoitustanne vaan se voidaan kyllä julkaista. Tätä keskustelua on tässä käyty siksi, että se ei mielestäni ollut otsikkonsa mukainen. Eli liiton ja puolueiden suhdetta ei ollut käsitelty juuri lainkaan, eikä otettu kantaa liiton nykyiseen liitonkin kannalta erittäin noloon 9-1-tilanteeseen. Nettikommenttien julkaisemisessa on viivettä, johon emme voi vaikuttaa. Kommentointi moderoidaan (eli tarkistetaan asiallisuuden suhteet) kaikissa Alma Median lehdissä keskitetysti Tampereella, emmekä me voi emmekä haluakaan siihen vaikuttaa, mikä on pelkästään hyvä asia. Uskon, että kommenttinne tulee aikanaan julki, ellei ole jo tullut.

Jätimme kirjoituksenne  odottamaan, koska Terhon avustaja kertoi heti, että häneltä on tulossa kirjoitus. Halusimme antaa puheenjohtajalle etusijan ottaa teemaan kantaa.

 

Terveisin

Raimo Viirret

pääkirjoitustoimittaja

Heikki Tala 24.10.2013 10:30 Raimo Viirteelle

Niinpä - eikö olekin noloa, että eräs Suomen vanhimman kansalaisjärjestön (107 vuotta) hallitukseen jäsenet valitaan yhdistyslain ja demokratian sääntöjen mukaan. Suomalaisuuden Liitto ry ei pidä jäsenistään puoluepoliittista rekisteriä, vaan kaikki ovat tervetulleita jäseniksi poliittisesta kannastaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan, äidinkielestään, etnisestä taustastaan, jne riippumatta. Jäsenistö valitsee puheenjohtajan joka ainoa vuosi ja hallitukseen kolme jäsentä erovuoroisten tilalle. Liiton johdon valtaaminen onkin poikkeuksellisen helppo tehdä.

 

Kainuun Sanomat nostaa minut nimellä esiin kirjoituksessaan, mutta ei salli vastinetta - ei paperilehdessä eikä nettikeskustelussa. Minusta sekin on noloa - mutta valitettavan tavallista Alma Mediankin medioissa juuri tässä kielipoliittisessa keskustelussa. On toki hienoa, että Sampo Terhon vastine sentään julkaistaan ja hänellä tietenkin seuraajanani liiton puheenjohtajana on siihen etuoikeus.
Minua kutkuttaa, että professori Martti Häikiö Suomalaisuuden Liiton kunniajäsenenä piti minua parhaana ehdokkaana puheenjohtajaksi, kun hänen kokoamansa ryhmä yritti liiton takaisinvaltausta 1990-luvun alussa.

Suomen kielipolitiikka on murrosvaiheessa ja siihen on suuresti vaikuttanut internetin tulo yleiseen käyttöön runsaat 10 vuotta sitten. Aloitin heti silloin "7/24" kirjoittelun omalla nimelläni lukuisilla nettipalstoilla. Erityisesti nuoret ovat heränneet havaitsemaan pakkoruotsin ongelmallisuuden. Vuosi 2004 oli sotienjälkeisen ajan tärkein kielipoliittinen taitekohta. Uusi absurdi kielilaki tuli voimaan 1.1.2004. Suomen Lukiolaisten Liitto ry järjesti 16.3.2004 yli 40.000 jäsenen valtakunnallisen voimannäytön ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksesta. Vajaata kuukautta myöhemmin 15.4.2004 lukiolain muutos oli esillä Matti Vanhasen toisessa hallituksessa ja opetusministeri Tuula Haatainen esitteli sen (tosin sitä ennen hänen suomenruotsalainen erityisavustajansa Maarit Feldt-Ranta oli jouduttu siirtämään muihin tehtäviin). Rkp vaati äänestystä, jonka se hävisi 14-2. Eduskunta hyväksyi lukiolain 18 § muutoksen äänin 140-23. Vuodesta 2005 "toinen kotimainen kieli" (käytännössä ruotsi) on ollut valinnainen ylioppilastutkinnossa. Se johtaa varmuudella suuriin muutoksiin kielipolitiikassa.

Tätä työtä on Suomalaisuuden Liitto ry tehnyt vuodesta 1988 lähtien, vaikka lunta on tullut tupaan vanhan median taholta - ja tulee edelleen. Mutta kehitystä ei enää voida pysäyttää.

 

Heikki Tala

 

PS. Olipa mielenkiintoista kuulla, että Alma Medialla on keskitetty moderointi/sensuuri kaikille lehdilleen. Se selittää paljon ja takaa ruotsinmielisen linjan omistajan tahdon mukaan säilyvän koko valtakunnan alueella.

 

Raimo Viirret 24.10,2013 10:49 Heikki Talalle

Kuten sanoin, kirjoituksenne voidaan julkaista nyt, kun Terhon kirjoitus on julkaistu.

Se siis julkaistaan huomisessa Kainuu Sanomissa. Tuskinpa nykyisenkaltaiseen Suomalaisuuden liittoon mahtaa olla laajempaa pyrkimystä muista poliittisista ryhmistä. Liitto on jo niin perusteellisesti leimautunut yhden puolueen käsikassaraksi. Kuten ilmeisesti on ollut tarkoituskin.

 

Raimo Viirret

ps. Nimeni taivutetaan Viirret –Viirteen. Selitys löytyy esimerkiksi Kotuksen taivutusohjeista.

 

Heikki Tala Raimo Viirteelle 24.10.2013 11.40

 

Kiitos ilmoituksesta.

 

Sotien jälkeen Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärän ennätys (1700) oli professori Erkki Pihkalan (kokoomus) tultua valituksi puheenjohtajaksi vuonna 1988. Silloin hallituksessa enemmistö oli kokoomuslaisia eikä se näyttänyt häiritsevän ketään. Sampo Terhon puheenjohtajakaudella (2010 alkaen) jäsenmäärä on nettihakemusten tultua mahdolliseksi noussut minun kauteni 800:sta 1200:aan. Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärä on ollut aina hyvin pieni liiton yhteiskunnalliseen painoarvoon verrattuna. Nyt perussuomalaisuus näyttää olevan vakiintumassa merkittäväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, joten mitään tarkoitusta ei edes tarvita siihen, että nimenomaan suomalaisuudesta ja suomen kielestä kiinnostuneet henkilöt pyrkivät liiton johtotehtäviin. Perussuomalaiset rp on ainoa puolue, joka on avoimesti kielivapauden kannalla. Se oli myös syy, miksi liityin PS:iin. Jäsenten poliittisesta kannasta meillä ei ole muuta tietoa kuin päätoimituskirjoittaja Raimo Viirretin perusteellinen leimaaminen. Liitto ei ole kiinnostunut jäsentensä poliittisesta kannasta, koska liitto ei ole poliittisesti sitoutunut. Se ei ole ollut sitä maalaisliitto/keskustan tai kokoomuksen tahi perussuomalaisten ollessa enemmistönä liiton johtotehtävissä. Onneksi Suomi on kohtuullisen vapaa maa ja meillä on yhdistymisvapaus mutta ei yhdistymispakkoa.

 

Kainuun Sanomat monen muun vanhan median välineen tapaan näyttää potevan perusteellista persuhalvausta.  ;-)

 

YK:n päivän terveisin

Heikki Tala

 

PS. Minulla oli ilo ja kunnia olla YK:n maailman terveysjärjestön asiantuntijatehtävissä viidessä maanosassa 1977-2009, joten tänään Suomen lippu liehuu asuntomme ikkunan takana kenttäsalossa. RKP puolestaan vaati liputusasiat poistettavaksi Suomalaisuuden Liitolta ja poistatti siultä myös pienen valtionavun. Seppo Heikinheimo totesikin, että suomenruotsalaiseen silkkihansikkaan sisällä on teräsnyrkki.

 

 

Heikki Tala 25.10.2013 12:36 Markus Pirttijoelle

Arvoisa päätoimittaja Markus Pirttijoki

Kainuun Sanomat

 

Kiitos, että ahkera kirjeenvaihtoni Teidän ja pääkirjoitustoimittaja Raimo Viirteen kanssa tuotti toivomani tuloksen, ja tänään vastineeni lienee julkaistu lehdessänne. Koska Viirteen kirjoitus on poikinut jatkoa Helsingin Sanomiin, niin tiedustelen riittäisikö Kainuun Sanomilla journalistista kunnianhimoa tutkia laajemminkin erilaisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten hallituksia?

Hyvin mielenkiintoista olisi saada vastaavia tietoja suomenruotsalaisista yhdistyksistä? Ettei vain niissäkin olisi yhden ainoan puoleen edustajilla ehdoton enemmistö?
Voisiko olla myös niin, että esimerkiksi Suomen Keskusta, Kansallinen kokoomus tai Sosialidemokraattinen puolue olisi yliedustettuina joissakin kansalaisjärjestöissä? Ainakin yli 100-vuotiaan Suomalaisuuden Liiton johtoelimissä on ollut vaihtelevasti eri puoleitten edustajista enemmistö, vaikka liitto on aina ollut poliittisesti sitoutumaton.

Vasta perussuomalaisten nousu on saanut lehdistön kiinnostumaan aiheesta. Nyt vain jatkamaan tutkivaa journalismia.

 

Syysterveisin

Heikki Tala

 

Markus Pirttijoki 25.10.lokakuuta 2013 25.10.2013 13.12 Heikki Talalle

Hyvä dosentti Heikki Tala, Kiitoksia viestistänne! Kirjoituksenne on julkaistu Kainuun Sanomissa tänään. Jatkamme asioiden tutkimista kuten tähänkin asti.

Hyvää syksynjatkoa toivottaen,

 

Markus Pirttijoki, päätoimittaja
Kainuun Sanomat
 



 5.10.2013        KIELIKYSYMYS KANTAA HISTORIAN RASKASTA TAAKKAA


Otsikointi on Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentin Aarne Mattilan Kanavaan 3/2013 kirjoittamassa artikkelissa. Se kannattaisi jokaisen suomalaisen lukea. Mattila kirjoittaa asiantuntevasti ja viileästi voimakkaita tunteita nostavasta aiheesta. Historiantutkijana hän hallitsee substanssin.

”Koulujen kielikoulutusta koskevat kysy mykset ovat enemmän valta- kuin koulutuspolitiikkaa. Syyt löytyvät historiasta.” Samasta asiasta olen minäkin kirjoittanut lehdissä räväkämmin ”Pakkoruotsi on vallankäytön väline”.

Muutamia keskeisiä otteita Mattilan artikkelista:

”Kielikoulutuksen kehittämisessä juututaan toistuvasti asetelmaan, jossa vaatimukset koulutuksen laajuudesta ovat kohtuuttomat; yleisiin kansalaisvalmiuksiin kuuluvan englannin ja pakollisen ruotsin lisäksi on vaikea pyrkiä vielä kolmannessa oppilaalle vieraassa kielessä jonkinlaiseen tasoon vähänkään laajemmalla pohjalla.”

HT: selkosuomella; pakkoruotsi on suomalaisten kielitaidon tulppa!

”Suomesta Baltian kautta Itä-Preussiin ulottuvan vyöhykkeen kansat joutuivat historiallisen aikansa alussa ekspansiivisten slaavilaisten ja germaanisten kansojen valtapyrkimysten kohteeksi.”

HT: selkosuomella; suomalaiset ovat iät ja ajat olleet kahden kieli-imperiumin, germaanisen ja slaavilaisen, puristuksessa. Pakkoruotsi on siitä sitkeä jäänne, mutta pakkovenäjästä sentään päästiin itsenäistymisen yhteydessä.

”Suomen kirjakieli oli luotu 1500-luvulla eli kansainvälisesti vertaillen melko varhain. Sen ei kuitenkaan sallittu kehittyä. Kansallisen nousun aikaan 1800-luvulla suomen kirjakieltä jouduttiinkin sanastoltaan luomaan osittain uudelleen.”
”Luokkaero osoitettiin ruotsin kielen avulla. Ei pelkästään eliitin käyttämä kieli, vaan koko julkisen elämän kieli oli ruotsi.”
”Ruotsinkielisten yliedustus eliittiryhmissä jatkui pitkään. Ruotsinkielisen eliitin pääasiallisena strategiana asemansa ja ruotsin kielen puolustamisessa oli nojautuminen ylimpään virkamiehistöön ja toimeenpanovaltaan.”

HT: nyt sitä tekohengitetään ruotsinkielisillä kiintiöillä halutuimissa akateemisissa ammateissa.

”Ruotsinkielisen eliitin asema murtuu. Pitkän aikavälin kehityksen ja viimeksi ruotsinkielisen pääoman tosiasiallisen vallan murenemisen seurauksena ruotsin kielen asemassa näyttää saavutetun kriittinen piste. Varsinkaan säätiöiden sijoituspääomalla ei ole entisenlaista yhteiskunnallista ja sosiaalista valtaa, muunlaista kylläkin.”

HT: muunlainen valta ilmenee poliittisen toiminnan rahoituksena, jolla yritetään turvata ruotsin kielen ylivalta mahdollisimman pitkään. Kokoomus esimerkiksi ei suostu kertomaan, mistä se sai Niinistön ensimmäiseen presidentinvaaliin 400.000 euroa. 

”Vuosituhannen vaihteen murros nosti kielen kohtalonkysymykseksi. Ruotsinkieliset ovat selkeästi kielivähemmistö, joka täyttää vähemmistön keskeiset kriteerit: se on lukumäärältään vähäinen ryhmä, jolla ei ryhmänä ole enää määräävää asemaa yhteiskuntaelämän millään merkittävällä alueella. Ratkaiseva muutos tässä suhteessa on tapahtunut parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, viimeksi taloudessa.
Kielikysymys tulisi vähemmistönsuoja- ja varsinkin koulutuskysymyksenä saattaa poliittisen päätöksenteon kohteeksi.”

Aarne Mattila päättää kirjoituksensa näin: ”Nykyinen järjestelmäkin kyennee saattamaan kielikysymyksen ja etenkin kansan kielivarannon kehittämisen ajan tasalle kunhan poliittista rohkeutta löytyy.”

HT: kansalaisaloite ”ruotsin kieli valinnaiseksi kaikilla koulutuksen tasoilla” on seuraava haaste poliittiselle päätöksenteolle. Ja lisää on luvassa, kunnes pakkoruotsi on juurittu Suomesta.

24.9.2013          JO VÄÄRYYS VALLAN SAAPI!


Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth pääsi suomenruotsalaisten tapaan kuin koira veräjästä yli 10 miljoonan euron kätkemisestä Lichtensteinin veroparatiisiin. Tälle Suomen talouden mahtimiehelle, vuorineuvoksen arvolla ja monin kunniamerkein palkitulle äijälle tuli vajaan kahden miljoonan euron (15-18 %)? jälkiverot ja se on siinä! Casimir kieltää koko talletuksen - niin mistäpä tuollainen suomenruotsalainen tietäisikään, mihin kaikkiin paikkoihin hän on miljooniaan kätkenyt.

  Vertauksen vuoksi voin kertoa, että tämän vuoden verokortissani perusprosentti on 40,5 % ja lisäprosentti 52,0 %. Casimirilta otetaan rikollisesta rahasta 15-18 %!

Aikoinaan kansanedustaja Esko Seppänen syytti toista Ehrnroothia sisäpiirin kaupoista ja Ehrnrooth uhkasi haastaa Seppäsen oikeuteen. Ei kuitenkaan haastanut! Miksikökähän ei?

Ehrnroothien omistama Wärtsilä Meriteollisuus teki aikoinaan Suomen suurimman konkurssin. Kuka maksoi viulut? Kansliapäällikkö "Buntta" Wahlroos junaili laskun suomalaisille veronmaksajille. Ehrnroothien kukkarolla ei käyty. Nyt juhlitaan Buntan poikaa Nallea kaikkien aikojen talousnerona. ???

Rkp:n puheenjohtaja on löytänyt huikean säästökohteen - hammashoidon korvauksien poistamisen. Samaan aikaan hammashoitajien ja suuhygienistien tänään tulleessa ammattilehdessä esitellään tutkimustuloksia, joiden mukaan hampaiden kiinnityskudossairauksia aiheuttava bakteeri on sydämen sepelvaltimotaudin riskitekijä. Ja sepelvaltimotautihan on kansamme toinen päätappaja.

Miten oikeaan osuikaan Urho Kaleva Kekkonen kirjoituksessaan Suomen Kuvalehdessä 39/1948 "Vahingollisia ruotsalaisia", joilla hän tarkoitti ruotsalaisen kansanpuolueen ammattipoliitikkoja, joiden esillä olo oli riippuvainen kieliriidan jatkumisesta. Kekkonen päättää kirjoituksensa näin: "Älköön nyt kylvettäkö vastaisten kielitaistelujen sieminiä. Jos näin tapahtuu, on syy kokonaan muutamien lyhytnäköisten ruotsinkielisten poliitikkojen, jotka eivät ymmärrä mitään historian opetuksista. Heidän ei ole annettava johtaa maatamme onnettomuuksiin."

Koskahan suomalaiset heräävät tuhatvuotisesta RuotsiRuususen unesta?



19.8.2013     PAKKORUOTSI EDUSKUNNASSA

PAKKORUOTSI EDUSKUNNASSA 1990 ja 2004

PAKKORUOTSI PERUSKOULUUN POLIITTISEN LEHMÄNKAUPAN JA RKP:n kiristyksen tuloksena 1968

ENSIMMÄINEN VÄÄNTÖ KIELIVAPAUDEN PUOLESTA EDUSKUNNASSA 1990

29.11.1990 Riita ruotsin kielen opetuksesta kiihotti eduskunnan ja rikkoi ryhmät Kokoomuksen Uosukaiselta ja keskustan Rengolta vielä kompromissiesitys

Eduskunta riehaantui kiivaaseen ja pitkään keskusteluun, kun sivistysvaliokunnan koulutuspoliittista mietintöä alettiin käsitellä täysistunnossa keskiviikkona. Eniten kansanedustajia kuumensivat ruotsin kielen pakollisuus ja koulukokeilut. Sivistysvaliokunnan enemmistön ehdotus, jonka mukaan yläasteella olisi äidinkielen lisäksi vain yksi pakollinen mutta valinnainen vieras kieli, sai sitä kannattaneiltakin ryhmiltä jo lieventäviä muotoja. Ryhmät ovat myös kielikiistassa osin hajallaan. Varsinkin keskustapuolueessa on myös vannoutuneita niin sanotun pakkoruotsin kannattajia. Heistä pontevimmin salissa esiintyi Johannes Virolainen. Hän syytti kokoomusta saksan kielen tavoittelusta ruotsin sijalle. Kansanedustaja Riitta Uosukainen (kok) ehdotti kompromissia, jonka mukaan peruskoulun yläasteella olisikin äidinkielen lisäksi kaksi pakollista kieltä. Ne olisivat kuitenkin valinnaisia, joten tämäkin ehdotus poistaisi ruotsin pakollisuuden.

"Kaksi pakollista kieltä on järkevä ehdotus. Siinä otetaan huomioon hyvät ja huonot oppilaat. Eivät suomalaiset tyhmiä ole, he osaavat valita. Olemme näin harkinneet, on meilläkin aivot", Uosukainen perusteli pikaista mielenmuutosta. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä kompromissin kannatusta ei ole mitattu. Kansanedustaja Tellervo Renko (kesk) teki samanlaisen ehdotuksen kuin Uosukainen. Myös kristilliset kannattavat sitä. Uosukainen, Renko ja kristilliset olivat sivistysvaliokunnassa vain yhden pakollisen kielen kannalla. 
Rengon lausumassa muistetaan "huonon kielipään" omaavia vaatimalla, että nykyistä yleisemmin tulisi saada vapautus kieltenopiskelusta. Toisesta kotimaisesta kielestä tyydytään toteamaan, että sen aseman ja osaamisen turvaamista pidetään tärkeänä. Uosukaisen mukaan ruotsi olisikin jatkossa pakollinen lukiossa. Yritykset muuttaa nyt jälkeenpäin sivistysvaliokunnan kieliehdotusta osoittavat kansanedustaja Jörn Donnerin (r) mielestä vain huonoa omaatuntoa. Donner uskoikin, että eduskunnan enemmistö hyväksyy vasemmiston ja Rkp:n laatiman rinnakkaismietinnön. Rinnakkaismietinnöstä on poistettu kohdat, jotka tekisivät ruotsista valinnaisen kielen. Lisäksi mietintöön on tehty lukuisia vastalauseita, joten perjantaisesta äänestyksestä tulee monimutkainen. Olipa äänestyksen tulos mikä tahansa, nykyiseltä hallitukselta ei ole tulossa esitystä, joka muuttaisi ruotsin aseman.
"Kielivalinnat ja kieltenopetuksen tarjonta ovat niin merkittäviä ja moniulotteisia, että ne tulisi ennen tiukkaa kannanottoa huolellisesti ja laajasti selvittää", Pentti Lahti-Nuuttila (sd) korosti. Nuuttilan mielestä ruotsin kielen asema tulee selvittää ennen mitään muutoksia. Heli Astala (vas) muistutti, ettei kieltenopiskelu ole tulevaisuuden koulutuksen uudistamisen keskeisin pääjuonne. Varsinaisena skandaalina Astala kuitenkin piti valiokunnan enemmistön ehdotusta yhdestä pakollisesta kielestä. 
Vihreiden Pekka Haaviston mielestä eduskunnan kieliriita on tarpeeton ja sivistysvaliokunnan tapa käsitellä asiaa sekava ja kärjistynyt. Vihreiden mielestä kaksikielisillä paikkakunnilla toisen opiskeltavista kielistä pitäisi olla yläasteella aina toinen kotimainen. Yksikielisillä alueilla valinta olisi vapaa. Lukiossa Haavisto säilyttäisi ruotsin opiskelun. Niin vältyttäisiin virkakieltojärjestelmältä, jossa ruotsin ymmärtämättömyyttään väliin jättäneet joutuisivat viran haussa huonoon asemaan, hän perusteli. Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi saisi vihreiden mielestä olla valinnainen. Smp:n Pentti Kettunen korosti, että pakkoruotsin poistaminen on ehdottomasti hänenkin puolueensa linja.
Kristillisten Esko Almgren piikitteli kieliriitaa vahvasti esillä pitänyttä Donneria sanomalla, että tämä tuli sivistysvaliokunnan kokouksiin vasta, kun tehtiin äänestyspäätöksiä. Donner puolustautui sanomalla, että ei hänen tarvinnut kuunnella kaikkia 80 asiantuntijaa, koska he eivät varmaankaan esittäneet valiokunnan enemmistön ponsia. Vastedes Donner lupasi kutsua kokoomuksen ja keskustan ponsia typeriksi, eikä enää dorkiksi. "Miten kokoomus on voinut lähteä näin arveluttavalle tielle - Smp:n vaalivankkureiksi", Lauri Metsämäki (sd) ihmetteli kokoomuksen kielikantaa. Mirja Ryynänen (kesk) uskoi, että riitaa on paisuteltu. "On vaikea kuvitella, että pohjoismainen yhteistyö vaikeutuisi, mikäli ruotsi olisi yläasteella valinnainen. Arviolta 70–80 prosenttia valitsisi sen", hän tiesi.

5.12.1990 Eduskunta: Ruotsin opetukseen ei kajota Kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n kompromissi läpi äänestysruletissa
Eduskunta sai tiistaina käsiteltyä loppuun kiistansa kouluasioista. Vasemmiston, kokoomuksen, keskustan ja Rkp:n perjantaina sopima yhteinen linja piti jotakuinkin. Eduskunta hyväksyi neljäntoista äänestyksen jälkeen sivistysvaliokunnan mietintöön jätetyn ensimmäisen vastalauseen eli niin sanotun varjomietinnön pienin muutoksin. Varjomietintöä kannatti käsittelyn pohjaksi 144 kansanedustajaa. Vastaan oli 43. Varjomietinnöstä oli poistettu maininta niin sanotun pakkoruotsin poistamisesta. Eduskunta siis tahtoo, että toista kotimaista kieltä opiskellaan pakollisena kielenä kuten ennenkin. Kompromissia vastaan äänesti kuitenkin joukko kokoomuksen ja keskustan kansanedustajia. He olisivat halunneet läpi sivistysvaliokunnan alkuperäisen mietinnön. 
Lähes yksimielisesti eduskunta hyväksyi myös nuorisoasteen koulukokeiluista rakennetun kompromissin. Kokeilut sallitaan, ylioppilastutkinnon asema turvataan ja koulutuksen alueellista tasa-arvoisuutta lisätään, eduskunta kirjasi tahdokseen. 

Pitkä kiista vaati jatkoajan 
Kouluasiat ovat kuumentaneet eduskuntaa jo viikkoja. Riitojen pohjana on hallituksen keväällä antama koulutuspoliittinen selonteko, josta sivistysvaliokunta laati mietintönsä. Kokoomuksen Erkki Pystysen johtama valiokunta innostui äänestyspäätöksin lisäämään mietintöön kohdan, jossa vaaditaan ruotsia valinnaiseksi aineeksi. Valiokunta suhtautui myös epäilevästi niin sanottuun nuorisokouluvisioon ja vastusti yleistutkinnon tekemistä vaihtoehdoksi ylioppilastutkinnolle. Valiokunnan kokoomuslais-keskustalainen enemmistö sai takajaloilleen vasemmiston ja ruotsalaiset. He tekivät varjomietinnön. Jompikumpi mietinnöistä piti hyväksyä jo viime perjantaina eduskunnan tahdoksi kouluasioissa. Käsittelyssä oli myös tukku erilaisia vastalauseita. Kiistoja ennätettiin rauhoitella ja hautailla, kun pääministeri Harri Holkeri (kok) vaati ja sai siirretyksi äänestykset tiistaiksi. 

Kaksi äänestystä ruotsista 
Mietinnön varsinaisesta kielikohdasta äänestettiin kaksi kertaa. Ensin olivat vastakkain Riitta Uosukaisen (kok) ja Pekka Haaviston (vihr) esitykset. Uosukainen esitti, että peruskoulun yläasteella olisi äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä, kumpikin valinnaisia. 
Hän hävisi luvuin 84–102 Haavistolle, joka olisi pitänyt toisen kotimaisen kielen pakollisena kaksikielisillä alueilla. Muuten valinta olisi vapaa. Sitten Haaviston esitys pantiin vastakkain varjomietinnön kanssa, joka ei muuttaisi ruotsin kielen opetusta lainkaan. Varjomietintö voitti äänin 157–30. Sirkka-Liisa Anttila (kesk) sekosi edustajille valmiiksi kirjoitetuista äänestyskonsepteista. Hän äänesti vahingossa Haaviston puolesta, mutta tarkoitus oli olla nykykäytännön puolella. Anttilan oikaisu kirjattiin eduskunnan pöytäkirjaan. 

Sdp:n rivit pitivät parhaiten 
Parhaiten ryhmien kompromissipäätös piti Sdp:ssä, jossa kukaan ei livennyt rivistä ruotsi-äänestyksessä. Kokoomuslaisista kymmenen, keskustalaisista viisi ja vasemmistoliittolaisista kaksi ei piitannut ryhmänsä ohjeista. Hallituspuolueille yllätyksenä äänestyksessä meni läpi keskustan Tellervo Rengon ehdotus, jossa kiirehditään ammattikorkeakouluja koskevaa kokeilu- ja kehittämislakia. Eduskunnan enemmistö toivoo, että kokeiluihin päästään mahdollisimman pian. 

Pakkoruotsi eduskunnassa oli tosissaan esillä edellisen kerran 4. joulukuuta 1990, jolloin eduskunta hyväksyi 14 äänestyksen jälkeen sivistysvaliokunnan mietintöön jätetyn ensimmäisen vastalauseen. Kannattajia oli 144 ja vastaan eli pakkoruotsin poiston puolesta äänesti 43 edustajaa. 
Erkki Pystysen (kok) johtama sivistysvaliokunta todellakin vaati ruotsin valinnaiseksi aineeksi peruskoulussa! 

Kokoomuksessa tätä kannattivat 
- Tapio Holvitie, 
- Olli Ikkala, 
- Keijo Jääskeläinen, 
- Lea Kärhä, 
- Sauli Niinistö (!), 
- Aino Pohjanoksa, 
- Erkki Pystynen,
- Jouni J Särkijärvi ja 
- Anneli Taina. 

Keskustassa pakkoruotsin halusivat pois 
- Timo Kietäväinen, 
- Markku Lehtosaari, 
- Mauri Pekkarinen (!), 
- Pekka Puska ja 
- Mirja Ryynänen. 

Vasemmistoliitossa 
- Esko Seppänen ja 
- Esko-Juhani Tennilä. 

Maaseudun puolueessa 
- Sulo Aittoniemi, 
- Marita Jurva, 
- Pentti Kettunen, 
- Tina Mäkelä, 
- Lea Mäkipää, 
- Heikki Riihijärvi ja 
- Raimo Vistbacka. 

Kristillisistä 
- Eeva-Liisa Moilanen.

Vihreistä - De gröna: 
- Pekka Haavisto, 
- Eero Paloheimo, 
- Erkki Pulliainen ja 
- Osmo Soininvaara. 

Riitta Uosukainen äänesti muuten tyhjää! 

YLIOPPILASTUTKINNNON VAPAUTUS "toisen kotimaisen kielen" KOKEEN PAKOLLISUUDESTA

Seuraava tosikoitos olikin sitten ylioppilastutkinnon rakenneuudistus, niin että "toisen kotimaisen kielen" kokeesta tuli valinnainen. Se äänestys 28.6.2004 meni 140–23 kielivapauden puolesta. 

Nyt voimme jo olettaa, että jatkuvasti kiihtyvä kielikeskustelu sekä internetissä että nyt myös perinteisessä mediassa alkaa vaikuttaa. Lähivuosina eduskunta ottanee kantaa ruotsin kielen pakollisuuteen. Sitä enteilee myös opetusministeriön KIEPO-projektin loppuraportti, missä on jo yksi vaihtoehto viidestä, joka turvaisi suomalaisille koululaisille kielivapauden eli oikeuden valita ne vieraat kielet (ml. ruotsi), joita he haluavat opiskella. 

Tämä on todella pitkäjänteistä työtä, mutta tuloksia on alkanut syntyä. Tavoite on siis kielivapaus eli pakkoruotsin juuriminen sekä valtakunnallisesti virallisen yksikielisyyden muuttaminen. Muuttaminen? Niin, nythän Suomen tasavallan ainoa koko maassa lainsäädännön mukaan virallinen kieli on ruotsi! Jatkossa vain suomen kieli on valtakunnallisesti virallinen maan ainoa pääkieli.




20.5.2013      Borgerlig samling  vahvistuu

 

Ruotsin kieleen kriittisesti suhtautuvalle kokoomuksen nuorisoliitolle on vastapaino kokoomuksessa. Borgerlig samling i Finland, BiF, viettää ruotsalaisuuden päivän–juhlia ja varmistaa, että Jyrki Kataisen puhuessa hänen takanaan on aina ruotsinkielinen juliste.

 

Borgerlig samling, BiF, on ruotsinkielinen poliittinen yhdistys. Sillä on takanaan yli kaksi vuotta ja se on kokoomuksen ruotsinkielisen valtuuskunnan seuraaja.

- Pyrimme valvomaan ruotsinkielisiä asioita puolueessa ja varmistamaan, että kaikki tärkeä aineisto on myös ruotsiksi. Olemme puhuneet hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen kanssa, miten tärkeitä kielelliset oikeudet ovat kuntauudistuksen edetessä, sanoo Kimmo Sasi, yhdistyksen puheenjohtaja.

- Huolehdimme myös, että Jyrki Kataisen takana hänen puhuessaan on puolueen nimijuliste sekä ruotsin että suomen kielellä.

 

Yhdistyksen tavoite on mm. vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä ja edistää ruotsin kielen käyttöä Suomessa sekä lisätä kieliryhmien välistä ymmärtämystä ja olla ruotsinkielinen poliittinen keskustelufoorumi sekä toimija. Yhdistys viettää ruotsalaisuuden päivän–juhlia ja nostaa esiin ruotsin kielen erilaisissa yhteyksissä ja tilaisuuksissa.

 

Mitä yhdistys ajattelee kokoomuksen nuorisoliiton toiminnasta ruotsin kielen aseman suhteen Suomessa? Liitto tukee kansalaisaloitetta, joka haluaa poistaa pakollisen ruotsin peruskoulusta.

- Se on ikävää, sanoo Sofi Weckman, BiF:n hallituksen jäsen ja kokoomuksen opiskelijajärjestön Tuhatkunnan varapuheenjohtaja.

Weckman ei ymmärrä nuorisoliiton kantaa, vaan viittaa kielitaidon antamaan hyötyyn.

- Tuhatkunnassa olemme päinvastoin suuntautuneet ruotsin pakollisuuden säilyttämiseen.

Nuorisoliiton toiminta on puheenjohtaja Sasin mukaan ilmaisu kokoomuksen vahvasta vapaamielisyydestä.

- Ymmärrän tämän, mutta on tiettyjä periaatteita ja kulttuuriarvoja, jotka ovat tärkeämpiä kuin liberalismi.

Sekä Sasi että Weckman ovat toki sitä mieltä, että nuorisoliiton täytyy saada pitää kantansa.

- Kaikissa puolueissa, paitsi ruotsalaisessa kansanpuolueessa, on erilaisia kantoja tässä asiassa. Jyrki Kataisen puheenjohtajuuden aikana on ollut helppoa nostaa esille ruotsin kieli, kertoo Sasi.

BiF:n tuoreimpia projekteja on vahvistaa asemaansa kokoomuksessa. Tavoitteena on saada jäseniä kaikista niistä piireistä, joissa on suomenruotsalaisia.

-  Käytännössä se merkitsee Turunmaata, Uuttamaata, Helsinkiä ja Pohjanmaata, sanoo Sasi.

 

                                                                      Anna Sourander

                                                                      Vasabladet (maaliskuu 2013)



23.4.2013

Ahvenanmaa lopetti vuonna 2007 kaikessa koulutuksessa pakollisen suomen kielen opiskelun. Tarkoituksena on monipuolistaa kielivalintaa. Kaikille pakollinen vieras kieli siellä on englanti. Eikö kuulostakin järkevältä? Kuitenkin monet ahvenanmaalaiset opettelevat vapaaehtoisesti suomen, koska siitä on heille hyötyä.

 Tässä on kelpo malli myös Manner-Suomeen eli muuttaa ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi kaikissa opintopolun vaiheissa. Nyt jokainen voi vaikuttaa asiaan kansalaisaloitteessa oikeusministeriön sivuilla https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131


13.4.2013Pakkoruotsikeskustelussa käydään henkien taistelua, jossa vapaus voittaa pakkotoimet. Alla on usein esitettyjä väitteitä pakkoruotsin puolesta ja kommentit niihin.

Usein esitettyjä väitteitä pakkoruotsista

  1. Kaksikielisyys on rikkaus.
  2. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?
  3. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta.
  4. Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.
  5. Ruotsin kielen taito edistää kansainvälisyyttä.
  6. Ruotsin kieli on sivistävää.
  7. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.
  8. En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä.
  9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin.
  10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.
  11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin.
  12. Suomessa pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän.
  13. Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa.
  14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme.
  15. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi.
  1. Kaksikielisyys on rikkaus.

Tämä on mielipide, ei järkiperustelu. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä kukin kokee rikkaudeksi.

Rikkaudella tarkoitetaan yleensä asiaa, joka on hyödyllinen. Ruotsin kielen taito on hyödyllinen, kun puhutaan ruotsinkielisten kanssa. Saksa on hyödyllinen kun puhutaan saksalaisten kanssa. Kaikki kielet ovat tällä perusteella rikkauksia, olkoonkin, että ruotsia puhuu vain hyvin pieni määrä ihmisiä verrattuna esimerkiksi espanjaan. Annettakoon siis koululaisten (tai heidän vanhempiensa) valita, mitä kieliä koulussa halutaan opiskella.

Suomalaiset ovat huomattavasti Ruotsia jäljessä Euroopan valtakielien osaamisessa, koska pakollinen ruotsi vie tuntijaosta aikaa muiden kielten opiskelulta. Ruotsissa on vain yksi pakollinen vieras kieli, yleensä englanti. Suomalaisille vapaaehtoinen ruotsi on mahdollisuus kehittää koulujärjestelmäämme pohjoismaiseen suuntaan.

Onhan koulussa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?

Tällaiset universaalit aineet ovat tarpeellisia kaikille kaikkialla maailmassa. Niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Niitä ei tarvitse perustella sillä, "että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä on opiskeltava".

  1. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta.

Kielellinen monimuotoisuus vähenee, kun kaikki lukevat samoja kieliä. Vapaaehtoinen ruotsi mahdollistaa laajemman kielivalikoiman, koska koululaisilla on vain rajallinen määrä aikaa ja motivaatiota opiskella kieliä.

  1. Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.

Parempi tapa oppia mitä tahansa kieltä on lukea sitä itseään, eikä ensin vuosien ajan ruotsia.

  1. Ruotsin kielen taito edistää kansainvälisyyttä.

Kouluopetuksen rajaaminen kahteen kansainvälisesti mitättömään kieleen (suomi, ruotsi) on nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.

  1. Ruotsin kieli on sivistävää.

Voiko kukaan tosissaan väittää, että ruotsi on sivistävämpää kuin ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista haluaisi lukea ruotsia mieluummin.

  1. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.

Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen on tähdättävä tulevaisuuden tarpeisiin. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.

  1. En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä.

Tämä on totta, mutta jotkut valittavat, että ovat joutuneet lukemaan ruotsia, eivätkä saaneet vapautta lukea jotain maailmankieltä sen asemesta.

  1. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin.

Juuri päinvastoin, sillä pakkoruotsi suosii niitä, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään. Lähes kaikki ruotsinkieliset Suomessa oppivat suomea lapsesta lähtien, koska suomi on heille hyödyllinen kieli, jota he kuulevat monesta lähteestä. Suomenkieliset eivät opi ruotsia, koska ruotsi ei ole heille tarpeeksi hyödyllinen kieli.

Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulee aloittaa virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa ja laitoksissa on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua - kaikkien ei sitä tarvitse osata.

  1. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.

Ruotsinkieliset palvelut kannattaa ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, täydennetään vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita olisi jatkossakin riittävästi.

Ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansasta. Jos puolet suomenkielisistä lukisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertaisesti ruotsinkielisiin nähden. Jos 10 % suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, ruotsinkielisten omaa palvelua täydentävä väestönosa olisi yhä kaksinkertainen ruotsinkieliseen väestöön nähden.

RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluja. Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa esittäen perusteluksi, että Oulun ruotsin vaatimusten läpäisseiden virkamiesten ruotsintaito oli riittämätön ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.

  1. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, sillä eihän koskaan tiedä, etteikö joskus muuta Ruotsiin tai ruotsinkieliselle alueelle Suomessa.

Kukaan ei myöskään tiedä, muuttaako Saksaan, Sveitsiin, Ranskaan, Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-tehtäviin. Kaikkiin tulevan elämän käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja, kun tarve ilmaantuu.

  1. Suomessa pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän.

Kielivapauden ajatus on, että ruotsin sijaan koulussa saa opiskella jotain muuta kieltä. Kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito nimenomaan monipuolistuisi.

  1. Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa.

Suomen valtio on toistaiseksi perustuslaillisesti kaksikielinen, mutta se ei tarkoita, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella tai osata ruotsia. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä. Meillä on myös nykyään monia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi.

  1. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme.

Yksilöllä on oikeus määrittää oma identiteettinsä. Kristityt määrittävät itsensä kristityiksi, homoseksuaalit homoiksi, ruotsinkieliset suomenruotsalaisiksi ja suomenkieliset määrittelevät itsensä suomenkielisiksi. Pohjoismaalaisuus ei riipu äidinkielestä, joita pohjoismaissa on useita erialaisia. Identiteettiä ei voi eikä saa sanella ylhäältä.

  1. Pakkoruotsi on välttämätön elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi.

Tämä perustelu ei pohjaudu osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Väite olettaa "elävän" kaksikielisyyden perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty 40 vuoden pakkoruotsin opintojenkaan jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi.

 

Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

Suomessa kielivaatimukset ovat maailman tiukimmat. Jokaisen ammattiin opiskelevan on opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa vaatimusta. Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.

Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.

Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.

Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.

Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun. 

 Avattu 4.3.2013 ja 2.200 allekirjoitti sen ekapäivänä!

5.3.13 allekirjoittajia oli  3.458
Aloite on mahdollista allekirjoittaa vielä
182päivää

Tukijat
Vapaa kielivalinta ry
Suomalaisuuden Liitto ry
Perussuomalaiset nuoret ry
Kokoomuksen nuorten liitto ry
 

     





1.2.2013           Snellman 200 -juhlamitali

Tänään sain Suomalaisuuden Liitossa 623 grammaa pronssia. Valtioneuvoston kanslia oli näet toimittanut minulle muistomitalin osallisuudestani J. V. Snellmanin 200 vuotta juhlavuosihankkeeseen vuosina 2003-2007. Mitali on Suomen leijonalla koristetussa samettipussissa - Johan Vilhelm Snellman 1806 - 1881 - 2006 Culturae vis - Sivistyksen voima.
On ollut ilo olla mukana tällaisessa suomalaisuuden ytimeen kuuluvassa hankkeessa ja kiitollisena sijoitan tuon mitalin kokoelmaani. Aikanaan mitali pääsee Suomalaisuuden Liiton mitalivitriiniin.



18.11.2012       APOLLONIA-palkinto

Suomen hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto myönnettiin "Jalkaporasta bioaikaan" -teokselle. Palkinto tuli teoksen koonneelle Hammaslääketieteen historian seura Aurora ry:lle kunnianosoituksena ansiokkaasta alan historian tallentamisesta. Toimituskuntaan kuuluivat Kaarina Haavikko, Asko Kaartinen, Anja Nieminen, Lars Nordberg, Tapio Putkonen, Anna-Maija Raeste, Elina Saarikivi, Anna-Lisa Söderholm, Heikki Tala, Heikki Vuorela ja Anneli Äyräpää.
Palkinto luovutettiin Hammaslääkäripäivien avajaisissa 15.11.2012.
Teos esittelee monipuolisesti ja kattavasti maamme hammaslääketieteen ja suun terveydenhuollon kehitystä seitsemän vuosikymmenen ajalta. Kirjoittajina on 55 alan asiantuntijaa. Kirjan päätoimittaja on Heikki Tala.


Apollonia-palkinto on jaettu vuodesta 1997 asti. Aiemmin palkinnon ovat saaneet professori Matti Knuuttila, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, professori Satu Alaluusua, professori Maria Malmström, professori Kauko Mäkinen, professori Riitta Suuronen, professori Irma Thesleff ja dosentti Miira Vehkalahti. Palkintosumma on tänä vuonna 10.000 euroa.


www.apollonia.fi



25.10.2011 Onko Pohjolalla kieli SOLMUSSA?

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat julkaisseet kirjan ”Onko Pohjolalla kieli SOLMUSSA” (2012). Kirjoittaja on Karin Arvidsson. Ruotsalainen viestintäpäällikkö ja toimittaja Karin aloittaa kirjan esittelyn kaikilla pohjoismaisilla kielillä reippaasti ”Miksi Helsingissä ei voi perjantaiyön nakkijonossa puhua ruotsia saamatta turpaansa, vaikka ruotsi on virallinen kieli Suomessa”. Hyvä kysymys, johon kirja ei anna vastausta. Virke kertoo kuitenkin asenteellisuudesta ja stereotypioista, joilla Suomea, suomen kieltä ja suomalaisuutta markkinoidaan muihin pohjoismaihin.

Presidentti Martti Ahtisaari on yksi Karinin haastateltavista. Johdannossa tietenkin käsitellään hänen Nobel-palkintoaan, jonka saamisessa rauhallisuudella on ollut ratkaiseva merkitys. ”Saman rauhallisuuden hän säilyttää kuumana käyvässä kielikeskustelussa. Vaikka perussuomalaisten populistipuolue sai lähes 20 prosentin vaalisaaliin kevään 2011 vaaleissa, jolloin he hyökkäsivät kovin sanoin pakollista ruotsin opetusta vastaan, ja vaikka Suomen tiedotusvälineet tulvivat aihetta koskevia mielipidekirjoituksia ja poliitikkojen lausuntoja, Ahtisaari haluaa hillitä kiihkoilua.”  Kieliasia ei kuulemma ole kysymys, vaan sen on ”a non-question”.  Perussuomalaiset esiteltiin jo populisteina ja Ahtisaari hehkuttaa lisää nähden puolueen keski-ikäisen miehen kapinana, eräänlaisena syrjäytyneiden miesten kerhona, jotka ovat jääneet osaavien naisten jalkoihin.

Ahtisaari vähättelee kielikysymystä, joka hänen mielestään otetaan esiin muiden keskustelunaiheiden puuttuessa. Hän uskoo RKP:n puheenjohtajavaihdoksen (Perussuomalaisten ansio!) rauhoittavan kielipolemiikkia ja kielipuolueen omaksuvan yleisimmän linjan. Pakkoruotsia Ahtisaari perustelee perustuslailla ja pohjoismaisella yhteistyöllä. Hän muistaa muistuttaa myös Moskovan painetta, jota voi torjua vain pohjoismaisella yhteistyöllä. Englantia hän ei missään tapauksessa hyväksy pohjoismaisen yhteistyön kieleksi – ja hetken kuluttua ”Ahtisaari on vain iloinen englannin voittokulusta maailman ’lingua francana’. Ahtisaari painottaa vielä kerran haastattelun aikana, ettei ruotsin asema ole ongelma Suomessa. – En halua edes keskustella siitä! En ole eläessäni kuullut kenenkään vaativan, että perustuslakia pitäisi muuttaa – en edes perussuomalaisten.”

Koko kirja on lähinnä hyökkäys suomalaisia ja erityisesti perussuomalaisia kohtaan. Joukossa on yksi järkevä haastateltu, norjalainen tv-toimittaja Fredrik Skavlan. Hänen mielestään voimme unohtaa pohjoismaisen yhteistyön, jos kieltäydymme käyttämästä englantia.

Ja lopuksi Nobel-laureaattimme, presidentti Martti Ahtisaaren sanat Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 28.9.2009: ”Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä”. Viisas mies!

Heikki Tala

dosentti

Järvenpää

PS. Perussuomalaiset Nuoret ry antoi Aleksis Kiven päivänä 10.10.2009 julkilausuman ” Suomesta on tehtävä virallisesti yksikielinen” – vain pari viikkoa tuon Martti Ahtisaaren HS:n kirjoituksen jälkeen. Se uutisoitiin erityisen näkyvästi suomenruotsalaisessa mediassa.

29.10.2012 VAALIVOITON JÄLKEEN - KIITOS! Cool

Lämmin kiitos kaikille minua ja PerusSuomalaisia äänestäneille - ja itse asiassa kaikille äänestäneille! Järvenpään Perussuomalaiset menestyivät mainiosti ja kolmikertaistimme valtuutettujen määrän - nyt meitä on 6. Olemme siis 1.1.2013 alkaen oikea valtuustoryhmä, jolla on monipuolista osaamista ja asiantuntemusta. Kovin mullistavia muutoksia Järvenpään valtuuston kokoonpanoon ei tullut, mutta pääsimme ehkä paria piirua lähemmäksi avoimempaa ja tasapuolisempaa päätöksentekoa. JärPS oli Järvenpäässä ylivoimaisesti suurin vaalivoittaja ja se velvoittaa. Kaiken lisäksi kaksi ehdokkaistamme pääsi ääniharavien TOP 10 listaan; Kristiina Vainikka 262 ääntä (5. sija) ja minulla 205 ääntä (9. sija). Muut valitut ovat Mikko Taavitsainen, Jaana Siukola, Jarkko Wallenius ja Seppo Heino.


1.10.2012 Tiedonvälitystä kaupunkilaisille

Pian päättyvän valtuustokauden kuluessa olen viestittänyt alueellisessa Keski-Uusimaa lehdessä kokemuksiani ja näkemyksiäni Järvenpään kunnallispolitiikassa. Tein siitä äsken yhteenvedon ja tällaiselta se näyttää:

Kirjoituksiani Keski-Uusimaassa valtuustokaudella 2009-12

16.10.2009: Seitsemän laihaa vuotta lataavat paineita valtuutettujen niskaan.

04.12.2009: Järvenpää tarvitsee kipeästi kunnansovittelijaa.

16.02.2010: Miksi englannin mahtiin uskotaan?

03.03.2010: Zachris, tule äkkiä alas puusta!

28.05.2010: Kivipuisto-valtuusto osoitti pienten yhteistyön voiman.

10.08.2010: Sukupuoli määräytyy biologisin, anatomisin ja sosiaalisin perustein

29.12.2010: Kuntalaisilla on oikeus tietää.

10.01.2011: Pakkoruotsi on vallankäytön väline.

21.01.2011: Prosessijohtamisen sudenkuopat ovat todellisia.

12.02.2011: EU – yksi koko sopii kaikille?

18.04.2011: Emme ole sulkemassa Suomea.

06.06.2011: Mihin olemme menossa ja miksi?

18.09.2011: Järvenpään päätöksenteko kaipaa raikkaita tuulia.

19.09.2011: Kommunismi meni jo!

26.09.2011: Perussuomalaisten jatkuvasti kasvava suosio on kiistaton tosiasia.

15.10.2011: Ruotsinkielisillä yliedustus korkeammassa koulutuksessa.

05.11.2011: Jannelan onnela – yksi vaihtoehto lisää.

10.11.2012: Populismin pelko on viisauden alku.

27.11.2011: Kohtaako strategia käytännön todellisuuden?

21.12.2011: Jääviyden monet muodot

21.01.2012: Poliittinen raha löyhkää – vai löyhkääkö kaikilla?

13.02.2012: Vaikka päätös on laillinen, se ei välttämättä ole oikea.

15.06.2012: Kumpi ja Kampi Järvenpäässä.


Lokakuun 28. päivä 2012 pidetään kunnallisvaalit.

Järvenpäässä pienet ja keskisuuret ryhmät ovat jo nyt tehneet yhteistyötä teemalla ”AVOIMUUTTA & OIKEUDEN-MUKAISUUTTA YHDESSÄ” - Järvenpää plus, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, Suomen kommunistipuolue ja Vasemmistoliitto.

Perussuomalaisten suosion nousu näkyy hyvien ehdokkaiden määrän kolminkertaistumisena edellisistä vaaleista. Tavoitteemme on vähintään kuusi kaupunginvaltuutettua, jolloin hallituspaikka on melko varma. Nykyisin kahden valtuutetun ryhmä ei ole mukana kaupungin päätöksenteon ytimessä. Organisaatiouudistuksessa lautakuntarakenne muuttuu ja on tärkeää päästä jokaiseen lautakuntaan, joissa operatiiviset päätökset tehdään.

Nykyisessä valtuustossa ja opetuslautakunnassa olen tehnyt työtä ennen kaikkea selkokielisyyden puolesta konsulttikielen pupun poistamiseksi. Siinä yhteydessä olen yrittänyt vaikuttaa kaupunkistrategian muotoiluun ja tulostakin on tullut, vaikka vieläkin se vaatii pohdintaa ja hiomista.

PerusS-valtuustoryhmänä olemme olleet ajamassa läpinäkyvyyttä päätöksentekoon ja erityisen voimakkaasti olemme arvostelleet Järvenpään henkilöstöpolitiikkaa, joka aivan liiaksi on ulkoistettu erilaisille oikeusistuimille.


14.9.2012 Kielikeskustelu jatkuu Suomen Kuvalehdessä


SK 37/2012 pohdiskellaan suomalaisten kielitaidon romahtamista parissa vuosikymmenessä. Romahtamista? Todellisuudessa lienee niin, että Suomen kansa keskimäärin osaa tänään vieraita kieliä paremmin kuin koskaan. Kyllä, englanti jyrää muut, mutta miksi? Koska se on aikamme maailmankieli, joka on ainoa tai toinen virallinen kieli 115 maailman noin 200 valtiosta. Kaikissa muissa pohjoismaissa englanti on kaikille pakollinen ensimmäinen vieras kieli. Kuvitelma, että englannin oppii ihan itsestään tuosta vain, on petollisen väärä. Sujuva englannintaito vaatii paljon aikaa ja hikeä. Suomessa englanti ei ole lailla pakolliseksi säädetty, mutta silti yli 90 prosenttia valitsee sen ensimmäiseksi. Ruotsin tilanne on outo lehden otsikoinnin mukaan. Sitä se totta tosiaan on. Se on laeilla säädetty pakolliseksi peruskoulusta yliopistotutkintoihin, vaikka lukuisat tutkimukset yli 20 vuoden ajalta osoittavat, että kansan enemmistö haluaa sen valinnaiseksi muiden vieraiden kielten tapaan. Opetusviranomaiset ovat tehneet jo pitkään tutkimuksia ja selvityksiä ruotsin opetuksen ongelmista. Lähes jokainen loppuraportti alkaa sanoilla ”puuttuva motivaatio haittaa ruotsin oppimista”. Tulokset ovat sen mukaisia eli huonoja. Peruskoulun päättävillä pojilla armosta annettu alin hyväksytty arvosana on hyvin yleinen. Nyt halutaan lisätä kuolleen hevosen piiskaamista aloittamalla pakkoruotsi jo vuotta aikaisemmin eli alakoulun viimeisellä luokalla. Mikään järkipuhe ei auta poliittista päätöksentekoa näkemään todellisuutta, vaan vuodesta toiseen esimerkiksi Itä-Suomen kuntien hakemus vaihtaa ruotsi alueella kipeästi tarvittavaan venäjään evätään. Suomessa peruskielitaitoon pitää kuulua kaikille suomi ja englanti. Suurin osa kansalaisista ei elämänsä aikana tarvitse muita kieliä. On toki perusteltua, että EU:nkin suosituksen mukaisesti kaikille tarjotaan mahdollisuus oppia äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä. Suomessa se tarkoittaa sitä, että toisen vieraan kielen tulee koulutuksessa olla valinnainen. Siis ruotsi, venäjä, saksa, ranska – tai vaikkapa mandariinikiina, jota Ruotsin kouluissa on ollut mahdollisuus opiskella. Kielellisesti lahjakkaat opiskelevat tietenkin muitakin kieliä urasuunnitelmiensa tai mieltymysten mukaisesti. Totta on, että Suomen kieltenopetus kaipaa perusremonttia. Eväät siihen on lueteltu tuossa yllä.

 

Heikki Tala

dosentti

Järvenpää

PS. Kirjoitukseni on Suomen Kuvalehden artikkelin kommenteissa.




3.2.2012   RKP kieltenopetuksen tulppa

KIELTENOPISKELUN YKSIPUOLISTUMINEN ON SEURAUS PAKKORUOTSISTA

Kieltenopiskelu on Suomessa yksipuolistunut ja vapaaehtoisia kieliä valitaan perusopetuksessa aiempaa vähemmän. Koulutuspoliittisten ja yksilötason tekijöiden lisäksi oppilaiden kielivalintoihin vaikuttaa yhä enemmän myös media. Perusopetuksen päättyessä neljä viidestä oppilaasta on Suomessa opiskellut vain englantia ja ruotsia. Yhdeksän kymmenestä opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenä englantia ja 100 prosenttia joutuu opiskelemaan ruotsia. Alueelliset erot kieliopinnoissa ja oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Kieltenopiskelu on vähentynyt myös muissa Pohjoismaissa ja niissäkin pyritään kieltenopiskelun monipuolistamiseen.
Kielen opiskelumotivaatioon vaikuttavat opiskelun koettu hyöty, kiinnostus kieltä kohtaan ja myönteiset oppimiskokemukset. Hyötynäkökohdat motivoivat erityisesti poikia, kun tytöillä vaikuttavat lisäksi tunnetekijät. Alakoulun kielivalinnoissa vanhemmilla on iso merkitys, mutta yläkoulussa oppilaan omat mieltymykset ovat ratkaisevia. Kaverit ovat vanhempien jälkeen tärkein vaikuttajaryhmä. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia median käyttäjiä ja se on hyvin englanninkielinen. Sekä tytöt että pojat suhtautuvat englantiin myönteisesti, mutta tytöt valitsevat poikia useammin valinnaisia kieliä.

Työelämässä tarvitaan nykyisin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, eikä englannin osaaminen yksin riitä työmarkkinoilla erottautumiseen. Perusopetuksen tehtävä on luoda perusta ja valmiudet myöhemmälle kieltenopiskelulle. Muissa pohjoismaissa ei edes harkita englannin opetuksen vähentämistä vaan kieliopintojen laajentamiseen pyritään toisen tai kolmannen vieraan kielen opiskelun tehostamisella. Niin on syytä tehdä myös Suomessa eli nykyisen kaikille pakollisen ruotsin opiskelun sijaan toisen vieraan kielen on oltava valinnainen.

(kirjoitus perustuu opetushallituksen tiedotteeseen 19.12.2011)


20.8.2011      Kestävyysvaje ja säätiöt

Suomessa on erikoinen tilanne eduskunnan toiseksi pienimmän puolueen, RKP:n rahoituksessa. RKP saa rahaa verovapaista suomenruotsalaisista säätiöistä, joiden varallisuus on useita miljardeja euroja. Niillä voitaisiin kattaa Suomen koko kestävyysvaje, joka on muutamia miljardeja euroja (erilaisia lukuja eri lähteistä).

Demokratiassa ei edes enemmistöpäätöksellä voitane siirtää näiden säätiöiden ja rahastojen varoja suoraan valtiolle, vaikka niitä on rahoitettu hyvin epämääräisin ja eettisesti kestämättömin keinoin. Mutta sen sijaan kaikki suuret säätiöt ja rahastot kielestä riippumatta voidaan asettaa verovelvollisiksi ja niille olisikin nyt kansallisen talousahdingon johdosta asetettava 10 % vero koko pääomalle. Lisäksi niiden tuottoa olisi syytä verottaa normaalin pääomatuloveron suuruisesti eli 30-32 %:lla.

RKP oli niin hädissään PerusS:n esityksestä, että se vaati hallitusohjelmaan seuraavan lausuman: "Hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa."
Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.2011 asiasta näin: "Rikkaiden säätiöiden vahvasti tukema Rkp vastusti vasemmistoliiton ehdotusta säätiöiden verottamisesta ja vaati ohjelmaan päinvastoin kirjauksen säätiöiden verovapaudesta."

Suomen nykyinen säätiöjärjestelmä mahdollistaa suurimittaisen veronkierron ja sitä kautta laajan piilokorruption (joka joskus on jopa täysin avointa - kts. kokoomuksen Rkp-liekanaru).


13.8.2011      On kesä mennyt.......

mutta lämpöä saamme edelleen tuntea. Tänään oli eräänlainen sadonkorjuupäivä, sillä vein kaksi harrasteautoani Nakkilan kirkon vaiheille TAPPURI-tapahtumaan museotarkastukseen. Iloinen yllätys oli, että sekä Volvo 144 Grand Luxe (1973) ja Triumph Herald 1200 (1967) läpäisivät tarkastuksen hyväksytysti. Nyt vielä pitää autot viedä katsastuskonttorille, jonka jälkeen kiinteät kulut vähenevät oleellisesti. Vakuutus vuodeksi maksaa hieman yli 40 € ja käyttömaksua ei ole laisinkaan. Lisäksi katsastus on vain joka toinen vuosi. Autoja saa käyttää 30 vuorokautta vuodessa eli yhteensä kahta autoa pari kuukautta. Se riittää erinomaisesti tällaisille museoikäisille autoille - hiljaa ja matalalla vain aurinkoisina päivinä.

Toivottavasti Suomen kielipolitiikan suunta jatkuu yhtä aurinkoisena. Tämä vuosi toi hätkähdyttävän hyvän tutkimustiedon - enemmistö suomalaisista on valmiita siirtymään viralliseen yksikielisyyteen. Rkp toki yrittää hampaat irvessä pönkittää pakkoruotsia ja Lipponen lipoo suomenruotsalaisia presidentinvaalikampanjassaan. Ei taida kuitenkaan purra suomalaisiin.


17.6.2011        PAKKORUOTSI HALLITUSOHJELMASSA

Uuden hallitusohjelman pikainen silmäily kertoo RKP:n tavoitteet kansalaisten ja yhteiskunnan ruotsalaistamiseksi edelleen:

”Kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään Ahtisaaren työryhmän esityksiä hyväksi käyttäen. Pää-ministerin johdolla laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toimet hallituskaudelle.

Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään ja vaalitaan yhteistyössä Ahvenanmaan maakunnan kanssa. Jatketaan Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän nykyaikaistamista ja muutostarpeiden selvittämistä. Varmistetaan toimiva yhteydenpito ruotsin kielellä hallinnon ja maakunnan itsehallinnon välillä. Kehitetään Ahvenanmaa-asioiden yhteensovittamista valtioneuvostossa.

Laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.

Kansalliskielten opetusmenetelmiä kehitetään siten, että painotus on viestintävalmiuksissa. Vuonna 2012 uusitaan kansallinen oppimaan oppimisvalmiuksien arviointi perusopetuksen 9. luokalla.

Selvitetään hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet.

Suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kiellellään turvataan.”

Mielenkiintoista on nähdä, miten kaikki tämä aiotaan käytännössä toteuttaa. Opetusviranomaiset ovat jo vuosien ajan tienneet tutkimustietoon perustuen, että nimenomaan ruotsin kielen opiskeluun puuttuu motivaatio. Eikä sitä uusilla pakko- tai voimatoimenpiteillä voida parantaa. Presidentti Ahtisaari puolestaan puki ajatuksensa sanoiksi Helsingin Sanomissa  jo 28.9.2009: ”Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.” Lisätukea Ahtisaaren näkemys sai tämän vuoden tammikuussa, kun Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa enemmistö vastaajista oli viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen kannalla.

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja vuoteen 2015 on hyvin lyhyt matka. Sinne mennään jytkyn-jytkyn!



1.6.2011          POSITIIVINEN SYRJINTÄ

Niklas Herlin kirjoitti omistamassaan Uudessa Suomessa  positiivisesta syrjinnästä ja ihanista mustista naisista. Hän katsoo - varmaan aiheesta - olevansa asiantuntija tässä.
Minäkin olen positiivisen syrjinnän asiantuntija, olen seurannut asiaa läheltä ja kaukaa vuosikymmenet ja jopa miettinyt sitä syvällisesti ennen kuin Niklas Herlin oli syntynyt. Herlin oli 8-vuotias, kun opiskelin USA:ssa ja kurssitovereinani oli sikäläisiä ja muiden maanosien ”värillisiä”. Olivat muuten tavattoman lahjakkaita, vaikka toisaalta valkoisia amerikkalaisia otti päähän, kun ”token black” vei halutun viran vähemmin meriitein. USA:ssa positiivinen syrjintä oli perusteltua, koska mustien esi-isät/äidit, isoisät/äidit ja jopa isät/äidit olivat olleet orjia tai käytännössä olivat edelleen orjan asemassa. Siis vähän samaan tapaan kuin suomalaiset olivat ruotsinkielisten kartanonherrojen torppareita (ei, ei Suomessa/Ruotsissa ollut maaorjuutta, vaikka sen lähemmäksi sitä ei pääse ilman, että se olisi ollut).

Minua on aina ihmetyttänyt ruotsalaisten (riikit, ahvenat ja muut hurrit) lähes atavistinen pelko suomalaisia, suomalaisuutta ja suomen kieltä kohtaan. Meno on aina ollut ja on edelleen samansuuntaista Ruotsissa, Ahnevanmaalla ja ruotsinkielisten hallitsemissa osissa Manner-Suomea.

Otan tällä kerralla vain yhden esimerkin eli Ahnevanmaan ex-kiintiökansanedustaja Gunnar Janssonin esityksen TV1:ssä: ” Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä perustuu syrjintään. Tää on aika yllättävä, mutta näinhän se on kaikkialla. Siis jotta vähemmistö voidaan suojella ja tässä mielessä ahvenanmaalaiset ovat vähemmistö Suomessa, niin tähän suojelukseen tarvitaan menetelmiä, erikoisjärjestelyjä, jotka syrjivät muita. Ja sitten järjestyksen ystävä totta kai kysyy ”saako syrjiä?”. Vastaus on kyllä, mutta saa syrjiä ainoastaan kahdella edellytyksellä. Ensimmäinen: että syrjintään on objektiiviset perusteet ja että nämä perusteet ovat laissa, siis lakitasolla määriteltyjä. Objektiivisuus-laintaso ensimmäinen, toinen , että näitä objektiivisia lakeja sovelletaan ystävällisesti, ei aggressiivisesti.”

Ahnevanmaalla varsinainen syrjintä kohdennetaan suomenkieliseen vähemmistöön (5%). Tätä perustellaan sillä, että koska suomenkieliset ovat enemmistö Manner-Suomessa, niin ahnevanmaalaisilla on oikeus syrjiä omaa suomenkielistä vähemmistöään! No, meillähän on pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa ja suomalaiset olivat Ruotsin kansalaisia aina vuoteen 1809 asti. Meillä suomalaisilla on siis oikeus syrjiä ruotsinkielisiä, koska me olimme vähemmistö Ruotsi-Suomessa? Kuitenkin Suomessa edelleen syrjitään suomenkielisiä ja suomenruotsalaisille on annettu kaikki mahdolliset etu- ja erioikeudet. Niin, Niklas Herlin on oikeassa, tämä on nettiaikaa ja näistäkin asioista on voitu edes jonkin verran keskustella. Ja tulostakin on alkanut syntyä.

 


23.5.2011         ESILOMA ja POLITIIKKAA

Pidennetty viikonloppu Karhuparatiisissa oli työtä vuorotta. Puolen hehtaarin metsä eli mökkitontti kaipasi raivausta, joten raivaussaha valjaineen päälle ja vesakko nurin. Perunat on istutettu ja herne kylvetty. Kaupunki hätäili jo valtuustokokouksen pöytäkirjan tarkastuksesta, vaikka siitä puuttui vielä laatijankin nimikirjoitus.
Keskiviikkona järvenpääläisillä on mahdollisuus tavata kahden suurimman oppositiopuolueen ja suurimman hallituspuolueen kansanedustajia; Eero Lehti (kok) Keravalta, Antti Kaikkonen (kesk) Tuusulasta  ja Kauko Tuupainen (PS) Jyväskylästä/Järvenpäästä. Minun tehtäväni on jakaa puheenvuoroja. Tapaamisiin Järvenpää-talolla Venny-kabinetissa klo 17.30. Illasta voi tulla hyvinkin mielenkiintoinen.


15.5.2011         VALTUUSTOSEMINAARI

Järvenpään valtuustolle pidettiin kaksipäiväinen seminaari Heinolassa. "Muuttuvan toimintaympäristön haasteista selviäminen oikeita valintoja tekemällä". Siinäpä haastetta kerrakseen. Mielenkiintoisin anti tuli Oulun seudulta, kun kunnanjohtaja Kari Ahokas esitteli päätöksentekoa Kempeleessä. Lautakunnista on luovuttu ja tilalla on neljä valiokuntaa, joissa diskuteerataan. Hmm, olisipa kiva päästä seuraamaan vakiokuntien keskusteluja ja niiden muuttumista lihaksi.
Oma mallini kuntauudistukseen olisi lopettaa valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen. Se on tänä vuonna 8,04 miljardia euroa eli suunnilleen sama kuin valtion tämän vuoden nettovelkaantuminen 8,24 mrd €. Kunnat joutuisivat siis itse hoitamaan asiansa. Siinä selviäisi nopeasti, ketkä oppivat uimaan ja keiden olisi löydettävä eväät yhdessä muiden kanssa peruspalveluitten järjestämiseen. Näin loppuisi kertaheitolla valtion lisävelkaantuminen ja "kestävyysvaje" saataisiin hallintaan. Kunnat joutuisivat tosissaan miettimään toimintaansa.

No, ei tuo liene mahdollista, mutta joka tapauksessa nykyinen kunnallishallinto on kallista, tehotonta ja epädemokraattista. Radiossa oli muutama kuukausi sitten mielenkiintoinen esitys aivan uudesta mallista, mutta valitettavasti olen unohtanut, kuka sen esitti. Pitää siis kaivaa netistä?


9.5.2011            VILKAS PÄIVÄ

Heti aamulla junalla Helsinkiin Suomen hammaslääketieteen ja suun terveydenhuollon historian toimitusneuvoston kokoukseen, missä päätoimittajana esittelin projektin nykytilaa, tavoitteita ja aikataulua. Takaisin Järvenpäähän juoksevia asioita hoitamaan ja parturiin. Ilta meni kaupunginvaltuuston iltakoulussa pohtimassa kaupungin turvallisuusohjelmia.
Vaalien jälkeen erinomainen rentoutumiskeino oli perhekalleuden entisöinti. Isän vuonna 1973 uutena ostama VOLVO 144 Grand Luxe alkaa olla alkuperäiskunnossa ja ehkä pian valmis museotarkastukseen. Autoa on nyt ajanut jo neljä sukupolvea; isä, minä, poikani ja tyttärenpoika!

25.4.2011         PÄÄSIÄINEN

Aurinkoinen pääsiäinen mökillä on terveellistä lepoa kiihkeän vaalitaiston jälkeen. Kokemäenjoki virtaa vuolaana kohti Pohjanlahtea ja Talankosken kohina tuudittaa iltaisin rauhalliseen uneen. Suomenruotsalaisten nettihyökkäyksetkin ovat laantuneet. Heille PerusS:n jytkyvoitto oli aivan liikaa ja se näkyi aivan poskettomina häirikkökirjoituksina kotisiuillani.
Nyt odottelemme mielenkiinnolla hallitusneuvotteluja, joista on ennakoitu vaikeita. En sitä ihmettele, sillä sen verran solmuun Rkp-vetoinen hallitustyö on Suomen asiat saattanut. Rkp-vetoinen? Juuri niin, kokoomuson numerollisesti suurin puolue, mutta häntä heiluttaa koiraa. Se näkyi jo kokoomuksen puoluekokouksessa vajaa vuosi sitten, kun ilmeni puheenjohtaja Kataisella olevan reaaliaikainen raportointivelvollisuus Rkp:n puheenjohtajalle Stefan Wallinille. Kaikki huomasivat myös, että Wallin puolisoineen tuli heti kokoomuksen vaalivalvojaisiin tapaamaan Kataista - ilmeisesti valmis manifesti taskussa. Kaikesta tästä päätellen vanha meno jatkuu, vaikka Sdp ja PerusS pääsisivät apupuolueiksi hallitukseen.

Write a new comment: (Click here)

SimpleSite.com
Characters left: 160
DONE Sending...
See all comments

| Reply

Latest comments

04.08 | 12:29

Heippa Heikki, olen muuton yhteydessä hukannut sähköpostiosoitteesi. Voisitko
lähettää sen, ja jos mahdollista, koko kurssimme osoitelistan.
Yst. terv.
Reijo

...
03.03 | 14:53

Ok niistä ei ainakaan tässä ankkalammikossa saa paljon kuulla

...
26.02 | 21:41

Suomalaisuuden Liitossa on aina ollut suomenruotsalaisia jäseniä. Olivathan monet fennomaanit aikoinaan ruotsinkielisiä ieleltään, mutta suomalaisia mieleltään.

...
26.02 | 10:41

Saanko minä ruotsinkielisenä tulla suomalaisuuden liiton jäseneksi?

...
You liked this page
Hi!
Make your own website like I did.
It's easy, and absolutely free.
AD