 |
|
|
 |
|
FIN 25210/01 Synt. 4.2.2001
isä: Junker vom Vossbrink emä: Sheila vom Busshof
Kasv. Michael Garbert, Saksa
Carda on saksalaisista huippusuvuista. Sen isä on hyvä ja arvostettu jalostusuros. Cardan emä ja emän sisarukset ovat menestyneet hyvin kokeissa ja jalostuksessa. Mm. emän jälkeläisistä kaksi on voittanut v.w. HZP :n (saksalainen nuorten koirien jalostuskoe ja rotumestaruus), toinen niistä oli Cardan pentuesisko Cara vuonna -02.
Lonkat: B/A vas.nivelessä aavistus löysää
Hampaat: 2 x P1 ylh. mol. puolin. Ei ole varsinaisesti virhe, eikä haittaa.
Ei allergioita, tulehduskierteitä...
Koko: 63cm / n.32kg
Kaer NUO3, AVO2 (useita) Cardalla on useita koetuloksia sekä pellolta, että metsästä ja sille on myös pudotettu lintu kokeessa AVO2 tuloksella. Tasainen varmuus on Cardan vahvuus eli vaikka haku ei ole tuomarien mielestä ollut aivan tarpeeksi hyvää siihen ykköseen (jota kaksi kertaa on eri tuomari tunnustanut harkinneensa...) on sen riistan löytö- ja käsittelykyky saanut aina kehuja. Palkintojen suhde koestarttien määrään (11/13) on melkoisen huikea ottaen vielä huomioon, että se on ollut välillä myös ainoa kokeessa palkittu koira. Palkintoja on kerätty pitkin uraa eli 1-7 vuotiaana...
Lintutilanteissa ja noutamisessa Carda on nuoresta asti ollut varma, mutta "juoksuhaluihin" vaikuttaa mm. mielentila, sää tms helposti... Carda on käytössä luotettava ja "mistä vain selviytyvä" työnarkomaani. Sillä on voimakas riistavietti ja periksiantamaton työmoraali. Se on mukana kyyhkystyksessä ja sorsastuksessa sekä hanhella noutavana, metsä- ja peltokanalinnuilla ja välillä myös jänismetsällä seisovana koirana. Esimerkkinä mainittakoon että 4-vuotiaana siltä pudotettiin parin viikon sisään, heti pentujen luovutuksen jälkeen; ukko- ja akkametto, ukko ja akkateeriä, riekkoja ja metsäpyitä, joten Cardan ansiosta perheemme on kyllä "linnuisssa pysynyt."
Carda on ympärivuotisessa käytössä myös hirvieläinten verijäljellä kolaritilanteissa tai metsästyksessä haavoittuneiden hirvien ja peurojen jäljityksessä, sekä oman alueen että muutaman naapurimetsästysseuran alueella.
Petoeläinkovuutensa se on osoittanut ottamalla itse hengiltä mm. supikoiria. Ilveksen ajossakin se näyttää toimivan vielä vanhoilla päivillä.
Näyttelystä paras saavutus on Sert + Cacib + ROP. Aivan noin hyvä Carda ei ulkomuodollisesti ehkä ole, vaan oikeampi taso olisi "sileä" ERI. Suurimmat "viat" rakenteessa ovat: heikohkot kulmaukset, etenkin takana sekä melko roteva rakenne nartuksi. Se on kuitenkin kokonaisuudeltaan tasapainoinen. Tosin meidän mielestä Carda kuvastaa ulkonäöllisesti juuri sitä mitä se on, eli työkoira, joka ei ole turhan fiini. Carda on käynyt näytillä myös yli 10-vuotiaana, saaden joka kerta hyvän arvostelun ja väh. ERI arvosanan, sekä kehuja hyväkuntoisuudesta ja liikkeistä.
Luonteeltaan
Carda on kova ja vahvahermoinen viilipytty, joka ei helposti hermostu ja on kotonaan missä vain. Sen kanssa on helppoa ja huoletonta liikkua kaikkialla. Omasta mielestään Carda on varsin vitsikäs ja kekseliään sekä kepposia tekevän luonteen vuoksi huumorintajua on tarvittu rutkasti sen kanssa elämisessä.
Lasten kanssa Carda on uskomattoman kärsivällinen ja kiltti, ja pentuja kohtaan sillä on voimakkaat äidinvaistot.
Koirien kesken se on Alfa-tyyppi, se haluaa olla pomo, ja useimmat koirat kunnioittavatkin sitä heti ja urokset mielistelevät sen edessä. Vastaavasti toisten dominoivien narttujen kanssa ei välttämättä oikein suju.
Luonteen miinuksina voisi olla kova vahtimishalu, joka ei toisaalta meitä maalla asuvina juuri haittaa, sekä etenkin nuorempana ilmennyt epäluuloisuus vieraita tungettelevia ihmisiä kohtaan, jotka yrittävät tulla kopeloimaan ja tuijottelevat ilman kunnon tutustumista. Tämä näkyy sen nuoruuden näyttelyarvosteluissakin.
|
|
|