Tämä sivu kertoo mieliaiheestani eli musiikista, sen opettamisesta ja sen vaikutuksesta olemukseeni.
Olen aika usein saanut vastata kysymykseen,
milloin aloitit soittelun.
No, tarkkaa päivämäärää enkä edes vuotta muista, mutta kyllä se joskus 1960-luvulla oli, kun mä eka kertaa jonkin koskettimiston eteen asetuin. En vielä nuotteja osannut, mutta muistelin kyllä sujuvasti, mitä olin radiosta siihen aikaan kuullut (mm. Puhelinlangat laulaa), kai ne porukat melodiasta selvän saivat, kun kerran biisin tunnistivat!? Soittelin siis korvakuulolta aina vuoteen 1968-69, ennen kuin opettelin nuotit - niin G- kuin F-avaimenkin - voidakseni alkaa tulkita joitakin nuotituksiakin. Saatuani oikean pianon pääsinkin Jyväskylän Konservatorioon 1970, jossa suoritin pääaineena pianossa ja teoria-säveltapailussa musiikkikoulun päästötokarin. Myöhemmin jatkoin osin yksityisesti opistoasteen tutkintoihin pianossa ja teoriassa. Joo, ja yli 10 vuotta yksityisesti piano-opintoja.
Ennen soitto-oppilassuhdetta asiakkaani usein tietenkin kysyvät, milloin aloitinkaan opetushommat.
Se oli tarkkaan sanottuna 30.10.1984, kun sain lehti-ilmoituksella eräät innokkaat sisarukset kotipianoni ääreen. Ja siitä se sitten alkoi eikä loppua vielä näy!!
Joitakin oppilaita kiinnostaa myös se,
miten olen alalle kouluttautunut.
Hyvä kysymys, joka ansaitsee vastauksen.
Kuten edellä kerroin, muutama vuosi meni konservatoriossa niihin peruskurssitutkintoihin ja sen jälkeen yksityisesti jatkettuihin syventävimpiin opintoihin mus. teorian, säveltapailun ja ennen kaikkea PIANONSOITON opiskelulla. Jos kerron, että vaativimmat opiskelemani pianoteokset vastaavat III ja IIB-tutkintotasoa, se ei välttämättä kerro sivujeni lukijalle mitään. III-taso vastaa sitä kaikkein vaativinta eli tämän tason kappaleet kelpaavat Sibelius akatemian loppututkintoon! (mm. Beethovenin sonaatit nro 3, 17, 18 sekä jotkin Bachin preludit ja fuugat) Näitä oli antoisaa opiskella syventävästi mm. German Danileikon johdolla vuosina 1992-93.
Noihin aikoihin opiskelin myös pätevyyden musiikinohjaajaksi. Ko. tutkinto antaa pätevyyden kansalais- ja työväenopistojen pianonsoitonopettajan tehtäviin. Muita oppiarvojani ovat mm. lähikasvattaja (1992), sosiaalikasvattaja (1996) ja datanomi (2002). Mutta korostan edelleen, että soitonopen tehtäviin parhaimmat valmiudet antaa vain pitkä työkokemus (yli 20v), palava into opettaa, aito välittäminen oppilaasta ja jatkuva kehittymisen halu! Väitän myös, että piano-ope ei tule koskaan täysin valmiiksi!
Mielenkiintoa on herättänyt kyse siitä,
kuka tai ketkä ovat mielisäveltäjiäni tai artisteja.
Helpointa on aloittaa klassiselta puolelta.
Beethoven
oli aikansa nero ja mielestäni paras ja monipuolisin säveltäjä. Kun ottaa huomioon, että vaikka hän eli 1770-1827 välisenä aikana, hänen musiikistaan kuuli menneisyyden, meneillään olevanajan ja tulevaisuuden! Varsinkin hänen 32 loistavaa pianosonaattiaan on hyvä esimerkki tästä. Niissä on KAIKKI, lyhyesti sanottuna. Bachin luoma
fuuga
-tyyli, moniäänisyys tulee esille tietyissä sonaateissa, Beethovenin itsensä luoma sonaattimuoto saa arvoisensa huipennuksen ja varsinkin neljä viimeistä sonaattia antavat viitteitä tulevaisuudesta rohkeilla soinnullisilla ja rakenteellisilla ratkaisuillaan. Niissä on suuria haasteita tämänkin päivän pianisteille ja ne puhuttelevat ja antavat uutta tulevillekin muusikoille!
Opettaessani nykyisiä ja tuleviakin oppilaita pelkästään klassisessa musiikissa pitäytyminen ei riitä. Yhä useampi kun haluaa soittaa kevyempääkin musiikkia. Onneksi haasteita löytyy myös mm. ragtimen, bluesin ja jazzin puolelta. Jotkin rock-biisitkin varsinkin 60-70-luvuilta puhuttelevat aitoudellaan ja monipuolisuudellaan. Omaan tyyliini on ollut omiaan vaikuttamaan rockin puolelta The
Queen
, jonka kaikki neljä jäsentä suvereenisti taitavat oman instrumenttinsa ja myöskin yhdessä muodostavat saumattoman harmonisen kokonaisuuden. Laulaja Freddie Mercury olisi pystynyt eläessään esiintymään minkälaisessa kokoonpanossa tahansa, miten mahtavat äänivarat hänellä olikaan!!
Unohtaa ei sovi myöskään kotimaista Rock 'n' roll bandia, joka aikoinaan sai minutkin vakuuttuneeksi biisillään I'm gonna roll, että rokkikin voi toimia, kun sen esittää hyvin ja ammattitaidolla!
Jazzin
ja ragtimen puolelta en malta olla mainitsematta harvinaisuutta nimeltä William
Bolcom!
Hänen upeat ragtimeteoksensa kolahtivat meikäläiseen joskus 1980-luvulla, kun radio sattui eräänä iltana olemaan auki. Kolmen biisin kokoelma The Three Ghost rags kiteytti kaiken sen, mitä rag-musan pitää sisältää eli harmoniaa, hullutusta, rohkeutta, yllätyksellisyyttä ja dramaattisen käänteentekeviä sointurakenteita! Näitä kaikkia, kun kuulin noissa kolmessa biisissä (
Graceful
ghost
,
Poltergeist
ja Dream shadows),
päätin, että nuo minä vielä haluan soittaa!
Alkoi siis armoton nuottien metsästys! Tehtyäni muutaman turhan hakukierroksen Jyväskylän ja lähiseudun nuottiliikkeisiin aloin opetella sitä Graceful ghostia jo korvakuulolta. Sainkin sen jo aika hyvään kuntoon, mutta niitä kahta muuta oli turha yrittää - kiitos ylivaikean ja eriskummallisen sointurakenteen mahdollisimman hankalassa sävellajissa (es-molli, Poltergeist). Mutta kyllä hyvää kannatti odottaa. 1990-luvulla kirjastojen lainaustoiminta ja kaukolainasysteemi vihdoin mahdollistivat sen, että tuo kauan haluamani nuotti LÖYTYI! William Bolcom, Piano Rags oli tuo albumi nimeltään ja sain sen tilattua ihan ikiomaksi, kun sain selville sen koodinumeron siitä kirjaston lainakappaleesta! 18.12. 1997 olin vihdoin tuon nuotin onnellinen omistaja.
Pidin myös lupaukseni eli opettelin nuo vaikeat kappaleet, jotka sitten esitin mm. bändikaverini häissä (Poltergeistia lukuun ottamatta) ja sitten nuo kaikki kolme kotikonsertissani tälle samalle kaverille ja sen puolisolle sekä vanhemmilleni!
Seuraavaksi annan vinkkejä erääseen ongelmaan eli miten saada mahdollisimman hyvä ja sujuva nuotinlukutaito.
Itse opettelin nuotit omin päin ja sitten aloin vain soittaa, soittaa ja SOITTAA mahdollisimman paljon! Pianotuntien aloittamista suosittelen aikaisintaan 6-7 -vuotiaana. Nuotit voi ja kannattakin jo tämän ikäisillä ottaa tarkasteluun. Tätä nuorempiakin voi opettaa, jos sitä intoa ja kiinnostusta riittää, mutta vain pieninä annoksina kerrallaan ettei se into lopahtaisi. Nuotit kyllä yleensä oppii ja parhaiten juuri silloin, kun opetellaan koulussa lukemista.
Pianonuotit ja sävelet tulee aloittaa keskeltä, keski-C:stä. Siis siitä koskettimesta, johon pieninkin oppilas parhaiten ylttää istuessaan lähellä kosketinriviä. Toivottomalta näyttävää urakkaa kannattaa jo nyt helpottaa kertomalla, että kaikki C :t löytyvät kahden mustan vasemmalta puolen eli ennen niitä! Näin oppilas tajuaa jo nyt tuntevansa aika monta pianonkosketinta! Näytetään keski-C nuottiviivaston apuviivalta ja kerrotaan, että näiden viiden viivan väliin ja viivoille sijoittuvatkin sitten kaikki muut (eri)sävelet (yhden oktaavin alalta) ihan järjestyksessä (joka toinen viivalle ja joka toinen viivan väliin valkoisista koskettimista). Eka kerralla voi kertoa myös parin muunkin sävelen, D :n ja E :n paikat, niin päästään hyvään alkuun. Ennen kuin asiassa mennään eteen päin on syytä varmistaa, että oppilas ymmärtää, mistä on kyse eli annetaan hänen konkreettisesti NÄYTTÄÄ se, että ne C :t ja D :t löytyvät niiltä viivoilta ja soittimesta!
Näin kun edetään muutamalla tunnilla eli vähän kerrallaan ja monella tavalla hahmottaen, nuotit parin oktaavin alalta (oktaavit keski-C:n molemmin puolin) pitäisi olla jo parin kolmen kuukauden kuluttua hallinnassa!
Kuulun siihen koulukuntaan, joka suosittelee molempien käsien ottamista käyttöön heti alusta alkaen! Näin oppilas tajuaa, että pianon soittaminen tapahtuu molemmilla käsillä ja 10 sormella! Erityisen turvallinen opus on M. Raution pianokoulu Aaron1, (alle kouluikäisille Pianoaapinen), jonka kappaleissa alusta asti otetaan oikea ja vasen käyttöön ja edetään sormi sormelta kohti kaikkien sormien käyttöä. Oppilas huomaa soittavansa kaikilla sormilla jo muutaman alkukappaleen jälkeen!
Joissakin tapauksissa olen ollut kuitenkin huomaavinani, että jostain syystä eri viivoille sijoitetut "pampulat" menevät sekaisin. Vaikka ne olisi jo edellisellä kerralla opittu ja kaiken pitäisi olla selvää, pieleen menee! Oppilas ei ole ehkä riittävän tarkkana tai ei pidä asiaa niin tärkeänä kuin pitäisi. Nuottienluvun pitäisi kuitenkin automatisoitua mahdollisimman pian, jotta sujuva tulkinta nuoteista olisi mahdollista. Primavistaharjoitukset (soittamista "vieraista" nuoteista sopivan helppoja kappaleita) auttavat, niitä pitäisi vain soittaa riittävän usein. Nuorimpia varten on olemassa eräs nuotinlukua edistävä peli, jonka voit ladata seuravalta sivulta:
Note Card
Sivulta löytyy linkki? Download NoteCard 3.0 (Windows XP/Vista/7). Tallenna tämä exe-tiedosto vaikka työpöydälle, josta voit sitten näppärästi suorittaa jatkoasennuksen koneellesi. Pelissä on tasoja 1-16 niin basso kuin diskanttiavaimen nuoteillekin. Peli antaa siis välittömästi palautteen, oletko vastannut oikein vai väärin!
Suositeltavaa nuotistoa
Aloittelevalle pianistille on aina ollut tarjolla hyvin kuvitettua ja tasokasta materiaalia. Nuottien löytäminen vähän vanhemmalle, esim. 15-vuotiaalle tai aikuiselle vasta-alkajalle voi olla vaikeampaa. Yli 95 %:sti alkeisnuotit ovat alle 10-vuotiaille tarkoitettuja. Joskus ilmestyy ihan hyviä nuotteja aikuiselle tai nuorisoiässä olevalle, mutta niiden heikohkon kysynnän vuoksi painokset loppuvat aika äkkiä eikä uusia enää tule! Näin ollen moni aikuisopiskelija onkin joutunut tyytymään esim. Aaroniin, joka sinänsä ei huono valinta ole ollenkaan, kunhan ei välitä lapsenmielisesti toteutetusta ulkoasusta! Seuraavaksi teen selkoa jostakin hyviksi havaituista nuoteista:
Rautio Matti:
Pianoaapinen
Aaron osat 1-4
Ilmestynyt alunperin jo 1940-luvulla Yhdysvalloissa, rantautui Suomeen 1950-luvulla, käytetty vuosikymmenien ajan konservatorioissa ja muissa musiikkioppilaitoksissa. Johdonmukaisesti etenevä monipuolinen soitonopas!
Lehtelä, Saari, Sarmanto, Neuvonen:
Alkusoitto,
Suomalainen
pianokouluosat, osat 1-2
Huomattavasti Aaronia uudempi, v.2002 julkaistu nuotti, joka lähtee sopivan helpoista kappaleista (alkusoitto-osa) jatkuen vaativimpiin. Mukana paljon myös suomalaisia sävelteoksia.
Louhos, Liu-Tawastsjerna, Juris:
Pianon avain aapinen
Pianon avain
1-2
Uudehko, v.1995 julkaistu nuotti. Perusideana rytmien harjoittelu ensi alkuun ja koko nuottiskaalan tarkastelu ihan hyvä, mutta moni vasta-alkaja kokee vihkon harjoitukset liian äkkiä vaikeutuviksi. Onneksi on juuri ilmestynyt myös samaan sarjaan liittyen aapisosa, joista voi turvallisin mielin hyvin nuorikin
vasta-alkaja aloittaa. Hyvää Pianon avaimessa on myös vapaan säestyksen harjoitukset ja väliin ujutetut "teoriapalat"
Bastien, James
Bastien pianobasics 1-5
Vuonna 1985 julkaistu amerikkalainen pianokoulu. Sikäli monipuolinen, että 5-osaiseen sarjaan kuuluvat myös ohjelmisto-, teoria-, nuotinluku- ja tekniikkavihkot. Kappaleet ovat helppoudestaan huolimatta yllättävän monipuolisia, kuten rockia, boogieta, kansansävelmiä ja modernia musiikkia.
Sitten vielä joitakin nuotteja varttuneemmille vasta-alkajille:
Aaron Michael:
Adult Piano Course 1-2
Englanninkielinen, mutta nykyaikainen. CD-levy sisältyy pakkaukseen!
Bastien James:
The older beginner piano course, level 1-2
Bastienilta löytyy myös aikuiselle alkajalle ihan laadukas teos.
Sarjaan kuuluvat myös teoria, tekniikka ja ohjelmisto-vihkot!
Jääskeläinen, Kantala, Sarmanto-Neuvonen
Anna soida -Aikuispianokoulu
Uudenlainen pianokoulu soittoa aloitteleville aikuisille. Viisaasti valittu monipuolinen kappalevalikoima, runsaasti harjoitusmateriaalia, teoriaa ja opiskeluvihjeitä. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Saattaa olla hankala löytää, koska painokset ovat toistaiseksi loppuneet. Kannattaa silti yrittää metsästää nettiliikkeistä.
Kuoppamäki Ritva
Kiehtovat koskettimet
Nuotti vuodelta 1985.
Tässä nuorille ja aikuisille suunnatussa pianokoulussa opetetaan nuotinluvun ja soittotekniikan perusvalmiudet sekä sointumerkistä säestämisen alkeet.
Ohjelmistossa mm. Kalliolle kukkulalle
Mesäkukkia, Täällä Pohjantähden alla, Kulkurin valssi ym. muita vanhoja lauluja. Mutta valitettavasti tämänkin nuotin painaminen on toistaiseksi lopetettu, mutta teos on niin persoonallisen hyvä, että kannattaa kysyä esim. antikvariaateista ja Suomen nettikaupoista!
Mainitsemisen arvoisia ovat vielä pari vapaaseen säestykseen perehdyttävää opasta:
Tenni, Varpama:
Vapaa säestys ja improvisointi
Tätä teosta en voi suositella ihan vasta-alkajille, vaan sellaisille, joilla on jo jonkintasoinen nuotinlukutaito, 2/3 peruskurssitaso pianossa ja teoriassa. Mutta monipuolinen kirja, jossa käydään läpi kaikkien yleisimpien rytmien komppimallit ja improvisointityylejä melodioihin. Nuotti sisältää lähes 100 soivaa esimerkkiä CD:llä varustettuna, voi kuunnella ja soittaa rohkeasti mukana. Ainoana miinuksena sanoisin, että monet biisimallit ovat turhan lyhyitä, joten opetellessaan näitä, esim. sambaa, joutuu tuon tuostakin painelemaan soittimen pysäytys- toistonappulaa!
Hovi Seppo
Vapaa säestys 1 ja 2
Tavallaan vanhempi malli äskeisestä, joka käsittelee lähes samoja asioita hyvillä tehtävillä ja rytmisillä esimerkeillä varustettuina. Kirja on vuodelta 1983, joten sitä voi olla vaikea löytää hyvinkään varustetuista musiikkiliikkeistä, mutta kirjastoista vielä löytyy.
Tässä vain joitakin hyväksi havaitsemiani oppaita
.
Lisää ilmestyy varmasti jatkossakin, joten kannattaa käyttää netin Google-hakua esim. sanoilla
pianokoulut, soitonoppaat, vapaa säestys, improvisointi, yms.