Tie itsenäiseen Suomeen.

Kun me kuudes joulukuuta vietetään itsenäisyyspäivää, niin sen toteutuminen kerta kerran jälkeen liitetään Suomen käymiin sotiin, varsinkin niin sanottuun jatkosotaan ja sen loppuvaiheessa käytyyn Tali – Ihantala puolustus taisteluun. Tämän sodan väitetään edelleenkin olleen Suomen omaa erillissotaa hyökkäävää Neuvostoliittoa vastaan ja että sillä ei ollut mitään tekemistä salamasotaa käyvän Natsi – Saksan kanssa. Talvisodan ja jatkosodan välisenä aikana vallassa olleiden päättäjien teot ja linjaukset osoittavat kuitenkin aivan muuta.

Jo syksyllä 1940 alkoi saksalaisen sotaväen siirto Suomeen ja samoihin aikoihin talvella alettiin Suomessa värvätä varmoja porvarispoikia lähetettäväksi Saksaan, missä heidän piti muodostaa suomalaisia SS- pataljoonia osallistumaan Saksan armeijan riveissä hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Suomen hallitus piti tarpeellisena säilyttää miesten värväys ja lähettäminen ehdottoman salaisena, minkä vuoksi se perusti Helsinkiin erikoistoimiston nimellä ” Insinööritoimisto Ratas”. Tämän toimiston kautta lähetettiin noin 2000 suomalaista SS- pataljoonaan.   Myös armeijan piirissä suoritettiin värväystä, jonka tuloksena lähetettiin vielä 200 miestä saksan rintamalla olevaan suomalaiseen SS- pataljoonaan.  SS- miehet tuotiin junalla Pietarsaareen ja laivattiin Pietarsaaren satamasta 6.9.1942.

Jo hyvissä ajoin ennen Saksan hyökkäystä Suomen hallitus toimeenpani yleisen reserviläisten 42 ikävuoteen asti, moottoriajonevojen, hevosten mobilisaation sekä lähetti paljon sotaväkeä rajalle. Muutamaa päivää ennen saksan hyökkäystä Suomen hallitus vangitutti maan eri puolilla sodanvastustajia, ensi sijassa työväenliikkeen toimihenkilöt, jotka poliisien tietojen mukaan olivat neuvostovastaisen sodan vastustajia.

Kesäkuun 17 – 19 päivän välisenä aikana Helsingin satamassa purettiin Saksasta saapuneista laivoista sotatarvikkeita, muun muassa tykkejä. Tämän jälkeen 20. ja 21 päivänä Saksalaiset joukot siirrettiin rajalle hyökkäystä varten. Samaan aikaan suomalaiset poliisit ja saksalaiset sotilashenkilöt murtautuivat Neuvostoliiton konsulinvirastoon Petsamossa. Konsulaatti ryöstettiin ja henkilökunta vietiin Kirkkoniemeen.

Kesäkuun 21. ja 22 päivän välisenä yönä teki suuri lentokoneryhmä Suomen alueelta ensimmäisen hyökkäyksen Kronstadtiin. Seuraavana päivänä tehtiin uusi pommitus hyökkäys, yksi lentokone ammuttiin alas ja neljä saksalaista upseeria otettiin vangiksi. Tämän jälkeen saksalaiset ja suomalaiset jalkaväkijoukot  aloittivat  tunkeutumisen Neuvostoliiton alueelle monista kohdin.

Hitlerin sodanjulistus Neuvostoliittoa vastaan annettiin sunnuntain vastaisena yönä 22.6.1941. Siinä Hitler ilmoitti myös Suomen osallistuvan liittolaisena Venäjän retkeen. Suomi liittyi sotaan muodollisesti vasta kolme päivää myöhemmin. Kesäkuun puolivälistä lähtien Suomen johtomiehet tiesivät tulevasta hyökkäyksestä ja valmistautuivat sopivan syyn saatuaan liittymää Saksan hyökkäykseen.

Kun ministeri Tanner kävi sodanaikana  vierailulla Berliinissä ja Wienissä niin hän julisti siellä juhlallisesti, että Suomi tulee taistelemaan yhdessä Saksan kanssa ”voitokkaaseen loppuun saakka”.                                                                                        Näiden edellä mainittujen tapahtumien jälkeen ei pitäisi olla vaikeata päätellä kävikö Suomi erillissotaa, vai kävimmekö sotaa yhdessä Hitlerin Natsi-Saksan kanssa.

Juhlitaan Suomen itsenäisyys päivää, mutta muistetaan, että itsenäinen Suomi saatiin kansankomissaarien neuvosto asetuksella joulukuun lopulla 1917 , jossa hyväksyttiin Suomen irtaantuminen Venäjästä ja tunnustettiin Suomen itsenäisyys. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli Vladimir Lenin.

                                                                                               Eero Luomala.